Tutkimuslaitos: Suomen sotilasmenot kasvoivat viime vuonna viidenneksi eniten maailmassa

Hävittäjähankinta ja Ukrainan sota takaavat, että puolustusmenot pysyvät korkeina lähivuosina.

Norjan F-35-hävittäjät osallistuivat Naton sotaharjoitukseen Norjassa maaliskuussa. Suomen F-35-ostoksen kokonaiskulut nostavat puolustusmenoja yhdessä Ukrainan sodan vuoksi päätettyjen lisämäärärahojen kanssa.

27.4. 18:10

Suomen sotilasmenot kasvoivat viime vuonna 36 prosenttia edellisvuotisesta eli viidenneksi eniten maailmassa. Suomalaisen tutkimuslaitoksen Safer Globen tutkija Kari Paasonen on laskenut luvut Tukholman rauhantutkimuslaitoksen Siprin maanantaina julkaisemista koko maailman sotilasmenoista.

Siprin mukaan maailman sotilasmenot jatkoivat kasvuaan viime vuonna seitsemättä perättäistä vuotta ja ylittivät kahden biljoonan dollarin rajapyykin. Eniten rahaa aseisiin käyttivät Yhdysvallat, Kiina, Intia, Britannia ja Venäjä.

Lue lisää: Raportti: Maailman sotilas­menot kasvoivat ennätys­suuriksi jo ennen Ukrainan sotaa – vuonna 2021 ylittyi kahden biljoonan dollarin rajapyykki

Paasosen mukaan suurimman osan Suomen puolustusmenojen kasvusta selittää hävittäjähankinta. Hallitus päätti joulukuussa ostaa 64 kappaletta yhdysvaltalaista F-35-monitoimihävittäjää, jotka korvaavat nykyiset Hornet-hävittäjät vuoteen 2030 mennessä.

Siprin tilastoissa Suomen viime vuoden puolustusmenot ovat 5,56 miljardia euroa. Laitoksen luvut eroavat suomalaisista budjetti- ja kirjanpitoluvuista hieman erilaisen laskentatavan vuoksi.

Maailman ylivoimaisesti suurin sotilasmenojen kasvattaja oli viime vuonna Zimbabwe, jonka menot nousivat edelliseen vuoteen nähden peräti 296 prosentilla. Zimbabwe on käytännössä romahtanut valtio, jonka tilastotiedot ovat epävarmat, ja sotilasmenot pienet ja vuodesta toiseen huimasti heittelehtivät.

Toiseksi eniten sotilasmenojaan kasvatti Kroatia, 62 prosentilla. Syy on samanlainen kuin Suomessa: Kroatia päätti viime vuonna ostaa Ranskalta 12 kappaletta käytettyjä Rafale-hävittäjiä. Vuonna 2009 Natoon liittyneen Kroatian sotilasmenojen osuus bruttokansantuotteesta on yli 2,5 prosenttia. Nato edellyttää jäsenmaidensa käyttävän puolustukseen kaksi prosenttia kansantuotteestaan.

Kolmanneksi suurin sotilasmenojen kasvattaja on Nigeria, jonka haasteita ovat terrorismi ja separatismi. Sotilasmenojen osuus yli 200 miljoonan asukkaan afrikkalaisen öljyvaltion kansantuotteesta on selvästi alle prosentin.

Neljäntenä Suomen puolustusmenojen kasvuluvut ohittaa Kreikka. Taloutensa katastrofiin ajaneen valtion sotilasmenot romahtivat 2009 ja nyt niitä nostetaan lähemmäksi talouskriisiä edeltäneitä lukemia.

Suomen viime vuoden puolustusmenot ylittävät Siprin luvuilla laskien täpärästi kahden prosentin rajan. Tutkija Paasosen mukaan näin käy ensimmäisen kerran sitten vuoden 1962.

Suomen alkuperäisen suunnitelman mukaan hävittäjähankinnan vuoksi kohoavia puolustusmenoja pitäisi rajoittaa muutaman vuoden kuluessa. Tässä suunnitelmassa pysyminen näyttää tällä hetkellä kuitenkin epävarmalta. Hallitus kohdensi huhtikuun alussa puolustusmäärärahoihin vuosille 2023–2026 yhteensä 2,2 miljardia euroa lisärahoitusta.

”Euroopan turvallisuustilanne on vakavin vuosikymmeniin Venäjän aloitettua hyökkäyksen Ukrainaan”, hallitus perusteli tiedotteessaan.

Ruotsin sotilasmenot kasvoivat viime vuonna edellisvuodesta 14 prosenttia, muiden pohjoismaiden puolustusmenojen kasvu oli vaatimatonta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat