Ukrainan merkittävä vasta­hyökkäys Harkovan alueella pakotti Venäjän vetäytymään – Asian­tuntija: Ukraina yrittää etsiä Venäjän haavoittuvia kohteita

Maanpuolustuskorkeakoulun tutkijaupseeri Antti Pihlajamaa pitää Ukrainan vastahyökkäystä ja Venäjän työntämistä 40 kilometrin verran itään merkittävänä etenemisenä lyhyessä ajassa.

5.5. 20:00 | Päivitetty 6.5. 8:28

Ukraina on onnistunut tällä viikolla tekemään merkittävän vastahyökkäyksen Koillis-Ukrainassa sijaitsevan Harkovan kaupungin lähistöllä.

Yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW) kertoi tilannekatsauksessaan, että Ukrainan joukot pakottivat Venäjän joukkoja vetäytymään noin 40 kilometrin päähän kaupungista itään.

Tämä on huomattavin Ukrainan vastahyökkäys sodassa viime viikoilta. Rintamalinjat ovat pysyneet suurimmaksi osaksi paikoillaan sen jälkeen, kun Venäjä aloitti huhtikuun puolivälissä niin kutsutun suurhyökkäyksen Itä-Ukrainassa, vaikka Venäjä onkin onnistunut saamaan haltuunsa pieniä alueita.

Siviilejä evakuoidaan venäläisiltä takaisin vallatusta kylästä Harkovan lähistöllä maanantaina.

ISW:n tilannekatsauksessa todetaan amerikkalaisten puolustusviranomaisten tietojen olevan samat, joista sekä ukrainalaiset että venäläiset lähteet ovat raportoineet: Ukrainan joukot ovat ottaneet tällä viikolla haltuunsa Harkovan lähellä sijaitsevan Staryj Saltivin alueen.

ISW:n arvion mukaan Ukrainan vastahyökkäys ei kuitenkaan vaikuta Venäjän joukkojen kulkuyhteyksiin noin 125 kilometrin päässä Harkovasta kaakkoon sijaitsevaan Izjumin kaupunkiin.

Izjum on Venäjälle tärkeä sillanpääasema sen yrittäessä hyökätä Slovjanskin ja Kramatorskin teollisuuskaupunkeihin Donetskin alueella.

Maanpuolustuskorkeakoulun tutkijaupseeri Antti Pihlajamaa pitää Ukrainan vastahyökkäystä ja Venäjän työntämistä 40 kilometrin verran itään merkittävänä etenemisenä lyhyessä ajassa.

”Tuollainen edellyttää sitä, että joko Ukrainan joukot ovat saaneet tehtyä paikallisen murron tai Venäjä on päättänyt taktisista syistä vetäytyä alueelta”, Pihlajamaa sanoo.

Vaikka vastahyökkäys on merkittävä, Pihlajamaan mukaan se ei poista kokonaan Harkovaan kohdistuvaa uhkaa.

”Vastahyökkäys on onnistunut yhdessä suunnassa noin 40 kilometrin verran, mikä tarkoittaa sitä, että se on tykistön kantaman äärirajoilla tai ulkopuolella. Toisesta suunnasta Venäjä on kuitenkin vielä lähempänä, joten siviileihin kohdistuva tykistöuhka ei ole väistynyt kokonaan, vaikka helpottunut se on.”

Ukrainan sotilaita Harkovan alueella lähellä Venäjän rajaa maanantaina.

Pihlajamaan mukaan vielä tämän mittaluokan vastahyökkäys ei uhkaa Venäjän huoltoreittejä esimerkiksi Izjumin kaupunkiin, mutta se pakottaa Venäjän miettimään tilannetta uudelleen.

Venäjä joutuu kiinnittämään erityistä huomiota huoltoreittien suojaukseen, erityisesti jos Ukrainan vastahyökkäykset jatkuisivat, Pihlajamaa arvioi.

”Jos Ukraina onnistuisi tekemään lisää vastahyökkäyksiä ja vaikeuttamaan Venäjän huoltoyhteyttä, se heikentäisi Luhanskin alueen hyökkäyksiä. Näitä asioita Venäjä joutuu nyt arvioimaan.”

Ukrainalaissotilaita kuvattuna Harkovan alueella venäläisiltä kaapatun T-80-mallisen panssarivaunun luona sunnuntaina.

Vaikka Ukraina on onnistunut Harkovassa paikallisessa vastahyökkäyksessä, ei sillä tällä hetkellä ole asiantuntijoiden arvioiden mukaan tarpeeksi kyvykkäitä joukkoja ja kalustoa mittavaan vastahyökkäysoperaatioon.

Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin neuvonantaja Oleksi Arestovytš sanoi torstaina uutistoimisto Reutersin mukaan, että Ukraina ei todennäköisesti aloita vastahyökkäystä Venäjää vastaan ennen kesäkuun puoliväliä. Tähän uskoo Pihlajamaakin.

”Todennäköisesti Ukrainalla ei ole vielä kykyä sellaiseen laajaan sotilastoimeen, jolla yritettäisiin ottaa Itä-Ukrainan alueella aloite omiin käsiin. Tällä hetkellä Ukraina näyttää keskittyvän etsimään Venäjän joukoista haavoittuvia kohteita, joihin se pystyy hyökkäämään. Ukrainalle ei ole edullista yrittää hyökätä Venäjän kovaa kärkeä vastaan.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat