”Putin on sota­rikollinen, joten en näe mitään järkeä keskustella hänen kanssaan”, sanoo Viron pää­ministeri

Kaja Kallaksen mukaan Venäjän uhkailuun ei pidä taipua. ”Ainoa asia, mitä tarvitsee pelätä, on pelkääminen”, hän lainaa Rooseveltia.

Viron pääministeri Kaja Kallas puhui perjantaina Asianajajapäivillä Helsingin Kalastajatorpalla.

6.5. 17:21 | Päivitetty 6.5. 17:57

Viron pääministeri Kaja Kallas on erittäin iloinen siitä, että Suomi näyttää olevan lähiaikoina hakemassa sotilasliitto Naton jäsenyyttä.

Kallas lupaa, että Virossa hakemuksen hyväksymiseen tarvittava ratifiointi hoidettaisiin niin nopeasti kuin mahdollista.

”Se tarkoittaa maksimissaan kahta kuukautta”, Kallas kertoi perjantaina HS:n haastattelussa Helsingissä käyntinsä yhteydessä.

Virolaisesta virkamieslähteestä kerrotaan HS:lle, että Viron parlamentti riigikogu on luvannut puskea Suomen jäsenyyden nopeutetulla prosessilla, jossa puhutaan jopa ”päivistä tai viikoista” mieluummin kuin parista kuukaudesta.

Näin ollen Suomen päättäjät voivat panna ainakin yhden rastin exceleihinsä ja kalentereihinsa. Natoon pääsy edellyttää sotilasliiton jokaisen 30 jäsenmaan hyväksyntää, ja odottelu jäsenyyden valmistumiseen voi teoriassa kestää jopa vuoden.

Tätä odotteluaikaa kutsutaan ”harmaaksi jaksoksi”, jolloin Suomi ei ole vielä Naton jäsen eikä kuulu sotilasliiton 5. artiklan turvatakuiden piiriin. On pelätty, että Venäjä pyrkii hyödyntämään tätä ajanjaksoa jonkinlaisella uhittelulla tai jopa sotilaallisilla toimilla.

Lue lisää: ”Retorisesti ja poliittisesti Venäjän on pakko reagoida jollakin tavalla” – Venäjä tekee pelon politiikkaa, ja tätä se tarkoittaa Natoon tähtäävälle Suomelle

Lue lisää: Sanna Marin varoitti myös Saksaa Venäjän ilkeyksistä Nato-jäsenyyden ratifioinnin aikana – ”Nyt on oltava yhdessä rohkea”

Kallas lainaa Yhdysvaltain sota-ajan presidenttiä Franklin D. Rooseveltia ja sanoo, että ”ainoa asia, mitä tarvitsee pelätä, on pelkääminen”.

Hänen mukaansa Venäjä on tottunut ”pelaamaan peloillamme”, eikä siihen pidä taipua. Yksi maa voi pelätä Nato-prosessiaan, toinen Venäjän ydinaseuhkaa ja kolmas Iskander-ohjusten sijoittelua Kaliningradiin.

”Olemme todistaneet tätä jo vuosien ajan. – – He ovat esimerkiksi uhanneet tuoda lähemmäksi Naton rajoja Iskander-ohjuksia. Mutta siellä ne ovat nyt olleet vuosien ajan. Nämä ovat uhkauksia, ja sellaisina niihin pitää suhtautua. Näiden ei pidä pelotella teitä tekemästä omia puolustusratkaisujanne”, Kallas sanoo.

Kaja Kallaksen mukaan Venäjä on tottunut ”pelaamaan peloillamme”, eikä siihen pidä taipua.

Kallaksen mukaan Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon toisi Virolle ja muille Baltian maille merkittävän turvallisuuslisän ja helpottaisi maakolmikon puolustamista mahdollisessa suursodassa.

Hän muistuttaa, että karttaa katsomalla näkee, että Baltian maat lakkaavat Suomen Nato-jäsenyyden myötä olemasta Naton ”niemimaa”, joka olisi hyvin haavoittuvainen Venäjän hyökkäykselle.

Kallas viittaa Venäjälle kuuluvasta Kaliningradista Valko-Venäjälle kulkevaan noin sadan kilometrin pituiseen ”Suwałkin käytävään”, joka sijaitsee myös Nato-maiden Liettuan ja Puolan välillä.

Nykytilanne on, että jos venäläiset saisivat käytävän haltuunsa, maayhteys Baltian maista Länsi-Euroopan Nato-maihin katkeaisi ja Baltiaan olisi vaikea toimittaa apua. Samalla Venäjä saisi yhteyden Kaliningradista Valko-Venäjälle, joka on Ukrainan sodassa ollut Venäjän apuri ja hyökkäysalusta.

”Jos koko Itämeri muuttuu [uusien jäsenten myötä] myös Naton mereksi, on helpompi saada puolustusapua eri suunnista. Ei vain maata pitkin, vaan myös meritse”, Kallas sanoo.

Hänen mukaansa Suomeen laajentuva Nato näyttäisi Venäjän näkökulmasta selkeästi aiempaa pahemmalta vastustajalta. Ensinnäkin sillä olisi vastassaan Suomen asevoimat, minkä lisäksi yhteinen raja Naton kanssa kasvaisi yli 1 300 kilometrillä.

”Natosta tulee vahvempi”, Kallas sanoo.

Länsimaisten päättäjien keskuudessa on eriäviä näkemyksiä siitä, kannattaako Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa yrittää vielä luoda keskusteluyhteyttä. Esimerkiksi Ranskan presidentti Emmanuel Macron puhui Putinin kanssa puhelimessa aiemmin tällä viikolla.

Kallasta Putinin kanssa puhuminen ei kiinnosta.

”Putin on sotarikollinen, joten en näe mitään järkeä keskustella hänen kanssaan.”

Kallaksen mielestä länsimaat menivät jo kolmesti Putinin halpaan ennen Venäjän suurhyökkäystä Ukrainaan: vuonna 2008 Georgiassa, vuonna 2014 Krimillä ja heti perään Itä-Ukrainan Donbasissa.

”He pitävät vuoden tai kahden taukoa, ja sen jälkeen hirmutyöt jatkuvat. Heidän on maksettava ja jouduttava vastuuseen sotarikoksistaan.”

”Toivon, että voimme johdattaa teidät läpi Nato-prosessinne”, Kallas sanoi Asianajajapäivän tilaisuudessa.

Entinen asianajaja Kaja Kallas vieraili perjantaina Helsingin Kalastajatorpalla pidetyssä Asianajajapäivän tilaisuudessa juhlapuhujana.

Kallas sai raikuvat aplodit puheelleen, jossa hän totesi muun muassa näin:

”Minä olen oppinut paljon Suomelta ja suomalaisilta. Toivon, että voimme johdattaa teidät läpi Nato-prosessinne, jotta voisimme olla teidän parhaat ystävänne Natossa.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat