”Ottakaa tämä vakavasti” – Jos Amerikan abortti­oikeus kaatuu, se voi olla vasta alkua

Aborttioikeuden kohtalo itsessään ei ole ainut asia, joka kuohuttaa. Lähes yhtä paljon on puhuttu korkeimman oikeuden asemasta ja sen murentumisesta, kirjoittaa HS:n Washingtonin-kirjeenvaihtaja Elina Väntönen.

Naiset osoittivat mieltään korkeimman oikeuden ennakoitua päätöstä vastaan New Yorkissa lauantaina.

9.5. 2:00 | Päivitetty 9.5. 7:15

Washington

Uutisissa tavataan käyttää Yhdysvalloissa ronskia kieltä, mutta kuluneella viikolla on silti kuultu poikkeuksellisen paljon sellaisia sanoja kuin kaaos, järistys ja katastrofi.

Taustalla on julkisuuteen vuotanut tieto, jonka mukaan viisi korkeimman oikeuden yhdeksästä tuomarista näyttää kannattavan kahden tärkeimmän aborttiin liittyvän ennakkopäätöksen (Roe v. Wade 1973 ja Planned Parenthood v. Casey 1992) kumoamista.

Jos näin käy, liittovaltio ei enää suojaa naisten oikeutta aborttiin.

Siksi ainakin 13 osavaltiota on toiveikkaasti jo hyväksynyt "liipaisinlait", jotka käytännössä kieltäisivät abortit lähes kokonaan. Useissa muissa osavaltioissa valmistellaan kiristyksiä aborttilainsäädäntöön.

On arvioitu, että abortti voisi tulla laittomaksi yli puolessa Yhdysvaltain 50 osavaltiosta. Se vaikuttaisi miljooniin naisiin.

Aborttioikeuden kohtalo itsessään ei ole ainut asia, joka vuodossa kiihottaa. Lähes yhtä paljon on puhuttu korkeimman oikeuden asemasta ja sen murentumisesta.

Tuomarit ovat presidentin nimittämiä. Valinnat ovat siinä mielessä poliittisia, että republikaanit nimittävät konservatiivisia laintulkitsijoita ja demokraatit liberaaleja.

Korkeinta oikeutta ei kuitenkaan ole pidetty varsinaisesti poliittisena elimenä. Ajatus on, että kukin tuomari tulkitsee lakia parhaan kykynsä mukaan. Heidän ei pitäisi pyrkiä etsimään laista oikeutusta asioille, joita he haluavat edistää, vaan toimia ikään kuin perustuslain "puhtaina" tulkkeina.

1970-luvulta eteenpäin korkeimmassa oikeudessa on istunut keskilinjan tuomareita, jotka ovat välillä kallistuneet näkemyksissään oikealle ja välillä vasemmalle. Tämä muuttui, kun Amy Coney Barrett korvasi Ruth Bader Ginsburgin vuonna 2020. Sen myötä oikeudesta tuli vakaasti konservatiivinen, ja voimatasapaino heilahti lukemiin 6–3.

Lainoppineet ovat myös luonnehtineet nykyistä tuomaristoa aggressiivisen ja häpeilemättömän konservatiiviseksi viitaten siihen, että se todella vaikuttaa pyrkivän ottamaan käsittelyyn tapauksia, jotka jakavat yhteiskuntaa kaikkein voimakkaimmin.

Käsittelyssä ovat jo esimerkiksi aselait (New Yorkin osavaltion poikkeuksellisen kireät aselait voitaisiin tulkita perustuslain vastaisiksi) ja positiivinen syrjintä (yliopistot eivät ehkä enää voisi varata osaa paikoista esimerkiksi mustille tai latinoille).

Esimerkkeinä oikeuden politisoitumisesta pidetään myös sitä, kun republikaanit estivät presidentti Barack Obamaa nimittämästä omaa ehdokastaan Merrick Garlandia korkeimpaan oikeuteen vuonna 2016. Brett Kavanaugh'n nimityksestä puolestaan taisteltiin katkerasti 2018.

Osattiin sitä tosin jo vuonna 1987, kun demokraatit hyökkäsivät rajusti Ronald Reaganin ehdokasta Robert Borkia vastaan ja estivät tämän tulemisen valituksi.

Lue lisää: Ketanji Brown Jackson on korkeimman oikeuden uusi tuomari – Hän on musta nainen, ja siksi tie nimitykseen oli paikoin rumaa katsottavaa

Tämän kehityksen seurauksena korkein oikeus näyttäytyy monille amerikkalaisille vain puoluepolitiikan jatkeena, yhtenä osoituksena Amerikan kahtiajaosta.

Useat asiantuntijat ovat kuluneella viikolla ilmaisseet huolensa siitä, mitä tapahtuu, jos korkein oikeus kulkee eri suuntaan kuin kansakunta.

Yksi vastaus on, että sen legitimiteetti horjuu. Jos äänestäjät ja poliitikot alkavat kyseenalaistaa korkeimman oikeuden auktoriteettia ylimpänä laintulkitsijana, yhteiskunnallisen sekasorron ainekset alkavat olla kasassa.

Amerikan demokraattisten instituutioiden maine on vedetty lokaan yksi toisensa jälkeen. Korkein oikeus on viimeisin rasti ruutuun.

Amerikkalaisten näkemys korkeimmasta oikeudesta on jo muuttunut kielteisemmäksi. Puolentoista vuoden kuluessa siihen myönteisesti suhtautuvien amerikkalaisten määrä on vähentynyt 16 prosenttiyksikköä.

Kysymys aborttioikeudesta on erityisen repivä, koska sen ytimessä on kysymys siitä, mitkä asiat kuuluvat yksilön valinnanvapauden piiriin.

Laintulkinnan ytimessä on perustuslain 14. lisäys, johon vuoden 1973 Roe v. Wade -päätöskin nojautuu. Sen mukaan abortin kieltäminen loukkasi perustuslain mukaista oikeutta yksityisyyteen. Sama lisäys suojelee myös muita oikeuksia, joihin valtion ei ole katsottu sopivaksi puuttua.

Siksi moni miettii nyt, onko Roen kaataminen ainoa tavoite.

”Eivät he aio lopettaa tähän. Kuka tietää, minkä kimppuun he käyvät seuraavaksi?” mielenosoitukseen osallistunut Ryleigh Brown sanoi HS:lle tiistaina korkeimman oikeuden edessä, jossa on protestoitu pitkin viikkoa.

Asiantuntijakommentaattorit ovat pohtineet, voitaisiinko käsiteltäväksi ottaa ehkäisy tai seksuaalivähemmistöjen oikeudet, esimerkiksi tasa-arvoinen oikeus avioliittoon. Samaan aikaan nämä väitteet on vastapuolella leimattu turhaksi pelotteluksi.

Huoli on oikeusoppineiden mukaan perusteltu.

”Ottakaa tämä vakavasti”, valtakunnansyyttäjänä Obaman aikana toiminut Joyce Whit Vance kirjoitti Twitterissä. Hänen mukaansa ehkäisy- ja aborttioikeudet pohjautuvat samaan perustuslain tulkintalinjaan. ”Jos Roe kaatuu, myös muut saman haaran oikeudet ovat haavoittuvaisia.”

Yksi Roen kaatamista vastustavien keskeinen kritiikki liittyy siihen, että ei ole erityistä pakottavaa syytä ottaa aborttioikeutta käsittelyyn juuri nyt. Amerikkalaisten suhtautuminen aborttiin ei esimerkiksi ole juuri muuttunut.

Riippumattoman Pew-tutkimuslaitoksen mukaan amerikkalaisten enemmistö – noin kuusi kymmenestä – on sitä mieltä, että abortin pitäisi olla laillista kaikissa tai suurimmassa osassa tapauksista.

Tuoreen mielipidemittauksen mukaan 66 prosenttia on sitä mieltä, ettei Roeta tulisi kaataa.

”Se [aborttioikeus] on uhattuna, koska viisi tämänhetkistä korkeimman oikeuden tuomaria ei pidä siitä”, kirjoitti The New York Times pääkirjoituksessaan.

Liberaalien tyytymättömyyttä korkeimpaan oikeuteen lisää, että Yhdysvalloissa on parhaillaan demokraattipresidentti, minkä lisäksi kongressin ala- ja ylähuone ovat demokraattien johdossa.

He eivät haluaisi siirtää päätöstä aborttioikeudesta osavaltioille. Silti he näyttävät voimattomilta yhdeksän ihmisen edessä.

Se saa kysymään, kuka Amerikassa oikein päättää laeista.

Poliitikkojen tehtävä on säätää lakeja, ja tuomareiden tehtävä on tulkita niitä.

Kongressi on kuitenkin solmussa, koska perustuslaissa on annettu vähemmistölle mahdollisuus jarruttaa ja estää lainsäädäntätyötä. Tämän filibuster-nimellä tunnetun käytännön vuoksi lakien säätäminen on pahasti kahtiajakautuneessa maassa vaikeaa.

Paljon pelataan presidentin asetuksilla, jotka ovat helposti kumottavissa, kun valta vaihtuu. Pitkäjänteinen lainsäädäntötyö loistaa poissaolollaan.

Kongressilla olisi periaatteessa mahdollisuus ottaa valta omiin käsiinsä ja hyväksyä laki, joka tekee abortista laillisen jokaisessa Yhdysvaltain osavaltiossa.

Sekin polku näyttää hyvin vaikealta.

Mistä on kyse?

■Politico-lehden mukaan korkein oikeus aikoo kumota liittovaltion suojan aborttioikeudelle. Sen seurauksena osavaltiot voisivat itse päättää aborttilainsäädännöstään.

■Politico vuoti julkisuuteen helmikuulle päivityn ratkaisuesityksen. Se voi muuttua ennen lopullista päätöstä, jota odotetaan kesällä.

■Vuoto korkeimmasta oikeudesta on täysin poikkeuksellinen. Parhaillaan on käynnissä selvitys siitä, miten se tapahtui.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat