”Entisiä pomoja, entisiä yrittäjiä” – Ruokalähetit tienaavat miljoona­kaupungeissa jopa enemmän kuin korkeasti koulutetut

Hyvä palkka vetää koulutettuja nuoria ruokaläheteiksi Kiinan suurkaupungeissa. Asiakkaita olisi valtavasti, mutta työntekijöistä on huutava pula.

Wang Bin vaihtoi asiantuntijatyönsä ruuan kuljettamiseen. Syitä oli monia.

9.5. 2:00 | Päivitetty 9.5. 8:12

Peking

Aina kun olen tilannut ruokaa kotiini Pekingissä, olen tuntenut piston sydämessäni. Nuo kaupungin sähkömopoillaan täplittävät lukemattomat ruokalähetit varmaan työskentelevät orjapalkalla!

Kuinka väärässä olen ollutkaan.

Wang Binin ystävälliset silmät säteilevät maskin ja keltaisen kypärän välissä. Hän syö kahvilan ulkopuolella aamupalaksi taikinanyyttejä ennen kuin aloittaa päivänsä ruokalähettinä.

Se on hänelle uusi työ. Yliopistokoulutuksen saanut Wang, 30, työskenteli aiemmin järjestelmäasiantuntijana.

Suurin syy alanvaihtoon oli tämä:

”Hyvä palkka.”

Wang ansaitsee lähettinä saman verran kuin tietokonehommissa: 9 000 yuania eli noin 1 300 euroa kuussa.

Se on saman verran kuin pekingiläisen keskipalkka lisineen ja bonuksineen.

Kolmikymppinen Wang Bin vaihtoi tänä vuonna alaa. Tietokone vaihtui mopoon.

Oikeastaan Wang ei lähettinä saa palkkaa vaan palkkioita, sillä hän on itsensätyöllistäjä. Siis samanlainen yrittäjä kuin monet Suomenkin ruokalähetit, jotka maksavat itse sosiaaliturva- ja eläkemaksut.

Silti Wangille jää nyt käteen suurin piirtein saman verran kuin edellisissä palkkatöissä.

Toinenkin syy alan vaihtoon oli: ”Lähettinä on enemmän vapautta. Voin hoitaa iäkkäitä vanhempiani paremmin.”

Wang tekee töitä Kiinan suurimmalle ruokalähettipalvelulle, Meituanille. Töitä on pakko tehdä 28 päivänä kuussa ja ainakin lounasaikaan 10–14 ja illallisaikaan 16–20.

Eli töitä on 6–7 päivänä viikossa, 8 tuntia päivässä.

Mitä vapautta tuommoinen oikein on?

”On se parempi kuin edellinen työni, jossa olin aina töissä 24 tuntia ja sitten vapaalla 48 tuntia. Tein töitä kellarissa, jossa ei ollut ikkunoita. Sairastuinkin sen vuoksi”, Wang sanoo.

Nykyinen ammatti tuntuu kevyemmältä. Hän pystyy auttamaan vanhempiaan joka päivä pariin kolmeen kertaan. Wang ei yleensä ole moponsa selässä kuin pakolliset 8 tuntia. Hän saa mennä aikaisin nukkumaan ja myös nukkua pitkään.

”Korkeakoulutettuja, entisiä pomoja, entisiä yrittäjiä”, Wang luettelee uusien kollegoidensa taustoja.

Wang toivoo, että kaikkia ammatteja arvostettaisiin yhtä lailla.

Suurkaupunkien ruokaläheteiksi on perinteisesti tullut maalta vähemmän koulutettuja ihmisiä, mutta nyt lähettien tausta laajenee.

Hyvät ansiot houkuttelevat monet jopa suoraan lukiosta mopon selkään, ja vanhempien toivoma yliopistokoulutus jää. Miksi opiskella monta vuotta, jos lähettinä ansaitsee saman kuin korkeasti koulutettuna.

”Kiinan taloudellinen ympäristö on muuttunut. Monella alalla on vaikea ansaita kuten ennen, ja töitäkin on vaikea saada. Jos haluaa menestyä urallaan, pitää olla työssään todella, todella hyvä”, Wang selittää.

Lue lisää: Kiinassa yksityisen sektorin vetovoima työnantajana on karissut – Lü Yunshu, 21, ja monet muut kiinalaisnuoret haluavat nyt pienipalkkaiselle virkauralle

Yksi asia uudessa työssä harmittaa. Ihmiset katsovat lähettejä välillä väheksyen, ja asiakkaat saattavat olla tylyjä.

”En tiedä, mikä ihmisiä vaivaa. Onko heillä kotona ongelmia vai mikä on? Jotkut ottavat ruuan vastaan ilmeettöminä sanomatta mitään.”

Hän on kuullut, että joissakin Euroopan maissa pääministerit ajavat pyörällä töihin. Ehkä sellainen tasa-arvoisempi aika tulee vielä Kiinaankin.

Ruokalähetit ajavat usein Pekingissä kovaa vauhtia, sillä ajoissa oleminen tuo bonuksen.

Muuten uusi työ on kaikin puolin mukava. Tai no, kuudennen kerroksen asunnot hissittömissä taloissa eivät ole erityisen hauskoja.

Wang saa päivän ensimmäisen tilauksen. Se tulee viereisestä aamiaisravintolasta. Hän menee ravintolan ulkopuolelle jonottamaan toisen lähetin perään.

Meituanilla lähetti ei saa valita tilauksiaan, vaan järjestelmä määrää keikat. Ravintolat sijaitsevat kolmen kilometrin säteellä kuskista, mutta toimituskohteet saattavat olla pitkänkin ajomatkan takana.

Jokaisesta tilauksesta lähetti saa 9 yuania eli noin 1,30 euroa. Lähetin takaboksissa on yleensä useita tilauksia toimitettavana saman reitin varrelle.

Wangin oma päiväkohtainen tavoite olisi noin 40 tilausta päivässä. Sillä määrällä hänen pitäisi ansaita jo lähes 1 500 euroa kuussa. Ehkä pian niin tapahtuukin.

Lähettien vauhti kaduilla on kova. Kerran Wang ajoi kolarin auton kanssa. Jalan ulkosyrjään tuli pieni ruhje, muuta vakavaa ei tapahtunut. Meituanin vakuutus korvasi ajoneuvojen vauriot.

Lähettien pitää itse ostaa moponsa. Wangin mopo maksoi vähän yli 400 euroa. Kypärän saa panttia vastaan työnantajalta, mutta keltaiset Meituania mainostavat työvaatteet pitää ostaa muutamalla eurolla.

Wang saa tilauskassin käteensä ravintolan ovella, pakkaa sen moponsa kyytiin ja lähtee ajamaan asiakkaan luokse kahden kilometrin päähän.

Tavallisena työpäivänä ajoa kertyy vajaat sata kilometriä.

Wang ansaitsee mukavasti, mutta huhupuheiden mukaan moni ruokalähetti ansaitsee vielä enemmän, jopa kaksi kertaa pekingiläisen keskivertopalkan verran.

Miten se on mahdollista?

Muutaman korttelin päässä on Meituanin Pekingin Hepinglin alueen toimisto. Se on tavallisen kerrostalon ensimmäisessä kerroksessa, kyltittömien ovien takana. Naapurit tahtovat ärsyyntyä, jos vieressä on liiketoimintaa.

Lähettipalvelu Meituan etsii koko ajan uusia työntekijöitä. Paikallistoimistossa jaetaan töitä, ja kuskit käyvät siellä hoitamassa asioitaan.

Sisään ja ulos sinkoilee lähettejä, joku istuu parhaat päivät aikoja sitten nähneellä sohvalla.

Toimiston johtajan Feng Yinzhongin alaisuudessa työskentelee 83 lähettiä. Heistä kymmenen ansaitsee pitkälti yli 2 000 euroa kuussa.

He ovatkin töissä ihan joka päivä kellon ympäri.

”Heillä ei juuri lepoa ole”, Feng sanoo.

Moni raatajista haluaa maksaa nopeasti velat niskastaan, ostaa asunnon tai elättää maaseudulla olevaa perhettään.

Salaisuus lähettien hyvään ansiotasoon Kiinan suurkaupungeissa on yksinkertainen. Heistä on pulaa. Asiakkaita olisi tarjolla valtavasti, sillä kiinalaiset ovat oppineet tilaamaan ruokaa kotiinsa tämän tästä.

Feng haluaisi heti palkata parikymmentä lähettiä lisää. Lähetti, joka tuo uuden työntekijän Meituanille, saa bonuksen. Sillä saa ostettua hyvän mopon.

Pekingin tai koko Kiinan ruokalähettien määrästä on vaikea saada tarkkaa tietoa, mutta viime vuonna pelkästään Meituanilla oli Kiinassa yli viisi miljoonaa lähettiä.

Luulisi näin hyvätuloiseen työhön olevan enemmänkin tunkua?

”Ihmiset ovat laiskoja. He haluavat kyllä rahaa, mutta eivät halua tehdä töitä. Tämä on kovatahtista hommaa”, Feng sanoo.

Oikaisu 9.5. kello 8.12: Jutussa luki aiemmin virheellisesti, että lähetti saa jokaisesta tilauksesta 9 yuania eli noin 1,30 senttiä. Summa vastaa kuitenkin noin 1,30:tä euroa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat