Venäjä sekoaa, jos Putin poistuu näyttämöltä

Huhut presidentin sairaudesta ja mahdollisesta tuuraajasta voivat hyvin pitää paikkansakin, kirjoittaa HS:n ulkomaantoimittaja Pekka Hakala kommentissaan.

Vladimir Putinin sanotaan nimittäneen tuuraajakseen Nikolai Patruševin (vas.). Kuva toukokuulta 2015.

7.5. 2:00 | Päivitetty 7.5. 6:56

Uutiset kuluneen viikon alussa kertoivat Kremlin juoruista, joiden mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putin sairastaisi syöpää. Huhujen lähde oli ilmeisesti Mgimo-yliopiston entinen professori ja politiikan tutkija Valeri Solovei, 61.

Lue lisää: Putinin huhutaan joutuvan touko­kuussa syöpä­leikkaukseen

Soloveillä on vahva taipumus julkiseen karnevalisointiin. Hän väitti viimeksi helmikuussa, että presidentti Putin ja puolustusministeri Sergei Šoigu olisivat uhranneet kotkan sotamenestyksen takaamiseksi, ja että kaksikon suunnitelmissa olisi ollut Siperian-matka kevätpäivän tasauksen aikaan maaliskuussa. Tuolloin siperialaisen shamaanin olisi pitänyt loitsia Venäjälle lisää sotaonnea.

Höpinän piiloviesti oli, että Venäjä todella hyökkää Ukrainaan ja että sota on yhä maaliskuussa kesken. Näin kävi, eikä kyseessä ollut ensimmäinen kerta, kun Solovein vuolaissa kommenteissa on vinha perä. Hän ennusti Anton Vainon nousemisen presidentinhallinnon johtoon ja kertoi koronakuolemien todellisesta määrästä ennen kuin Venäjän virallisia tilastoja ryhdyttiin oikomaan.

Helmikuun höpinät otettiin Kremlissä sen verran vakavasti, että sekä Solovei että hänen aikuinen poikansa kutsuttiin liittovaltion tutkintakomitean kuulusteluihin. Seuraamuksia kuulustelluille ei tullut.

Syöpäuutiset kertoivat, että Putin olisi menossa vielä toukokuun aikana leikkaukseen ja että hän olisi nimittänyt tuuraajakseen sairaalareissun ajaksi vanhan pietarilaisen KGB-kaverinsa Nikolai Patruševin, joka on toiminut vuodesta 2008 lähtien Venäjän turvallisuusneuvoston pääsihteerinä. Näinköhän?

Varapresidenttiä Venäjällä ei ole ollut sen jälkeen, kun varapresidentti Aleksandr Rutskoi ryhtyi 1993 johtamaan presidentti Boris Jeltsiniä vastustanutta parlamenttikapinaa. Julmistunut Jeltsin pisti Rutskoin telkien taakse ja kumitti perustuslaista koko varapresidentin viran.

Nykyisen perustuslain mukaan presidentin ollessa estynyt hänen tehtävänsä siirtyvät pääministerille, siis tällä hetkellä Mihail Mišustinille. 56-vuotias pääministeri on entinen verohallinnon johtaja, joka osoittautui tehokkaaksi kymmenysten kerääjäksi ja muun muassa sähköisti arvonlisäveron perinnän. Hänen keisarillisista kyvyistään tai sodanjohtotaidoistaan ei ole näyttöä eikä hänen kansansuosionsa ole kovin suuri.

Venäjän pääministeri Mihail Mišustin puhui duuman istunnossa Moskovassa 7. huhtikuuta. Taustalla istuivat alahuoneen puhemies Vjatšeslav Volodin (vas.) ja ylähuoneen puheenjohtaja Valentina Matvijenko.

Jos pääministerikin käy kyvyttömäksi, on tuuraajajärjestyksessä seuraava ylähuoneen puheenjohtaja Valentina Matvijenko. Jos hänkin kaatuu sairasvuoteelle, on seuraava vt. presidentti alahuoneen puhemies Vjatšeslav Volodin. Hänet muistetaan kolmen vuoden takaisesta lausahduksesta ”ei Putinia, ei Venäjää”. Se kiteyttää varamieskunnan henkisen tilan hyvin.

Perustuslain erikoisuus on, että vt. presidentiksi nimitetty pääministeri hoitaa tehtävää turvallisuusneuvoston puheenjohtajana. Toisin sanoen Putinin sairastuessa hallituksen rooli vähenee entisestään ja turvallisuusneuvostosta tulee vallan keskus.

Turvallisuusneuvoston pääsihteeri Patrušev, 70, on varsinainen Kremlin haukka ja enemmän Putin kuin Putin itse. Entinen turvallisuuspalvelu FSB:n johtaja on ollut mukana siinä ydinryhmässä, joka on todellisuudessa päättänyt sekä Krimin miehityksestä että hyökkäyksestä Ukrainaan.

Voisi siis hyvinkin käydä niin, että turvallisuusneuvoston kokouksissa vt. presidentti Mišustin jäisi esitteleväksi virkamieheksi ja kirjuriksi, ja todellista valtaa käyttäisi Patrušev – FSB:n nykyisen päällikön, ikätoverinsa Aleksandr Bortnikovin ja muiden voimamiesten eli silovikien tuella.

Venäjä on ollut vastaavassa tilanteessa aiemminkin, nimittäin vuoden 1996 presidentinvaalien jälkeen, jolloin Jeltsin joutui sydänleikkaukseen. Virallisesti tuuraaja oli pääministeri Viktor Tšernomyrdin mutta todellisuudessa hommat hoiti presidentinhallinnon päällikkö Anatoli Tšubais.

Pääministeri Viktor Tšernomyrdin keskusteli Anatoli Tšubaisin kanssa Moskovassa elokuussa 1995.

Tšubaisista ei ole tällä kertaa apua. Hän toimi viimeksi Putinin erityisedustajana kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtävässä yhteistyössä mutta lensi maaliskuun lopulla Israeliin eikä tullut sotimisen vuoksi takaisin. Presidentinhallinnon nykyisistä pomoista on vaikea löytää todellista vallankäyttäjää, sillä Putin on miehittänyt hallintonsa helposti komenneltavilla miehillä.

Jos presidentti kuolee tai on muuten pysyvästi estynyt tehtäviensä hoidosta, on uudet presidentinvaalit järjestettävä lain mukaan kolmen kuukauden kuluessa. Putinin valtakausilla vaaleista on tehty rituaali, jonka tarkoitus on vahvistaa Putinin valtaa. Uudessa tilanteessa tätä johtolankaa ei olisi.

Vanhat vallanpitäjät voisivat silti pitää kiinni ohjaksista ja esimerkiksi Patruševista voisi tulla uusi presidentti. Merkittävää uraa Venäjän johdossa hän tuskin tekisi. Todennäköisempää on, että hänestä tulisi jonkinlainen uusi Konstantin Tšernenko, joka ehti johtaa Neuvostoliittoa vuoden ajan 1984–1985 ennen kuolemaansa. Seuraajaksi nousi viimeinen neuvostojohtaja, uudistaja Mihail Gorbatšov.

Jos historia toistaisi siististi itseään, voitaisiin Venäjällä pitää parin vuoden kuluttua presidentinvaalit, joissa tarjolla olisi todellisia vaihtoehtoja. Nykyisistä vallanpitäjistä suosituin on tähän saakka ollut puolustusministeri Šoigu, mutta huonosti sujunut sota Ukrainassa on tainnut viedä häneltä mahdollisuudet.

Oppositiojohtajista selvä ykkönen olisi Aleksei Navalnyi, joka tosin on vaalikelvoton vankilatuomionsa vuoksi. Totalitaaristen järjestelmien arvostelijat ovat kuitenkin usein kasvaneet vankilassa vain korkoa ja vaalikelvottomuudet voidaan aina kumota, samoin kuin vanhat tuomiotkin.

Todennäköisempää on, että historia ei toista itseään eikä varsinkaan siististi. Putin jättäisi poistuessaan valtatyhjiön, jonka täyttäminen johtaisi melko varmasti Venäjän lyhyeen tai pitkään sekasortoon. Ja on aivan mahdollista, että uutiset Putinin sairauksista ovat hölynpölyä, ja hän jatkaa presidenttinä vielä vuosikausia.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat