Jokainen teko sanan­vapauden puolesta syö pohjaa sorto­vallalta

Vladimir Putin syöksi maansa kertalaakista dystopiaan, pelon ja vihan valtakunnaksi. Sananvapauden päivänä tämä on syytä noteerata tuskallisena oppituntina siitä, kuinka paljon pahaa ehtii saada aikaan, jos kukaan ei saa sanoa vastaan, kirjoittaa HS:n päätoimittaja Antero Mukka.

Venäjän Ukrainan-hyökkäystä vastaan järjestetyt protestit on tukahdutettu tiukasti sodan alusta lähtien. Poliisi talutti kiinniotettua mielenosoittajaa Pietarissa 2. maaliskuuta.

3.5. 2:00 | Päivitetty 3.5. 6:19

Tuon päivän muistamme kaikki. 24. helmikuuta 2022 Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, eikä mikään ollut sen jälkeen ennallaan. Euroopan sodanjälkeinen aika päättyi siihen.

Oman maansa Vladimir Putin syöksi kertalaakista dystopiaan, pelon ja vihan valtakunnaksi, jota hallitaan valheella. Totuus on tälläkin kertaa tyrannin pahin vihollinen. Vapaa media on kielletty, ja kansalaiset vaiennetaan kuuliaisiksi uhkaamalla ”väärän tiedon” levittäjiä vuosikausien vankilatuomioilla.

Orwellilaisella uuskielellä sotaa ei saa sanoa sodaksi, vaan kyse on ”sotilaallisesta erikoisoperaatiosta”. Valtiojohtoiset tv-kanavat on valjastettu röyhkeän sotapropagandan levitykseen. Maassa on voimassa sotasensuuri.

Työskentelyolot Venäjällä ovat aiempaa vaikeammat myös länsimaisille toimittajille. HS kotiutti Moskovan-kirjeenvaihtajansa maaliskuussa muutamaksi viikoksi, kunnes varmistuttiin siitä, että hän pystyy jatkamaan työtään journalististen periaatteiden mukaisesti ilman välitöntä turvallisuusuhkaa.

Helsingin Sanomille kirjeitä Venäjältä kirjoittava pietarilaistoimittaja kertoi jutussaan, kuinka pelko ulottuu myös kahdenväliseen viestintään. Yksityiskeskusteluissa varotaan mahdollisia riskialttiita aiheita ja uskaliaat viestit pyyhitään pois heti, kun vastaanottaja on ne kuitannut.

Tänään vietetään kansainvälistä lehdistönvapauden päivää. Juuri nyt sananvapaus, faktaperusteinen tiedonvälitys ja riippumattoman median asema ovat elämän ja kuoleman kysymyksiä. Maailman pitää tietää, mitä julmuuksia oikeudetonta hyökkäyssotaa käyvä Venäjä harjoittaa Ukrainassa.

Totuus on väkevä ase, joka lopulta musertaa sortovallan perustan.

Myös venäläisillä on oikeus tietää. Ja juuri siksi Suomen lähialueilla tehdään nyt todellisia sankaritekoja sen varmistamisessa, että Venäjän kansa saa nähdä ja kuulla sen, mistä valtiontelevisio vaikenee.

Monet venäläiset viestimet ovat päätyneet jatkamaan toimintaansa maanpaossa. Näin toimi muun muassa arvostettu Mediazona, joka siirsi toimintansa Liettuaan. Sen päätoimittaja Sergei Smirnov kertoo kokemuksistaan HS:n tänään julkaisemassa sananvapauspäivän haastattelussa.

Lue lisää: Venäjältä paennut päätoimittaja Sergei Smirnov kertoo, miksi Venäjä häviää tämän sodan

Toinen tunnettu uutispalvelu, Latvian Riiasta käsin toimitettu Meduza on saavuttanut sodan aikana tärkeän aseman riippumattomana uutissivustona, johon tiedonhaluinen venäläisyleisö luottaa. Vaikka palvelu on Venäjällä blokattu, VPN-yhteyden ja muiden teknisten kikkojen avulla Meduza saavuttaa eri kanavissa edelleen miljoonayleisön.

Meduzan Youtubessa välittämä presidentti Volodymyr Zelenskyin puhe keräsi 5,5 miljoonaa katselukertaa. Lennokilla kuvattu aineisto Butšasta oli tärkeä osa todistusaineistoa siitä, että venäläisjoukot olivat yhä kaupungissa, kun siviilejä surmattiin.

Meduzankin toiminta pyörii tällä hetkellä joukkorahoituksen turvin, sillä yhtiön tulovirrat tukijoilta ja mainostajilta Venäjältä kuihtuivat sodan myötä. Runsaat parikymmentä Meduzan toimittajaa on joutunut turvallisuussyistä poistumaan Venäjältä, kuka minnekin. Tiivis kontaktiverkko maan sisällä tuottaa tästä huolimatta edelleen uutisia.

HS pyrkii osaltaan tukemaan Meduzan pyrkimystä tarjota venäläisyleisölle pääsy riippumattoman, luotettavan tiedonvälityksen piiriin. Julkaisemme tästä viikosta alkaen yksittäisiä Meduzan artikkeleita suomeksi. Ne täydentävät suomalaisille lukijoille tarjolla olevaa tilannekuvaa sodasta ja sen seurauksista.

Lue lisää: ”Kaikki sotilaamme eivät ymmärrä kuolemansa tarpeellisuutta” – Juristi Maksim Grebenjuk auttaa venäläisiä sotilaita, jotka kieltäytyvät lähtemästä sotimaan Ukrainaan

Tänään tiistaina myös Helsingin Sanomien säätiö kertoo omasta tuestaan hankkeelle, joka tarjoaa vainotuille toimittajille tilapäistä turvamajoitusta.

Helsingin Sanomat käynnisti pian Ukrainan sodan alettua oman venäjänkielisen palvelunsa. Hankkeeseen ryhdyttiin yhteistyössä pohjoismaisten kumppanilehtien eli ruotsalaisen Dagens Nyheterin ja tanskalaisen Politikenin kanssa. DN:ää kustantava mediayhtiö Bonnier valmistelee lisäksi kokonaan venäjänkielisen uutissivuston perustamista Tallinnaan.

HS on julkaissut tähän mennessä puolisataa Venäjän hyökkäyssotaan liittyvää juttua venäjäksi. Laadukkaat HS:n käännösartikkelit ovat keränneet HS.fi:ssä keskimäärin tuhansia lukijoita. Omien verkkosivujemme ohella jutut leviävät myös sosiaalisen median kanavissa. Ne ovat osa historiallista tiedon ilmasiltaa.

Sananvapaus ei ole itsestäänselvyys. Venäjän hyytävä kehitys osoittaa, kuinka paljon pahaa hirmuhallinto ehtii tehdä, jos kukaan ei saa ja uskalla sanoa vastaan.

Siksi jokainen teko sananvapauden puolesta merkitsee nyt paljon. Totuus voittaa lopulta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat