USA:n tiedustelu­tiedon merkitys herättää spekulaatiota: ”Milloin ylitetään Putinin sieto­kyvyn rajat?”

Tiedustelutietojen jakaminen on USA:lle melkoinen nuorallatanssi. Ukrainaa halutaan auttaa, mutta siitä ei haluta tehdä numeroa.

Ukrainalaissotilas Donetskin rintamalla huhtikuussa. Sotilaan takana on yhdysvaltalainen Javelin-panssarintorjuntaohjus.

7.5. 15:36

Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin hallinto on viime päivinä kiistänyt huomattavan tarmokkaasti, että Yhdysvallat olisi aktiivisesti auttanut Ukrainaa tuottamaan Venäjälle sen kirvelevimmät tähänastiset tappiot.

Kiistämisryöpyn laukaisi The New York Times, joka keskiviikkona paljasti korkea-arvoisiin lähteisiin viitaten, että Yhdysvaltain tarjoama tiedustelutieto on suoraan johtanut venäläiskenraalien tappamiseen.

Ukraina on kahden ja puolen kuukauden aikana onnistunut tappamaan jopa 12 venäläistä kenraalia. Se on suuri määrä, koska kenraalit ovat harvoin taisteluiden keskellä.

Yhdysvaltain kansallisen turvallisuusneuvoston tiedottaja Adrienne Watson kiisti The New York Timesin väitteen.

”Yhdysvallat tarjoaa tiedustelutietoa taistelualueilta, jotta ukrainalaiset voivat puolustaa omaa maataan”, Watson sanoi ABC-kanavan mukaan.

”Me emme tarjoa tiedustelutietoa siinä tarkoituksessa, että venäläisiä kenraaleita tapetaan.”

Ruutukaappaus The New York Timesin jutusta.

Toinen samankaltainen paljastus koski Venäjän Mustanmeren laivaston lippulaivan Moskvan upottamista.

186-metrinen Moskva upposi pääsiäisviikolla 14. huhtikuuta sen jälkeen, kun Ukrainan rannikkopuolustus osui siihen kahdella Neptun-meriohjuksella. Moskvan uppoaminen oli Venäjälle musertavin yksittäinen tappio hyökkäyssodassa Ukrainaan.

Yhdysvaltalaiskanava CNN:n lähteiden mukaan Ukrainan joukot havaitsivat aluksen ensin Mustallamerellä ja sen jälkeen varmistivat yhdysvaltalaisilta kumppaneiltaan, että se todella on Moskva.

”Emme antaneet Ukrainalle erityistä kohdistustietoa Moskvasta”, kiisti puolustusministeriö Pentagonin tiedottaja John Kirby torstaina.

”Emme olleet mukana ukrainalaisten päätöksessä iskeä laivaan tai operaatiossa, jonka he toteuttivat. Meillä ei ollut etukäteen tietoa Ukrainan aikomuksesta iskeä laivaan.”

Yhdysvaltalaiset viestimet ovat yrittäneet kilvan arvioida, kuinka pitkälle Yhdysvallat menee tiedustelutiedon jakamisessa Ukrainalle.

Lähtökohtana on massiivinen tuki Ukrainalle. Yhdysvallat on luvannut sotilasapua kymmenien miljardien dollareiden arvosta, ja sen julkilausuttuna tavoitteena on Venäjän heikentäminen niin, ettei se voisi enää hyökätä naapurimaihin.

Niinpä on päivänselvää, että Yhdysvallat ja muut liittolaiset auttavat olemassaolostaan taistelevaa Ukrainaa myös sotilastiedustelun keinoin. Se on sanottu moneen kertaan ääneenkin.

”Ukraina yhdistelee meidän ja muiden liittolaisten tarjoamia tietoja omaan tiedustelutietoonsa, jota he [ukrainalaiset] taistelualueilta keräävät”, Pentagonin tiedottaja Kirby sanoi torstaina uutistoimisto AFP:n mukaan.

”Sitten he tekevät omat päätöksensä ja ryhtyvät itse päättämäänsä toimintaan.”

Tiedustelutietojen jakaminen on kuitenkin Yhdysvalloille melkoista nuorallatanssia, kuten CNN arvioi perjantaina.

Yhtäältä Yhdysvallat haluaa auttaa Ukrainaa saavuttamaan menestystä eli aiheuttamaan Venäjälle lisää kirveleviä tappioita.

Toisaalta Yhdysvallat ei halua joutua vedetyksi mukaan varsinaiseen sodankäyntiin. Siksi Bidenilla ja hänen alaisillaan on vahva intressi puhua tiedustelutiedosta vain yleisluontoisesti – ja kenties vähätellä tarjotun tiedon todellista määrää ja merkitystä.

Washington Post -lehti tiivisti perjantaina seuraavasti:

”Jokaisen Ukrainan auttamista koskevan päätöksen taustalla kummittelevat Yhdysvaltain ja sen liittolaisten laskelmat siitä, mitä Venäjän presidentti Vladimir Putin on valmis hyväksymään ilman, että hän laajentaa konfliktia dramaattisesti.”

Venäjän presidentti Vladimir Putin

Yhdysvaltain sotilastiedustelupalvelu DIA:n entinen johtaja, kenraaliluutnantti evp. Robert Ashley taas totesi CNN:lle näin:

”Pitää yrittää päästä Vladimir Putinin pään sisälle ja nähdä, milloin ylitetään sietokyvyn rajat. Nuo rajat ovat todennäköisesti vain Putinin päässä – ja voi olla, ettei hän edes ole käynyt asiaa kunnolla läpi tai tehnyt kantaansa tiettäväksi.”

Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuun 24. päivänä. Ennen hyökkäyssodan alkua Yhdysvallat jakoi tiedustelutietojaan Venäjän joukkojen ryhmityksistä hyvinkin avomielisesti.

Tuolloin julkisuudella lienee tavoiteltu muun muassa sitä, että Venäjä tietää muiden tietävän sen liikkeistä. Näin Venäjältä pyrittiin viemään yllätysmomentti.

Sodan aikana Ukrainan läntiset liittolaiset ovat osittain jatkaneet avoimuuden linjalla. Esimerkiksi Britannian puolustusministeriö julkaisee säännöllisesti tilannekatsauksiaan.

Sodan oloissa reaaliaikainen ja tarkka tiedustelutieto on kullanarvoista.

Ukrainalaiset taistelevat Venäjää vastaan ilmeisen tehokkaasti omillaankin. Mutta tuntuu todennäköiseltä, että länsitiedustelusta on Ukrainan armeijalle tuntuvaa hyötyä sekä omien joukkojen sijoittelussa että venäläisiin kohdistuvien hyökkäysten suunnittelussa.

Vaikka Yhdysvaltain johdossa näyttää heränneen tarve hyssytellä Ukrainalle tarjottua tiedusteluapua, tosiasiat puhuvat puolestaan.

Eivätkä kaikki edes hyssyttele.

”Me olemme avanneet hanat”, Yhdysvaltain asevoimien komentaja, kenraali Mark Milley sanoi tiistaina senaatissa ABC:n mukaan. ”Yhdysvalloista virtaa Ukrainaan merkittävä määrä tiedustelutietoa.”

ABC:n kommentaattori Mick Mulroy huomautti, ettei siinä edes ole mitään väärää, jos Yhdysvallat auttaa Ukrainaa tappamaan Venäjän kenraaleita.

Kenraalien ottaminen kohteeksi on täysin sodan sääntöjen mukaista, toisin kuin siviilien ampuminen, Mulroy sanoi.

”Jos Venäjän kenraalit eivät halua joutua kohteiksi, heidän on syytä vetää joukkonsa ja palata Venäjälle.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat