Naiset ottivat näkyvän roolin Ukrainan sodassa – Kateryna Pryimak, 29, lähti vuonna 2014 rintamalle ja johtaa nyt naissotaveteraanien järjestöä

Ennen Venäjän helmikuussa aloittamaa hyökkäystä lähes neljännes Ukrainan armeijasta oli naisia. Tutkijan mukaan naisten määrä on hyökkäyssodan myötä kasvanut.

29-vuotias sotaveteraani Kateryna Pryimak Kiovassa 20. huhtikuuta 2022.

4.5. 11:23

Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainassa tulvi maailmalle kuvia ukrainalaisista naissotilaista sekä siviiliasuisista naisista harjoittelemassa kivääreillä ampumista. Jopa jotkut naiskansanedustajat tarttuivat aseisiin Ukrainassa ja liittyivät vapaaehtoisiin.

Naisilla onkin tärkeä rooli nykyisessä sodassa Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuun lopulla, kertoo tutkija Julia Friedrich Global Public Policy Institute -ajatushautomosta Berliinissä.

”Tässä sodassa olemme nähneet naisia erilaisissa rooleissa. Näemme heitä taistelemassa armeijan riveissä sekä vapaaehtoistehtävissä. Näemme heitä tekemässä Molotovin cocktaileja sekä siviilipuolustuksessa”, Friedrich sanoi STT:n haastattelussa.

Naisia on liittynyt paljon Ukrainan armeijaan, jossa on ollut naisia jo ensimmäisestä maailmansodasta lähtien. Heitä palveli myös Neuvostoliiton puna-armeijassa toisessa maailmansodassa.

Friedrichin mukaan ennen Venäjän viimeisintä hyökkäystä jo melkein neljäsosa – 23 prosenttia – Ukrainan armeijasta oli naisia. Sodan tuoksinassa tämänhetkistä lukua on kuitenkin vaikea varmistaa, Friedrich sanoo.

”Naisten lukumäärä on ehdottomasti kasvanut. Kun 2014 syttyi ensimmäinen sota Venäjän kanssa (ja Venäjä valtasi Krimin niemimaan), järjestettiin valtava liikekannallepano, johon osallistui paljon vapaaehtoisia. Vapaaehtoisten pataljoonissa taisteli noin 40 000 vapaaehtoista, joista kolmanneksen arvioitiin olevan naisia”, hän kertoi.

Kateryna Pryimak on yksi Itä-Ukrainaan rintamalle vuonna 2014 lähteneistä naisista. Hän oli tällöin 21-vuotias, eikä hänellä ollut sotilaskoulutusta. Hän sai paikalla käytännön koulutuksen ensihoitoon ja pääsi lääkintäjoukkoihin.

”Naisia ei otettu virallisesti sotilaiksi, vaan heidät rekisteröitiin esimerkiksi kokkeina tai pesutuvan työntekijöinä”, hän kertoo STT:lle Kiovassa.

Nyt Pryimak on 29-vuotias sotaveteraani, ja hän johtaa Veteranka-nimistä järjestöä. Hän perusti järjestön ystävänsä kanssa vuonna 2019, ja järjestön johdossa ovat he ja kolme muuta naisveteraania. Naisista kolme on rintamalla, hän sanoo.

Ennen helmikuun hyökkäystä Veteranka on työskennellyt edistääkseen naissotilaiden asemaa Ukrainan armeijassa.

”Saavutuksiimme kuuluu, että Ukrainan armeijassa on nyt 63 virkaa, joihin hyväksytään naisia.”

Vaikka sota on ollut osa Pryimakin elämää jo kahdeksan vuotta ja hän on työskennellyt vuosia naisveteraanien hyväksi, hänellä oli myös muita suunnitelmia elämälleen. Pryimak on valmistunut kulttuurialalta ja työskennellyt taiteen parissa. Juuri ennen helmikuun hyökkäystä hän oli viimeistelemässä apurahahakemusta naisveteraaneista kertovalle tv-tuotannolle.

”Tilanne muuttui ja nyt kuvaamme erilaista elokuvaa”, hän sanoo ja nauraa.

Naisia on joutunut Venäjän hyökkäyksen jälkeen myös sotavangeiksi. Sotavankien vaihtoja järjestävä Ukrainan varapääministeri Iryna Vereštšuk, jolla itselläänkin on armeijatausta, kertoi äskettäin Reutersille vapautettujen naissotilaiden kuvailemasta julmasta kohtelusta venäläisten vankeina. Naissotilaita oli hänen mukaansa vankeina viitisensataa.

”(Venäläiset) pakottavat heidät seisomaan eivätkä anna heidän istua alas. He ajelevat heidän päänsä ja pakottavat heidät riisuutumaan joka päivä tarkastuksia varten. He nöyryyttävät heitä. Tiedän raiskauksista sekä näin hakattuja selkiä”, Vereštšuk sanoi.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat