Jos Venäjä ei pärjää Ukrainassa, voi olla Moldovan vuoro, uskovat paikalliset

Transnistriassa tapahtuneet oudot iskut saivat moldovalaiset huolestumaan. Venäjän taskussa olevan itsehallintoalueen asukkaat tuskin haluavat uutta sotaa, mutta Ukrainan raja on lähellä.

Venäläiset rauhanturvaajat Transnistrian raja-asemalla perjantaina. Tämän kuvan he määräsivät poistettavaksi.

1.5. 20:20

Bender / Moldova

Venäläiset sotilaat ovat aseistettuja. Tunnelma on unelias, mutta se terästäytyy. Miksi tuo valokuvaa? Millä asioilla sitä liikutaan? On kutsuttava paikalle korkea-arvoisempi upseeri.

Poistatte ne kuvat, sanoo upseeri Transnistrian ja Moldovan välisellä rajalla.

Transnistrian kaistale sijaitsee Moldovan ja Ukrainan välissä. Alueesta käytiin sota vuonna 1992, ja moni paikallinen muistaa sen edelleen hyvin. Esimerkiksi tuossa taisteltiin silloin, he kertovat.

Venäjä sijoitti alueelle niin sanottuja rauhanturvaajiaan ja synnytti jäätyneen konfliktin. Nyt tuo konflikti on alkanut sulaa ja lämmetä.

Ensin tapahtui sinkoisku Transnistrian sisäisen turvallisuuden ministeriön lähellä. Tiistaina kaadettiin kaksi voimakasta lähetinmastoa. Lähettimien varsinaisia pääkäyttäjiä on ollut Venäjän valtiollisen radio- ja televisioyhtiön uutiskanava Vesti FM.

Keskiviikkona Transnistria ilmoitti lennokeista ja laukauksista Kolbasnan kylässä Rybnitsassa, jossa sijaitsee Venäjän asevarasto.

”Viime yönä useita lennokkeja havaittiin taivaalla Kolbasnan kylän yllä. Aamulla laukauksia ammuttiin Ukrainan puolelta kohti Kolbasnaa”, ministeriö tiedotti.

Transnistriassa on noin 1 000–1 500 Venäjän ”rauhanturvaajaa”, Transnistrian omat asevoimat sekä osia Venäjän 14. armeijasta.

Moldovassa uutisoidaan toistuvasti, että Transnistria on määrännyt liike­kannalle­panon. Transnistrian hallinto on kiistänyt tämän.

Rajanylityspisteillä on jonoja. Tämä johtuu paikallisten mukaan kuitenkin enimmäkseen siitä, että rajanmuodollisuuksia on tarkennettu. Liikennettä Transnistrian alueen ja Moldovan välillä on muutenkin, ja transnistrialaiset esimerkiksi käyvät töissä Moldovan puolella. Niinpä jonot voivat syntyä tavanomaisesta liikenteestäkin, jos rajamuodollisuudet eivät suju yhtä sutjakkaasti kuin tavallisesti.

Joku on saattanut lähteä sukulaisten luo Moldovaan, mutta tuskin kovin moni.

Näkymä kukkulalta Moldovasta Transnistriaan. Raja kulkee monin paikoin Dnestr-joen myötäisesti.

Muistomerkki, Sankarien kaivo, Moldovan ja Transnistrian rajalla.

Rajaseudulla on rauhallista. Moldovan puolella, vain parin sadan metrin päässä eräältä rajatarkastuspisteeltä asuva Mihail vie kottikärryillä multaa omakotitalonsa pihalla.

Toisella puolella tietä lehmä märehtii ruohoa ja alkukesän perhoset lentelevät ruohikossa. Linnuntietä Ukrainaan on matkaa vain parikymmentä kilometriä, kaadetuille lähetysantenneille vielä vähemmän.

Mihail ei innostu haastateltavaksi, mutta kertoo kuitenkin, että rauhallista seudulla hänen mielestään on. Ei Mihail vaimoineen täältä mihinkään lähtisi, eikä oikein usko, että juuri mikään nyt uhkaakaan heitä.

Moldovan pääkaupungissa Chișinăussa ei olla aivan yhtä varmoja.

Kun viimeisimmästä provokaatiosta, eli väitetyistä lennokeista asevaraston yläpuolella on kulunut neljä päivää, ympäristöjärjestöä johtava Vladimir Ternavschi on ylpeä transnistrialaisista.

”Voi kuulostaa oudolta, mutta sitä mieltä minä olen. Siitä huolimatta että transnistrialaisia on liotettu Venäjän propagandassa vuositolkulla, he eivät ole vastanneet aggressiivisesti”, Ternavschi kertoo Chișinăussa, jossa hän on osoittamassa mieltään Venäjän lähetystön edessä Ukrainan puolesta.

Ternavschi vietti elämänsä ensimmäiset 18 vuotta Transnistriassa. Opiskeltuaan Moskovassa hän muutti Chișinăuun. Ternavschi uskoo monen muun tavoin, että sinkoiskun Transnistrian Tiraspolissa ja antennien kaatamisen järjesti Venäjän hallinto, tai sen vaikutuspiirissä toimivat tahot.

”He tekivät ihan kauhean virheen. Ihmiset muistavat vielä hyvin vuoden 1992 sodan, eivätkä halua toistaa sitä. Tästä syystä nuo provokaatiot eivät toimi. Lisäksi nuoremmilla on kiinteät yhteydet tänne Chișinăuun. On työ- ja opiskelupaikkoja, ystäviä. Sellaisia ihmisiä on paljon vaikeampi yrittää aivopestä Moldovaa vastaan.”

Ternavschin mukaan jopa Transnistriassa olevat Venäjän ”rauhanturvaajat” ovat sotavoimana käyttökelvottomia.

”Nuo ihmiset ovat tulleet Transnistriaan paremman palkan ja helpon työn perässä. Ei heillä ole taistelutahtoa, koska heidän asiansa ovat hyvin.”

Vladimir Ternavschi ja hänen ystävänsä Diana osoittivat mieltään Venäjän lähetystön edustalla. Vladimirin kyltissä lukee: Tööttää, jos vastustat sotaa.

Tilanne ei kuitenkaan ole aivan vaaraton, ja moldovalaisia huolestuttaa selvästi. Transnistriassa on esimerkiksi yli 20 000 tonnia Neuvostoliiton vanhoja aseita sisältävä asevarasto. Venäjä-mielisyys on vahvaa ja Ukrainan raja on lähellä. Mitä jos sotatoimet läiskyvät yli?

Transnistrian kysymyksen herkkyyden ymmärtämiseksi on kerrattava vähän historiaa. Virallisesti alue julistautui autonomiseksi jo vuonna 1989. Kun Neuvostoliito romahti, Moldova julistautui itsenäiseksi, mutta ei hyväksynyt Transnistrian itsehallintoa vaan katsoi alueen kuuluvan Moldovaan. Venäjän asevoimat tuli Transnistrian avuksi, ja seurasi sota.

"Venäjän, Moldovan, Romanian ja Transnistrian ja sen pääkaupunki Tiraspolin välisillä jännitteillä on paljon 1990-lukua pidempi historia”, kertoo Octavian Țîcu.

Hän on Moldovan valtionyliopiston tiedeakatemian historian instituutin koordinaattori, Moldovan entinen urheiluministeri, poliitikko ja ensimmäisellä työurallaan ammattinyrkkeilijänä monesti palkittu.

Transnistria ja itäinen osa Moldova ovat vanhaa Bessarabian aluetta. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen alue kuului Romaniaan, mutta toisessa maailmansodassa Neuvostoliitto liitti sen itseensä.

”Vähän samaan tapaan kuin Krim liitettiin 2014”, Țîcu täydentää. Osa Bessarabiasta liitettiin kuitenkin Ukrainaan.

Țîcun mukaan nykyiset tämä valtiorakennelma oli keinotekoinen: esimerkiksi Romanian kansallisia merkkihenkilöitä otettiin noin vain käyttöön väittäen heitä moldovalaisiksi.

”Nämä kysymykset jakavat meitä edelleen. Olemmeko moldovalaisia vai romanialaisia? Yli miljoonalla Moldovan asukkaalla on myös Romanian kansalaisuus.”

Țîcun johtama PUN-puolue kannattaa Moldovan ja Romanian yhdistymistä.

Țîcu kertoo, että Moldovan poliittinen kenttä on jakautunut kolmeen: EU-myönteiset, unionistit eli Moldovan ja Romanian yhdistymistä kannattavat ja Venäjä-mieliset. EU-myönteiset ja unionistit ovat lähellä toisiaan ja päällekkäisyyttä esiintyy, ja Venäjä-mielisissä on useita eri puolueita.

Venäjän vaikutusvalta ja myönteisyys sitä kohtaan näkyy esimerkiksi Moldovan energiansaannissa. Gazprom on luvannut jatkaa kaasutoimituksia, vaikka sen mukaan Moldovalla on maksamattomia velkoja. Lukoilin säiliöautoja näkyy liikenteessä.

”Neutraaliuden ongelma on johtanut siihen että se on tärvellyt Moldovan sotilaallisen turvallisuuden kehittämisen. Jokainen vähänkään järkevä kaveri sotilasakatemiassa on käännytetty Venäjän puolelle, ja asevoimiemme koko on noin 6 000 sotilasta”, Țîcu lataa.

Historioitsija, poliitikko ja entinen ammattinyrkkeilijä Octavian Țîcu harjoitteli Neuvostoliiton aikana takana näkyvässä kirkossa. Kirkko oli silloin liikuntasalina.

Neutraaliuspolitiikka on pitänyt huolen myös siitä, että Moldova ei ole liittynyt viimeaikaisiin Venäjä-pakotteisiin. Korruptio on vaivannut monia poliitikkoja, ja entistä Venäjä-mielistä presidenttiä Igor Dodonia Țîcu kutsuu ”Putinin orjaksi”.

Euromielisen poliitikko Maia Sandun PAS-puolue vaati valtionsyyttäjää tutkimaan vuonna 2017, onko Dodon syyllistynyt valtiopetokseen. Dodon oli tuolloin presidentti. Sandusta tuli vuonna 2019 pääministeri. Vuoden 2020 presidentinvaalissa Dodonista tuli entinen presidentti, Sandusta uusi.

”Kolmannes moldovalaisista kannattaa Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Meitä vaivaa yhtenäisyyden puute. Ukrainalaiset olivat valmistautuneita Venäjää vastaan, ja nyt he toimivat yksituumaisesti.”

Tämä on huomattu muuallakin. Ukraina ja asevoimat ovat tehneet vaikutuksen moniin.

”Juuri nyt Transnistrian johtajat, olivat he virallisia tai epävirallisia, ovat hyvin tarkkaavaisina. He laskevat riskejä ja ennakoivat. Transnistrian asevoimista ei tietenkään ole Ukrainalle mitään uhkaa, Ukraina voisi tarvittaessa pyyhkäistä heidät pois viikossa.”

Transnistriassa tapahtuneilla provokaatioilla, kuten sinkoiskulla pyritään luomaan painetta sekä transnistrialaisille että moldovalaisille, Țîcu sanoo.

Samaan suuntaa päätteli myös Transnistrian ulkoministeri Vitaly Ignatiev. Venäläiselle uutistoimisto Tassille puhunut Ingatiev sanoi, että alkuviikon tapahtumien tarkoituksena oli lietsoa paniikkia ja epävakautta.

Tavallaan se saattoi onnistua: Moldovassa ollaan nyt vähän enemmän varpaillaan.

”Moldova on nyt vaaravyöhykkeellä. Moskova haluaa nähdä sisäisiä jännitteitä ja mielenosoituksia. Ja Sandu on tehnyt jo virheitä”, sanoo vanhempi tutkija Ryhor Nizhnikau Ulkopoliittisesta instituutista.

Sandun suosio on laskusuunnassa jo nyt, ja jos Kremlin suuri suunnitelma on aiheuttaa vallan vaihtuminen, tässä on Nizhnikaun mukaan sauma.

”Sandu yritti vielä viime vuonna luoda toimivia suhteita Kremliin. Hänelle ja hänen puolueelleen hyökkäys Ukrainaan on varmasti varsin kivulias asia, ja samalla tällainen lepyttely näyttää yleisön silmiin nyt todella pahalta. Että mitä te oikein teette.”

Sekä Octavian Țîcu että Ryhor Nizhnikau muistuttavat tavallisen moldovalaisen tilanteesta. Hinnat ja elinkustannukset nousevat. Se ei ole kivaa.

”Venäjä odottaa, että energiakriisi iskee”, sanoo Nizhnikau.

”Se ei näy vielä, mutta voi näkyä syksyllä.”

Samalla tilanne on Moldovan kannalta kriittinen juuri nyt, mikäli Venäjä hyökkää Ukrainassa Odessaan. Ukrainalaiskaupunki on vain sadan kilometrin päässä Transnistrian Tiraspolista.

Jos Venäjä saa haltuunsa Odessan, seuraavana on käytännössä heidän taskussaan jo oleva Transnistria. Sen jälkeen seuraisi Moldova. Valitettavasti, arvioi Octavian Țîcu.

”Jos Putin epäonnistuu Ukrainassa, hänellä voi olla haluja voimannäyttöön muualla. Isoja kysymyksiä ovat, mitä silloin tekisi EU? Entä mitä tekisi Nato-maa Romania?”

Moldovan horjuttaminen voisi olla helppoa. Historioitsija, poliitikkonyrkkeilijä Octavian Țîcu on pahaenteistä kuunneltavaa.

”Coup d’etat. Vallanvaihto.”

Moldovassa Transnistrian rajan tuntumassa näkee korkeita, puisia ortodoksiristejä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat