Venäjä on hyökännyt Ukrainaan, mutta onko Ukraina hyökännyt Venäjälle? Kyllä on, uskoo tutkija

Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Ilmari Käihkö: ”Jos ja kun Ukraina on nyt tehnyt saman johtopäätöksen, että sodasta tulee pitkä, niin heidänkin kannattaa alkaa hyökätä Venäjällä oleviin kohteisiin.”

Sosiaalisessa mediassa jaettiin huhtikuun 25. päivä kuvia, joissa näkyi tuleen syttyneitä polttoainevastoja Venäjän Brjanskissa runsaan sadan kilometrin päässä Ukrainan rajasta. Tulipalojen epäiltiin olleen Ukrainan asevoimien aiheuttamia.

1.5. 18:02 | Päivitetty 1.5. 18:20

Kenellekään ei ole jäänyt epäselväksi viimeisen runsaan kahden kuukauden aikana, onko Venäjä hyökännyt sotilaallisesti Ukrainaan. Kyllä on.

Mutta kuka osaa varmaksi sanoa, onko Ukraina hyökännyt Venäjälle? Ukraina ja Venäjä ovat olleet asiasta enimmäkseen hiljaa, vaikka moni uskoo niin tapahtuneen.

”Emme vahvista, emmekä kiistä. - - Virallisesti emme sano kyllä, emmekä sano ei”, totesi Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin neuvonantaja Oleksei Arestovytš The New York Times -lehdessä lauantaina.

Huhtikuun 1. päivä polttoainevarasto Venäjän Belgorodissa räjähti palamaan. Venäjä syytti asiasta Ukrainan ilmavoimien helikoptereita, kun taas Ukraina kiisti, että se olisi hyökännyt Venäjälle.

Yleensä ottaen Venäjä ei ole halunnut pitää suurta meteliä Ukrainan sodan yhteydessä kärsimistään tappioista. Sodan alusta alkaen Venäjän ja Ukrainan käsitykset Venäjän mies- ja kalustotappioista ovat poikenneet merkittävästi. Myös Ukraina on pyrkinyt vaikenemaan omista tappioistaan.

Kun Ukraina kertoi äskettäin, että sen ohjukset olivat upottaneet Mustallamerellä toimineen ohjusristeilijä Moskvan, Venäjä väitti, että aluksella sattui tulipalo ja se upposi hinausvaiheessa myrskyn takia.

Venäjän ohjusristeilijä Moskva vuonna 2013 otetussa kuvassa.

Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun dosentti ja yliopistonlehtori Ilmari Käihkö pitää todennäköisenä, että Ukraina on tehnyt hyökkäyksiä Venäjän puolelle.

”Jos ja kun Ukraina on nyt tehnyt saman johtopäätöksen, että sodasta tulee pitkä, niin heidänkin kannattaa alkaa hyökätä Venäjällä oleviin kohteisiin”, Käihkö sanoo.

Käihkön mukaan Ukraina pyrkii hyökkäyksillään pilkkomaan Venäjän logistiikkaketjuja, jotka ovat toimineet sodassa paljon ennakoitua huonommin. Esimerkiksi Ukrainan pääkaupungin Kiovan valtauksesta ei tullut mitään.

”Venäjän heikko kohta on ollut logistiikka. Siinä mielessä tämä on ihan loogista, että siellä Ukrainan erikoisjoukot tai lennokit ovat tehneet hyökkäyksiä tällaisia kohteita vastaan”, Käihkö sanoo.

Käihkön mukaan kumpikaan sodan osapuoli ei kuitenkaan ole halukas myöntämään, että taistelutoiminta olisi laajentunut Venäjän maaperälle.

”Siinä on se poliittinen riski, että Venäjä käyttäisi tätä hyväkseen motivoidakseen sodanjulistusta Ukrainaa vastaan. Ja sehän olisi ihan järkyttävän kokoinen eskalaatio”, Käihkö sanoo.

Venäjän virallisessa propagandassa meneillään on vielä ”sotilaallinen erikoisoperaatio”, jolla puhdistetaan Ukrainaa ”natseista”. Maa ei siten ole varsinaisesti sodassa.

”Venäjä kamppailee tällä hetkellä sen kanssa, että miten he pystyvät mobilisoimaan joukkoja tähän sotaan. Ja jos he tämän tempun [sodanjulistuksen] tekevät, niin muutaman kuukauden kuluttua he saavat mobilisaation käyntiin ja siinä vaiheessa sota Ukrainassakin laajenee merkittävästi”, Käihkö kertoo.

Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun dosentti ja yliopistonlehtori Ilmari Käihkö.

Ukrainan intressissä ei tietenkään ole, että Venäjä voimistaisi hyökkäystään.

”Ukrainan voiton mahdollisuudet olisivat huomattavasti heikommat”, Käihkö sanoo.

The New York Timesin mukaan ukrainalaiset ja venäläiset viestimet ovat kertoneet viime viikkoina noin kymmenestä tapauksesta, joissa on syntynyt epäilys, että Ukrainan asevoimat olisivat iskeneet Venäjän maaperälle, esimerkiksi Brjanskissa sijaitseviin polttoainevarastoihin 25. huhtikuuta.

Entinen Pääesikunnan tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri evp Pekka Toveri kertoo, että Ukraina on tehnyt ainakin neljä iskua Venäjän puolelle. Iskuissa on käytetty tykistöohjuksia, helikoptereita ja erikoisjoukkoja.

Entinen Pääesikunnan tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri evp Pekka Toveri.

Esimerkiksi Venäjän suurhyökkäyksen toisena päivänä 25. helmikuuta Ukrainan uskotaan iskeneen OTR-21 Totška -ohjuksilla Venäjän Millerovon lentotukikohtaan, joka sijaitsee noin sata kilometriä Luhanskista koilliseen Venäjän puolella.

”Iskuilla on haettu operatiivista vaikutusta vaikeuttamalla venäläisten hyökkäyksen huoltoa Donbasissa [Itä-Ukrainassa]. Ilmeisesti on saatu jotain vaikutusta aikaan ja pakotettu venäläiset sitomaan voimia selustan suojaukseen", Toveri sanoo.

Sota ja sitä ympäröivä propaganda ovat pakottaneet sekä Ukrainan että Venäjän hankalaan tilanteeseen ja muunnellun totuuden puhumiseen.

Ukraina on sodan alusta asti halunnut korostaa, miten paljon se on pystynyt aiheuttamaan tappioita venäläisjoukoille. Samaan aikaan se on pyrkinyt esiintymään altavastaajana, joka tarvitsee yhä enemmän aseellista apua länsimailta.

Venäjä puolestaan on halunnut piilotella miestappioitaan ja väittää, että kaikki sujuu ”suunnitelmien mukaisesti”. Kotirintamalleen se on myynyt sotaa erikoisoperaationa, mutta samalla on välitetty viestiä, että koko länsimaailma on hyökkäyksessä Venäjää vastaan.

”Kumpikaan ei omista tappioistaan hirveästi puhu. On hyvä muistaa, että Venäjä on kertonut tuhonneensa Ukrainassa länsimaista aseapua. Ei Ukraina ole koskaan myöntänyt näitä, eikä meillä ole mitään tietoa siitä, onko näitä asevarastoja tuhottu”, Ilmari Käihkö sanoo.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat