WTO: Neuvottelijat päässeet alustavaan sopuun korona­rokotteen patentti­suojan poistamisesta

Patenttisuojasta luopuminen mahdollistaisi rokotteiden tuotannon kehittyvissä maissa.

Mies sai tehosteannoksen intialaista Covaxin-rokotetta Intian pääkaupungissa Delhissä 23. huhtikuuta.

3.5. 21:34

Neljä pääneuvottelijaa ovat päässeet alustavaan sopuun koronavirusrokotteiden patenttisuojan poistamiseksi, kertoo Maailman kauppajärjestö (WTO). Järjestön mukaan lopullinen päätös asiasta on määrä tehdä kesäkuussa.

Patenttisuojaa käsitteleviin neuvotteluihin on osallistunut Yhdysvallat, Euroopan unioni, Intia ja Etelä-Afrikka. Neuvotteluja on johtanut WTO:n pääjohtaja Ngozi Okonjo-Iweala.

Okonjo-Iweala sanoo toivovansa, että kaikki WTO:n 164 jäsenvaltiota hyväksyvät nyt laaditun sopimusluonnoksen kesäkuussa pidettävässä ministerikokouksessa Sveitsin Genevessä, kertoo uutistoimisto Reuters.

Intia ja Etelä-Afrikka toivat patenttisuoja-asian WTO:n käsittelyyn jo joulukuussa 2020.

Maat ehdottivat tuolloin, että valtiot saisivat erivapauden luopua koronarokotteiden ja muiden tarvikkeiden immateriaalioikeuksista pandemian aikana. Ehdotus sai taakseen 99 maata. Vastapuolelle asettuivat kuitenkin erityisesti kehittyneet ja rikkaat maat, mukaan lukien EU ja Yhdysvallat.

”Neuvottelujen tavoitteena oli saada aikaan jotain toimivaa”, Okonjo-Iweala kommentoi nyt, noin puolitoista vuotta jatkuneiden neuvottelujen jälkeen.

Lääkeyhtiöiden patenttisuojan rikkomisen on sanottu helpottavan rokotteiden saatavuuspulaa. Toistaiseksi rokotteiden tuotantoon ovat saaneet osallistua vain lääkeyhtiöt, jotka omistavat rokotteiden yksinoikeudet.

Patenttisuojasta luopumista ovat ajaneet etenkin kehittyvät maat. Lääkärit ilman rajoja -järjestö on sanonut, että immateriaalioikeuksista luopuminen mahdollistaisi laajat rokotukset myös köyhimmissä maissa. Myös muun muassa Maailman terveysjärjestö (WHO) on kampanjoinut patenttisuojan poistamisen puolesta.

Joidenkin asiantuntijoiden mukaan rokotejakelun esteenä ei ole kuitenkaan ollut patenttisuoja vaan rokotteiden valmistukseen tarvittavan tuotantokapasiteetin puute.

”Patenteista liikkuu vääriä käsityksiä. Ensinnäkin kuvitellaan, että jos yrityksellä on patentti, se on voimassa kaikkialla. Näin ei ole”, immateriaalioikeuksiin erikoistuneen Kolster-yrityksen osakas ja eurooppapatenttiasiamies Marjut Honkasalo kommentoi HS:n artikkelissa vuosi sitten.

Hänen mukaansa patentit ovat maakohtaisia kielto-oikeuksia, eivätkä lääkeyhtiöt yleensä hae patenttia kaikkiin maailman maihin.

”Voisi kuvitella, että Intiassa, jossa on korkean tason osaamista, on patentteja voimassa. Esimerkiksi Nepalissa tai Kambodžassa taas ei ole, eli siellä joku voisi rokotteita valmistaa”, Honkasalo sanoi.

Sittemmin esimerkiksi Intia on kehittänyt oman rokotteensa. WHO myönsi hätäkäyttöluvan intialaiselle Covaxin-rokotteelle viime marraskuussa.

Rokotteen todettiin tuolloin olevan hyvin sopiva matala- ja keskitulotason maihin helppojen säilytysvaatimusten vuoksi.

Rokotteiden saatavuuspula vaivasi etenkin rokoteohjelmien käynnistämisen alkuvaiheessa. Myös Suomessa oli tuolloin pulaa rokotteista.

Sittemmin rokotteita on saatu Suomeen ja muihin EU-maihin jopa yli tarpeen. Huhtikuun lopussa HS kertoi, että Suomessa olisi tällä hetkellä riittävästi rokotteita vaikka koko väestön neljänsiin rokotuksiin.

Lue lisää: Suomi on antanut pois jo liki kolme miljoonaa koronarokotetta – Kaikki rokotteet eivät kohdemaille kelpaa

Välttääkseen koronarokotteista johtuvaa hävikkiä, Suomi on lahjoittanut rokoteannoksia Covax-ohjelman kautta. Huhtikuun loppuun mennessä rokotteita oli lahjoitettu jo yli 2,7 miljoonaa kappaletta seitsemään maahan.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat