Naton pääsihteeri Stoltenberg vakuutti, ettei Suomi jää omilleen odottaessaan hyväksyntää jäseneksi – Tutkija pitää kommenttia hyvänä merkkinä

Jens Stoltenberg sanoi keskustelleensa Ruotsin ja Suomen kanssa järjestelyistä, joita Nato voi tehdä maiden kanssa ennen kuin niistä tulisi varsinaisia Naton jäseniä.

29.4. 19:54 | Päivitetty 29.4. 20:47

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg teki torstaina järjestetyssä tiedotustilaisuudessa selväksi, että sotilasliitto pyrkii takaamaan Suomen ja Ruotsin turvallisuuden myös niin sanotun harmaan ajanjakson aikana.

Harmaalla ajanjaksolla tarkoitetaan aikaa, jolloin maat Nato-hakemuksen jälkeen odottaisivat kaikkien jäsenmaiden virallista hyväksyntää jäsenyydelleen. Arvioiden mukaan tämä ratifiointiprosessi kestää kuukausia.

HS:n tietojen mukaan Suomi ilmoittaa Nato-hakemuksestaan toukokuun puolenvälin jälkeen.

Torstaina pääsihteeri Stoltenberg soitti presidentti Sauli Niinistölle. Samana päivänä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa Stoltenberg kertoi, että Nato toivottaa Suomen ja Ruotsin tervetulleeksi, jos maat päättävät hakea jäsenyyttä. Samaa hän on sanonut jo aiemmin.

Samalla Stoltenberg sivusi aihetta, joka on ollut suuri keskustelunaihe Suomessa viime aikoina: Voiko Nato taata Suomen turvallisuuden Venäjältä tulevaa uhkaa vastaan jo ennen kuin Suomi on hyväksytty Naton jäseneksi? Odotettavissa on, että Venäjä pyrkii tässä vaiheessa lisäämään Suomeen kohdistuvaa hybridivaikuttamista.

Stoltenberg sanoi keskustelleensa Ruotsin ja Suomen kanssa järjestelyistä, joita Nato voi tehdä maiden kanssa ennen kuin niistä tulisi varsinaisia Naton jäseniä.

”Olen varma, että on olemassa keino turvata tuo siirtymävaihe riittävän hyvällä tavalla, joka toimii sekä Suomelle että Ruotsille”, Stoltenberg sanoi.

Stoltenbergin sanoista huolimatta on epätodennäköistä, että Suomelle annettaisiin varsinaisia turvatakuita Nato-prosessin ajaksi. Se ei silti tarkoita sitä, että Nato jättäisi jäseneksi pyrkivän maan omilleen ratifiointiprosessin ajaksi.

Lue lisää: Suomelle tuskin annetaan varsinaisia turva­takuita Nato-prosessin ajaksi – järeääkin apua voi silti tulla

Huhtikuun alkupuolella ulkoministeri Pekka Haavisto kertoi, että useat Nato-maat tiedustelivat Suomelta, millaista turvallisuusapua Suomi tarvitsisi Nato-jäsenhakemuksen käsittelyn aikana.

Myös Stoltenberg on sanonut, että Venäjän vastustus ei ole aiemminkaan vaikuttanut Naton laajentumiseen.

Naton entinen pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen sanoi HS:n haastattelussa huhtikuussa, että Suomen pitäisi saada Nato-liittolaisilta artikla viiden kaltaiset turvatakuut harmaan ajanjakson ajaksi.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg vakuutti, että on olemassa keino taata Suomen ja Ruotsin turvallisuus sinä aikana, jolloin maat odottaisivat Naton hyväksyntää mahdollisen jäsenhakemuksen jälkeen.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Pete Piirainen pitää Stoltenbergin tuoretta lausuntoa hyvänä Suomen kannalta.

”Se on hyvä merkki. Tällainen kommentti on tärkeä kuulla Stoltenbergiltä tässä tilanteessa”, Piirainen sanoo.

Piiraisen mukaan on varauduttava mahdolliseen häirintään tulevina kuukausina, mutta samalla hän muistuttaa, että Suomen oma puolustus on hyvässä tilanteessa ja että lähtökohtaisesti Suomi selviää tulevien kuukausien uhista myös omillaan.

”Keskustelussa on viime aikoina mielestäni hieman ylikorostunut tarve ulkopuoliselle avulle lähiaikoina. Lähtökohta on se, että selviämme itse tästä tilanteesta.”

Samoin Piirainen sanoo, että Suomella on muita tahoja, joilta saada apua mahdollisen harmaan ajanjakson aikana.

”Olemme EU:n jäsen ja vuosien ajan rakentaneet vahvoja kahdenkeskeisiä puolustussuhteita keskeisten kumppanien kanssa. Esimerkiksi Britannia lähettää nyt joukkojaan harjoituksiin myös Suomeen. Olemme tehneet paljon toimenpiteitä sen eteen, että saamme apua, jos sille on tarvetta.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat