Venäjän valta Afrikassa huolestuttaa EU:ta – Putinin puhe fasismista leviää, ja Sudanin kulta pehmentää pakotteita

Sudanin kultakaivosten sanotaan olevan Venäjän käyttövarojen lähde. Palkkasoturi­ryhmä Wagnerin toiminnasta on tulossa Afrikassa omavaraista, sanoo EU:n erityis­edustaja Annette Weber.

Etiopialaisia miehiä Venäjän suurlähetystön edustalla Addis Abebassa 19. huhtikuuta. Miehet jonottavat rekisteröityäkseen Venäjän Ukrainassa sotiviin joukkoihin.

14.5. 2:00 | Päivitetty 14.5. 13:23

Sudaniin on pitkään suunniteltu Venäjän laivastotukikohtaa. Toteutuessaan se vaikuttaisi myös Punaisenmeren kauppa­reittiin, jonka kautta kulkee 23 prosenttia EU-maiden kaupasta.

Alueen vakaus on Euroopalle hyvin tärkeä, sanoo EU:n Afrikan sarven erityisedustaja Annette Weber.

Hän on huolissaan erityisesti Sudanin tilanteesta. Sudan on paljon vartijana: se yhdistää Atlantin rannikolta alkavan Sahelin alueen Punaiseenmereen ja Libyan Afrikan sarveen.

Sudanilaiset nousivat Omar al-Bashirin pitkäaikaista autoritaarista hallintoa vastaan vuosina 2018–2019 ja kaatoivat sen. Silloin heräsi toivo, joka sammui viime lokakuun sotilasvallankaappaukseen.

”Tällä hetkellä tilanne on melko kriittinen. Vallassa on käytännössä armeija”, Weber sanoo.

Armeijalla taas on tiivis yhteys Venäjään. Siitä todisti esimerkiksi se, että Sudanin puolisotilaallinen johtaja Mohamed “Hemedti” Hamdan Daglo vieraili Moskovassa Venäjän aloitettua hyökkäyksensä Ukrainaan.

Joidenkin lähteiden mukaan Sudan on tällä hetkellä Venäjän suurimpia kullan ja siten käytettävän varallisuuden lähteitä. Brittilehti The Telegraph kirjoitti maaliskuussa Venäjän salakuljettaneen vuosittain jopa 30 tonnia kultaa sudanilaisten sotilaslentokenttien kautta. Näin se olisi varautunut mahdollisiin lisäsanktioihin. Lähteinä oli nimettöminä esiintyneitä sudanilaisia kaivosalan toimijoita.

Pitkän uran Afrikkaan liittyvissä asiantuntijatehtävissä ja Saksan korkeimman johdon neuvonantajana tehnyt Annette Weber vieraili alkuviikosta Suomessa.

Myös ”Putinin kokkina” tunnetun liikemiehen Jevgeni Prigožinin on kerrottu toimivan alueella. Prigožin rahoittaa yksityistä palkkasoturiryhmä Wagneria, jonka sotilaiden kerrotaan taistelevan Ukrainassa. Sen joukkoja on käytetty muun muassa Syyriassa, Libyassa ja Keski-Afrikan tasavallassa Venäjän tavoitteiden edistämiseen.

Lue lisää: HRW: Venäläisten palkka­sotilaiden epäillään osallistuneen 300 siviiliä tappaneeseen operaatioon Malissa

Lue lisää: Tällaisia ovat Venäjään kytkeytyneiden palkkasotilaiden Wagner-joukot, jotka ovat matkustaneet Ukrainaan kohteenaan presidentti Zelenskyi

Sudanissa Wagner-ryhmän on väitetty keskittyvän kultakaivosten suojeluun. Wagner tukee eritoten RSF:ää eli Darfurin kansan­murhan toteuttaneita aseellisia janjaweed-joukkoja, jotka kontrolloivat suurta osaa kultavaroista konfliktialueilla.

Annette Weber keskusteli aiheesta suoraan Mohamed “Hemedti” Hamdan Daglon kanssa, kun hän hiljattain kävi Sudanissa ja tapasi maan johtoa ja keskeisiä toimijoita. Hemedtin yritys on läheisesti yhteydessä Venäjään.

”Omien sanojensa mukaan hän [Hemedti] työskenteli vielä vuosi sitten hyvin tiiviisti Wagnerin kanssa kultakaivosyritykseensä liittyen, mutta hän kertoi minulle lopettaneensa sen”, Weber sanoo.

Yhteistyön loppumiseen Weber ei kuitenkaan usko.

”Meidän tietojemme mukaan [Hemedtin] liiketoiminta Wagnerin kanssa jatkuu edelleen, ja tämä huolestuttaa meitä. Jos Wagner etenee kaupallisesti ja toimii Keski-Afrikan tasavallassa sotilaallisesti, ryhmän ei tarvitse investoida paljon. Wagner tulee käytännössä toimeen omavaraisesti.”

Weberin mukaan Venäjän vaikutusvalta on laajenemassa Afrikan sarveen Keski-Afrikan tasavallasta ja Sahelista.

”Konkreettinen huolenaihe on se, että venäläiset joko harjoittelevat sotilaallisesti tai ovat aktiivisesti taisteluissa tällä alueella. Tilanne ei ole vielä tämä, mutta on nähtävissä merkkejä siitä, että Wagner on liikkumassa lähemmäs Afrikan sarvea ja erityisesti Sudania.”

Venäjä on tehnyt johdonmukaista politiikkaa eri puolilla Afrikkaa 1990-luvulta lähtien yhdistäen asemyyntiä, sotilaallista yhteistyötä ja pehmeää valtaa, kuten investointeja. Se on nyt johtava aseiden tuoja Afrikassa, jossa palkkasoturijoukot laajentavat läsnäoloaan.

Toiminta näyttää sikäli tulokselliselta, että maaliskuussa kolmasosa Afrikan maista pidättäytyi äänestämästä YK:n yleiskokouksen äänestyksessä, jossa tuomittiin Venäjän hyökkäys Ukrainaan.

Putinin puheilla on esimerkiksi Sudanissa ja Etiopiassa paljon kaikupohjaa, Weber kertoo.

Hän käyttää esimerkkinä Etiopian Adowan taistelua, joka oli osa Italian-Etiopian sotaa 1890-luvulla. Vaikka taistelu käytiin vuosikymmeniä ennen Italiassa diktaattoriksi nousseen Mussolinin aikaa, niin Etiopiassa alkaa nyt levitä sanoma maan taistelusta fasismia vastaan.

”Nyt Adowan taistelua muistetaan Venäjän lippujen kanssa, ja asia yhdistetään Venäjän narratiiviin siitä, kuinka maa taistelee natseja vastaan Ukrainassa.”

Asiat, joilla ei todellisuudessa ole mitään tekemistä toistensa kanssa, vääristyvät ja linkittyvät toisiinsa. Ne putoavat hedelmälliseen maahan, Weber sanoo.

Venäjän vaikutusvalta alueella ei ole EU:n mieleen, eikä ainoastaan sodan vuoksi, Weber painottaa. Kysymys on autokratian ja demokratian vastakkainasettelusta, jossa EU:n on oltava puolustamassa demokratioita.

Weberin mukaan EU:n tulisi nyt investoida paljon poliittista pääomaa ja sitoutumista muiden toimijoiden kanssa, jotta Sudanin kehitys saataisiin taas siirtymävaiheeseen kohti demokratiaa.

Entä se ennennäkemätön nälänhätä, josta YK varoitteli jo ennen Ukrainan sotaa?

YK:n alainen Maailman ruokaohjelma (WFP) varoitti helmikuussa, että Afrikan sarven aluetta koettelee vakava nälänhätä, joka vaatii välittömiä avustustoimia. Jopa kolmeatoista miljoonaa ihmistä Keniassa, Somaliassa ja Etiopiassa uhkaa nälänhätä, kun alueella eletään pahinta kuivuuskautta vuosi­kymmeniin.

Noin 70 prosenttia alueelle tuotavasta viljasta on tullut Ukrainasta ja Venäjältä. Joissain maissa, kuten Somaliassa, luku on 90 prosenttia. Myös ruokakriiseissä avustava Maailman ruokaohjelma on hankkinut suuren osan viljasta Ukrainasta ja Venäjältä.

Ennuste ei ole hyvä, sillä syksylle ei Ukrainassa ehkä saada satoa, Weber sanoo. Tuotanto kutistuu merkittävästi, mutta EU:n erityisedustaja uskoo, että osittain kyse on järjestelystä.

”Ukrainalaisen viljan täytyy päästä lähtemään maasta, mutta samaan aikaan sitä täytyy kompensoida muualta, esimerkiksi Pohjois-Amerikasta tuodulla viljalla.”

”EU:n näkökulmasta meille on nyt tärkeää olla selkeitä viestinnässä”, hän jatkaa. ”Meidän tulisi kertoa, ettei [ruuan] hinnan nousu johdu meidän sanktioistamme [Venäjää vastaan], vaan että Venäjän sota Ukrainassa on laukaissut hintojen nousun.”

EU:n erityisedustaja Annette Weber ei usko Sudanin sotilasjohdon lopettaneen kultaan liittyvää liiketoimintaansa Venäjän palkka-armeija Wagnerin kanssa.

Lue lisää: Maailman pahin nälänhätä vuosi­kymmeniin muhii Afrikan sarvessa – Ihmiset syövät puun lehtiä, ja vauvat syntyvät alle kilon painoisina

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat