Tamila Taševa osallistui Kiovassa keskusteluun Krimin tilanteesta Ukrainan presidentin edustuston varajohtajana helmikuussa 2020.

”Venäjän täysimittainen hyökkäys Ukrainaan nopeuttaa Krimin miehityksen päättymistä”, uskoo Ukrainan presidentin edustaja Krimillä

Krimin tulevaisuus on pitkälti sidoksissa siihen, kuka Venäjää johtaa Putinin jälkeen – tuleeko johtoon uusi imperialisti vai ei, sanoo Ukrainan Krimin-edustuston uusi johtaja Tamila Taševa haastattelussa.


11.5. 2:00 | Päivitetty 11.5. 6:33

Ukrainan presidentin edustusto toimi Krimin niemimaan pääkaupungissa Simferopolissa vuoteen 2014. Sen tehtävänä oli huolehtia, että Krimin paikallishallinnon päätökset eivät olleet Ukrainan perustuslain vastaisia. Nyt työ jatkuu Kiovassa. Kun Krim liitettiin Venäjään vuonna 2014, edustusto alkoi toimia manner-Ukrainasta käsin.

Edustuston tuore johtaja Tamila Taševa on Krimin-tataari. Hän puhuu Meduzan haastattelussa Krimin niemimaan menneisyydestä ja tulevaisuudesta sekä pakotteiden tehosta.

Krim ei ole Ukrainan hallinnassa. Miten toimitte?

Ensi sijassa pidämme yllä yhteyttä. Krimin asukkailla on hyvin tiivis yhteys Ukrainaan. Lähes kaikilla, jotka ovat asuneet Krimillä miehityksen alusta asti [2,3 miljoonaa Krimin asukasta], on Ukrainan passi ja ukrainalainen syntymätodistus. Ukraina tunnustaa heidät kansalaisikseen ja takaa heidän oikeutensa.

Käsittelemme asukkaiden yhteydenottoja – ja niitä riittää.

Mitä krimiläisten yhteydenotot koskevat?

Niin paljon kuin Venäjä olisikin halunnut katkaista krimiläisten siteet Ukrainaan, ne eivät katkenneet vuoteen 2014. Siteet ovat erittäin lujat.

Krimin asukkaat ovat ymmärtäneet asuvansa miehitetyllä alueella, jolla heidän lapsillaan on hyvin vähän mahdollisuuksia. Meiltä on pyydetty asiakirjojen voimaan palauttamista esimerkiksi eläke- ja työsuhdeasioissa. Lisäksi on pyydetty ukrainalaisia syntymätodistuksia, koska vanhemmat haluavat lapsilleen paremman tulevaisuuden.

Kun EU myönsi Ukrainalle viisumivapauden kesäkuussa 2017, monet Krimin asukkaat halusivat biometrisen ulkomaanpassin päästäkseen vapaasti matkustamaan Euroopassa.

Krimiläisten yliopistojen todistuksia ei tunnusteta juuri missään. Siksi krimiläiset ovat hakeutuneet joko venäläisiin tai ukrainalaisiin yliopistoihin. Vuodesta 2020 lähtien krimiläisillä on ollut oikeus hakea mihin tahansa ukrainalaiseen yliopistoon suorittamatta tasokoetta.

Vuonna 2019 uudistimme rajanylityspisteemme Krimin ja Hersonin alueen välillä [haastattelun tekohetkellä kyseinen alue ei vielä ollut Venäjän armeijan hallinnassa]. Rajanylittäjät voivat tilata näillä ylityspisteillä ukrainalaisen pankkikortin sekä hakea Ukrainan sisäistä passia henkilötodistuksen muodossa tai Ukrainan kansalaisen ulkomaanpassia.

Kaikesta tästä täytyy välittää tietoa Krimillä, ja se on meidän työtämme. Yhtäältä me tiedotamme krimiläisille Ukrainan hallinnon toimista ja toisaalta taas kerromme ukrainalaisille siitä, mitä Krimillä tapahtuu.

Mihin Ukrainan presidentin Krimin-edustaja pyrkii vaikuttamaan?

Kun Venäjä aloitti suurhyökkäyksensä 24. helmikuuta, Krimiin kohdistuva huomio väheni ja painopiste siirtyi. Me pyrimme silti pitämään teemaa esillä ja teemme työtä toimittajien ja yhteiskunnallisten vaikuttajien kanssa. Teemme tiedotustyötä.

Valtuuksiamme laajennettiin 2019–2021, ja työskentelemme myös kansainvälisten kumppanien kanssa. Laadimme analyysejä, joita hyödynnetään päätöksenteon tukena YK:n yleiskokouksessa.

Nousitte Ukrainan presidentin Krimin-edustuston johtajaksi 25. huhtikuuta. Mistä johtajan vaihdoksessa oli kyse?

Edeltäjäni Anton Korinevitš siirtyy diplomaattitehtäviin. Hän on jo Ukrainan edustaja YK:n kansainvälisessä tuomioistuimessa, ja hän jatkaa työtä tällä saralla. Meidän oli tarkoitus toteuttaa tehtävien siirto 25. helmikuuta, asiasta oli sovittu presidentti Volodymyr Zelenskyin kanssa. Mutta helmikuun 24. päivänä alkoi täysimittainen sota, joten nimitykseni lykkääntyi.

Vuonna 2018 Tamila Taševa puhui Krim SOS -järjestön edustajana mielenosoituksessa Venäjän lähetystön edustalla Kiovassa.

Käsittelette Krimin asioita, mutta olette itse Kiovassa. Kuinka järjestely toimii?

Se, että emme ole Krimillä, ei johdu edustustosta vaan miehittäjävaltio Venäjästä, joka vuonna 2014 valtasi alueemme. Krimillä edustusto toimi yhdistävänä linkkinä paikallis- ja keskushallinnon välillä. Se valvoi, etteivät paikallishallinnon päätökset olleet Ukrainan perustuslain tai muiden lakien vastaisia.

Kuuluvatko ns. Krim-pakotteet edustustollenne?

Me emme laadi listoja. Siitä huolehtivat presidentti, turvallisuuspalvelu, hallitus ja muut toimielimet. Me kuitenkin valvomme aktiivisesti Krimillä tapahtuvia ihmisoikeuksien loukkauksia, joista seuraa venäläisiin tuomareihin, syyttäjiin ja tutkijoihin kohdistuvia pakotteita.

Miksi Ukraina ei taistellut Krimistä vuonna 2014?

Venäjä käytti halpamaisesti tilannetta hyväkseen. Ukraina oli heikentynyt, armeija oli kehnossa tilassa ja Krimillä oli vain vähän joukkoja. Ukrainalaiset surivat kaatuneita Maidanin kansanliikkeen sankareita, niin sanottua sadan taivaallisen sankarin joukkoa, ja väliaikainen hallitus oli vasta muotoutumassa. Monet Krimillä järjestysvaltaa käyttävät toimielimet olivat Venäjän-mielisiä ja siirtyivät vihollisen puolelle.

En silti sanoisi, etteikö Ukraina olisi lainkaan taistellut. Helmikuun 26. päivänä 2014 järjestettiin Simferopolissa massakokoontuminen Ukrainan puolesta. Muistamme kaatunutta ukrainalaista sotilasta Sergei Kokurinia. Se, ettei Krimillä olisi pantu lainkaan vastaan ja että kaikki olisivat tukeneet Venäjää, se, että Krim olisi ”vallattu ilman yhtäkään veripisaraa”, ei ole totta.

Kuinka paljon Krimiltä on muuttanut asukkaita manner-Ukrainaan vuoden 2014 jälkeen? Jos aktiivisia sotatoimia ei ole ollut käynnissä, miksi ihmiset ovat muuttaneet?

Venäläiset toimivat Krimillä saman kaavan mukaan kuin nytkin, joskin vähemmän aggressiivisesti. Aluksi [Krimille] tuli sotilaita, sitten alkoivat toimittajien kaappaukset, ulkomaisten kirjeenvaihtajien karkotukset niemimaalta, ukrainalaisten tv-kanavien estäminen ja ukrainalaisten aktivistien vainoaminen. Tämän vuoksi suurin muuttoliike ajoittui vuoden 2014 alkupuoliskolle.

Toinen aalto alkoi myöhemmin, vuosina 2015–2016, kun liiketoimintaa Krimillä alettiin ajaa ahtaalle. Ihmisiltä vietiin toimilupia, tontteja ja toimitiloja. Ne, jotka eivät pystyneet harjoittamaan liiketoimintaansa niissä oloissa, muuttivat pois.

Ukrainan sosiaaliministeriön tämänhetkisen tiedon mukaan Krimin niemimaalta on kahdeksan vuoden aikana muuttanut pois noin 53 000 ihmistä. Olen varma, että pois muuttaneita on enemmän, sillä tuossa luvussa ovat vain maahanmuuttajiksi rekisteröityneet. Ne, jotka eivät tarvitse rekisteröintiä eivätkä valtion tukia, eivät näy missään rekistereissä. Uskon, että Krimiltä on muuttanut pois noin 100 000 ihmistä. Lisäksi täytyy huomioida se, että Krimin tataarien hallintoelin Majlis on kehottanut Krimin tataareja pysymään Krimillä, jos se vain on mahdollista, koska heillä ei ole muutakaan kotimaata.

Kuinka Krimiltä tulleet pärjäävät, auttaako Ukrainan valtio heitä?

En voi sanoa, että heillä menisi hyvin, sillä pakotettu lähtö merkitsee aina sosiaalisten siteiden hajoamista. Valtio kuitenkin auttaa heitä mahdollisuuksien mukaan. Heille on erityinen hypoteekkilainaohjelma, ja alkuajoiksi on tarjolla väliaikaismajoitusta. Nämä etuudet koskevat kaikkia, eivät vain krimiläisiä. Jos Krimiltä on tullut 50 000–100 000 ihmistä, niin vuosina 2014–2015 tuli idän aktiivisilta sota-alueilta, 1,5 miljoonaa ihmistä.

Minulle on kuitenkin erityisen raskasta ajatella niitä, jotka tulivat tänne vuonna 2014 ja ostivat asunnon tai rakensivat kotinsa Kiovan alueelle Irpiniin tai Butšaan. Heidän elämänsä oli juuri alkanut normalisoitua, ja sitten venäläiset sotajoukot tulivat taas. Ja sitten saimme tietää kaikista niistä julmuuksista, joita siellä on tehty.

Kenen elämä Krimillä on muuttunut paremmaksi ja kenen huonommaksi vuoden 2014 jälkeen?

Ymmärrättehän, että tämä asia ei ole yhtä tärkeä kuin se, että ihmiset ovat alkaneet elää pelossa ja menettäneet vapautensa. Toki joidenkin aineellinen elintaso on parantunut, toisten taas huonontunut. Mutta ei voi olla varma, etteikö tapaamiseen mennessään tulisi napatuksi käsipuolesta ja kiskaistuksi johonkin kellariin, saisi syytettä tekaistuin perustein terrorismista tai ekstremismistä ja tulisi suljetuksi tyrmään 20 vuodeksi.

Mitä materiaaliseen puoleen tulee, niin eihän Krimistä näyteikkunaa tullut. Sinne syydettiin valtavasti rahavaroja, joista osa varastettiin. Moni toimittaja on tehnyt tutkimuksia tästä aiheesta.

Toki sinne rakennettiin lentokenttä, Tauridan valtatie, Kertšinsalmen silta. Mutta nyt näemme, kuinka venäläiset käyttävät siltaa ja valtatietä kuljettaakseen sotajoukkoja valtaamaan yhä uusia alueita Ukrainasta. Helmikuun 24. päivään mennessä venäläisten sotilaiden määrä Krimillä kasvoi 32 000:sta 42 000:een, ja myös sotakalusto lisääntyi. Nyt Krimiin sairaalat ovat täynnä haavoittuneita venäläissotilaita ja ruumishuoneet kaatuneita. Ei voi sivuuttaa sitä, että siviili-infrastruktuuria käytetään sotatarkoituksiin. Krimiläisiä lääkäreitä yritetään jopa lähettää uusille Venäjän valtaamille alueille hoitamaan venäläisiä sotilaita.

Helmikuun lopussa järjestimme Lvivissä Krimin päivä -tapahtuman. Kun Venäjä teki ensimmäiset ohjusiskut Ukrainan kaupunkeihin, Lviviin suunnatut ohjukset laukaistiin Sevastopolista tai Mustaltamereltä. Etelä-Ukrainan valtausta toteutetaan täysin [Krimin] niemimaalta käsin.

Huhtikuun 1. päivä Venäjä aloitti laajat kutsunnat, ja nämä kutsunnat aloitettiin Moskovan hallinnassa olevilta [Krimin] niemimaan alueilta. Miehityksen aikana noin 34 000 krimiläistä on kutsuttu pikaisesti palvelukseen. Osa heistä taistelee nyt Ukrainaa vastaan. Venäjä väittää, ettei sotaan lähetetä varussotilaita, mutta heidät pakotetaan allekirjoittamaan sopimus ja lähetetään sitten sotaan. Krim on Venäjälle pelkkä sotilastukikohta, sillanpääasema hyökkäykselle syvemmälle Ukrainaan. Krimin tavallisista asukkaista Venäjän hallinto vähät välittää.

34 000 krimiläistä on kutsuttu pikaisesti palvelukseen. Osa heistä taistelee nyt Ukrainaa vastaan.

Krimin asukkaiden elintasoa ovat pudottaneet pakotteet, jotka kuitenkin toimivat, vaikkakaan eivät ehkä aivan toivomallamme tavalla. Ei voi maksaa pankkikortilla eikä saada tavanomaisia pankkipalveluja. Ukrainan vallan aikana Krimillä oli noin 70 pankkia. Vuonna 2014 Krimille tuli kolmisenkymmentä venäläistä pankkia, mutta nyt jäljellä on kai viisi tai kuusi. Kaikki pakenivat pakotteiden pelossa.

Ettekö pidä pakotteita – esimerkiksi Krimiin kohdistuvia Ukrainan vesi-, kauppa- ja energiakieltoja – virheenä, omaan kansaan kohdistuvana iskuna? Eikö tämä ole aiheuttanut ihmisissä vastarintaa?

Emme voi pyytää koko muuta maailmaa keskeyttämään kaupankäyntiä Krimin alueen kanssa, lopettamaan investointeja ja kieltäytymään yhteistyöstä niemimaalla toimivien venäläisten yritysten kanssa – ja samaan aikaan itse jatkaa entiseen malliin tavaroiden vientiä, sähkön ja veden toimittamista aivan kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Mitä paikallisiin asukkaisiin tulee, niin eihän tämä kaikkia tietenkään miellytä. Kyseessä on kuitenkin miehitys, ja miehittäjä on Venäjä eikä Ukraina. Miehitetyllä alueella eläminen on raskasta. Krimin asukkaat, joiden kanssa olen päivittäin yhteydessä, ymmärtävät tämän ja syyttävät ikävästä tilanteesta Venäjää.

Miehitetyllä alueella eläminen on raskasta.

Pakotteet vaikuttavat Krimin asukkaisiin, mutta niiden ensisijainen tarkoitus on heikentää Venäjän taloutta, ja ne kohdistuvat Venäjän kansalaisiin. Mielestäni Venäjän kansalaistenkin olisi jo kauan sitten pitänyt kerätä rohkeutensa, lähteä kaduille ja kysyä johtajiltaan: Miksi me kannamme pakotteiden seuraukset, miksi rahamme menevät Krimille, miksi armeijamme valtasi suvereenin valtion alueita?

Joulukuussa 2017 Tamila Taševa näytti valokuvaajalle kuittia postilähetyksestä, joka vei Venäjän hallinnolle todisteita ihmisoikeuksien rikkomuksista Krimillä.

Millainen mieliala Krimillä vallitsi vuonna 2014? Venäjän propagandassa oli vahvasti esillä näkemys, että krimiläiset halusivat vahvasti liittyä Venäjään.

Krimin totaalinen Venäjän-mielisyys on suuri myytti. Kyllähän osa asukkaista kannatti Venäjää. Mutta paljonko heitä oli? Katsotaanpa viimeisimpien paikallisvaalien tuloksia. Kaikkein venäläismielisin puolue Russkoje Jedinstvo (Venäjän yhtenäisyys) sai vuoden 2010 vaaleissa Krimillä vain neljä prosenttia äänistä [tuohon aikaan puoluetta johti Sergei Aksjonov, joka vuonna 2014 nimitettiin Krimin johtajaksi], ja kaikkein ukrainalaismielisin puolue Ruh-Kurultai puolestaan sai seitsemän prosentin äänisaaliin. Toisin sanoen kaikkein venäläismielisimmällä puolueella olisi kolme sadasta paikasta ja ukrainalaismielisimmällä puolestaan viisi. Jos vahvaa Venäjän-mielisyyttä olisi ollut, olisi kai se heijastunut vaalituloksiin.

Krimin totaalinen Venäjän-mielisyys on suuri myytti.

Pitääkö paikkansa, että Ukraina aikoi vuonna 2014 ennenaikaisesti irtisanoa sopimuksen Venäjän laivaston läsnäolosta Krimillä?

Konkreettisia toimenpiteitä tai lakialoitteita ei tehty, mutta aiheesta käytiin poliittista keskustelua yhteiskunnallisten protestien seurauksena. Protesteja oli vuonna 2010, jolloin [Ukrainan presidenttinä vuosina 2010–2014 toiminut Viktor] Janykovytš allekirjoitti ns. Harkovan sopimukset, joilla Venäjän laivaston läsnäoloa jatkettiin 25 vuodella aina vuoteen 2042 asti.

Vladimir Putin totesi, että jos Ukraina liittyy Natoon, se saattaa aloittaa taistelun Krimistä. Mitä luulette, olisiko tällaisia suunnitelmia voinut olla?

Natoon liittyminen on vahvistettu Ukrainan perustuslaissa, siitä ei ole epäselvyyttä. Mutta Nato on puolustus- eikä hyökkäysliitto. On hyvin kummallista, että meitä syytetään johonkin hyökkäämisestä. Me haemme Natosta turvaa.

Lisäksi vuonna 2021 hyväksytyssä julkisessa strategiassa [Krimin] niemimaan miehityksen lopettamisesta ja uudelleen [Ukrainaan] liittämisestä presidentti Zelenskyi puhuu siitä, että Ukraina onnistuu palauttamaan Krimin itselleen poliittisin ja diplomaattisin keinoin. [Strategiassa puhutaan ”poliittisten ja diplomaattisten keinojen ensisijaisuudesta”.]

Me haemme Natosta turvaa.

Tietenkin turvallisuuskysymyksiä on olemassa, ja miehityksen lopettamisen jälkeen niemimaalle menevät ensimmäisinä Ukrainan sotajoukot, se on selvä. Mutta palauttamisen toteutamme poliittisin ja diplomaattisin päätöksin. Vielä helmikuun 24. päivän jälkeenkin presidentti Zelenskyi sanoi, että me olisimme ehkä halunneet saada Krimin takaisin nopeammin, mutta huolehdimme kansalaisistamme emmekä halua palauttaa taas yhtä rintamalinjaa ja vuodattaa verta, joten sotatoimin emme lähde Krimiä vapauttamaan.

Ukraina on tunnustanut Krimin tataarit alkuperäiskansaksi mutta venäläisiä ei. Venäläisen propagandan mukaan tämä on venäläisten syrjintää. Voitteko selittää tämän päätöksen logiikkaa?

Ukraina on tunnustanut alkuperäiskansoiksi Krimin tataarit, krymtšakit ja karaiimit. Esimerkiksi ukrainalaisia ei ole määritelty alkuperäiskansaksi, koska kyseessä on valtiokansa. Venäläisillä, samoin kuin bulgaareilla ja armenialaisilla, on omat valtionsa. Siellä he ovat valtiokansaa, Ukrainassa puolestaan vähemmistökansoja. Tämä on kansainvälinen luokittelutapa. Lailla alkuperäiskansoista [jonka Volodymyr Zelenskyi allekirjoitti 2021] turvataan niitä kansoja, joilla ei ole omaa valtiota.

Uskotteko, että Ukraina saa Krimin takaisin lähitulevaisuudessa?

Tietenkin uskon. Uskon myös, että Venäjän täysimittainen hyökkäys Ukrainaan nopeuttaa Krimin miehityksen päättymistä. Krimin miehityksen lopettaminen ei ole kiinni vain meidän toimistamme vaan myös siitä, mitä tapahtuu rintamilla ja Venäjällä. Jos Venäjän uusi hallinto ei ole imperialistinen, niemimaan hallinta palautetaan Ukrainalle.

Tällä hetkellä valitettavasti myös Putinin suosituimmilla haastajilla on imperialistisia näkemyksiä. Myös niin sanotuilla liberaaleilla. Kerron, miksi käytän ilmaisua ”niin sanotut”.

Meillä on tapana sanoa, että venäläiset liberaalit ”notkahtavat” Krimistä ja Ukrainasta puhuttaessa. Jos venäläinen liberaali ryhtyy opettamaan Ukrainalle, miten elää, mihin liittoon kuulua, mitä kieltä puhua, niin mikä liberaali se sellainen on? Jos Krimin tilannetta kommentoidaan sanomalla ”asia ei ole niin yksiselitteinen”, ”hankala kysymys”, ”järjestetään kansanäänestys” pitkän miehityksen ja venäläisväestön alueelle siirron jälkeen, tämä on imperialistista puhetta.

Jos venäläinen liberaali ryhtyy opettamaan Ukrainalle, miten elää, mihin liittoon kuulua, mitä kieltä puhua, niin mikä liberaali se sellainen on?

Venäläiset liberaalit ”notkahtavat” myös puhuttaessa pakotteista [joita eri maat ovat asettaneet Venäjälle Ukrainan sodan takia]. He sanovat, että Putin on syypää eivätkä tavalliset kansalaiset ole vastuussa. Tämän takia Venäjän kansalaisiin kohdistuvat pakotteet pitäisi purkaa. Anteeksi vain, mutta ei asia ole niin. Myös kansalaiset ovat vastuussa presidenttinsä ja armeijansa toimista. Pakotteiden tavoitteena on saada venäläiset avaamaan silmänsä ja kokemaan, että maan hallinto ja armeija tekevät jotain väärää. Ja saada ihmiset rohkaistumaan ja osoittamaan mieltään.

Krimin tulevaisuus on pitkälti sidoksissa siihen, kuka Venäjää johtaa Putinin jälkeen – tuleeko johtoon uusi imperialisti vai ei.

Kuinka paljon venäläisiä on kahdeksan vuoden aikana muuttanut Krimille? Mitä näille ihmisille tapahtuu, jos Ukraina palauttaa niemimaan hallintaansa?

Tarkkaa tietoa ei ole, koska Venäjä salaa lukuja. Vuonna 1949 solmitun Geneven sopimuksen artiklan 49 mukaan ”valtaajavalta ei saa valtaamalleen alueelle karkottaa tai siirtää osaa omasta siviiliväestöstään”. Sitä pidetään sotarikoksena.

Emme kuitenkaan voi tehdä päätelmiä tekaistujen lukujen, asiantuntijoiden arvioiden tai miehittäjämaan hallinnon antamien tietojen perusteella. Pelkästään Sevastopolin asukasmäärä on kahdeksassa vuodessa kaksinkertaistunut sinne muuttaneiden venäläisten vaikutuksesta, ja lisäksi muualle Krimille on muuttanut noin 400 000 henkeä. Arvioimme, että väkimäärä on kasvanut näiden vuosien aikana vähintään puolella miljoonalla.

Mitäkö näille ihmisille tapahtuu sodan jälkeen? Kukaan ei väkipakolla kuljeta heitä Venäjälle tavaravaunuissa, kuten Krimin tataareille tehtiin Stalinin aikana. Alueellemme muuttaneiden ulkomaalaisten tulee joko palata oma-aloitteisesti kotimaahansa tai hankkia oleskelulupa, jos siihen on perusteet. Esimerkiksi ukrainalaisen kanssa naimisiin mennyt venäläinen on oikeutettu oleskelulupaan.

Mitä tulee Krimin asukkaisiin, joilla on Ukrainan passi, niin elleivät he ole syyllistyneet rikoksiin, loukanneet ihmisoikeuksia tai rikkoneet valaansa, heitä ei uhkaa mikään. Miehitysvallan palveluksessa toimineisiin, valtion palkkalistoilla johtavissa asemissa työskennelleisiin henkilöihin sovelletaan lustraatioperiaatetta, eli he eivät voi jatkossa saada vastaavan tason tehtäviä. Nämä eivät ole tyhjiä sanoja, vaan me työstämme parhaillaan erilaisia toimintamalleja ja oikeustoimia siirtymäkaudelle.

Tietääkseni on koottu työryhmä, joka suunnittelee Ukrainan perustuslain muuttamista Krimin osalta. Muutoksen yhteydessä esiin on noussut Krimin tataarien autonomia. Mistä tässä muutoksessa on kyse?

Tämä on tosiaan pitkään jatkunut keskustelu, mutta lainsäädännön tasolla asioita ei ole vielä vahvistettu. Kyse on siis toistaiseksi vain keskustelusta, mutta voin kertoa oman mielipiteeni. Laki alkuperäiskansoista on ensimmäinen askel tämän kysymyksen ratkaisemiseksi.

Krim sai 1990-luvulla autonomian, mutta se ei perustunut alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeuteen vaan alueellisiin seikkoihin. Tämä oli virhe, koska alkuperäiskansojen oikeuksia ei turvattu. Tämän vuoksi me Ukrainassa olemme keskustelleet Krimin tataarien kansallis-alueellisesta autonomiasta. Korostan: ei kansallis-kulttuurisesta autonomiasta [jonka Venäjä julisti Krimin valtauksen jälkeen], se on tyhjänpäiväisyys, käytännössä vain kansantanssin tukemista. Kulttuurinen autonomia ei paljon eroa kansalaisjärjestötoiminnasta. Me puhumme kansallis-alueellisesta autonomiasta ja entistä laajemmista oikeuksista.

Ennen kuin Venäjä ensimmäisen kerran valloitti Krimin vuonna 1783, Krimin väestöstä 90 prosenttia oli Krimin tataareja. Vuoden 2001 väestönlaskennassa Krimin tataareja oli niemimaalla enää 12 prosenttia. Krimin alue kolonisoitiin silloin, ja se on edelleen Venäjän siirtokuntaa. Meidän täytyy turvata Krimin alkuperäiskansan oikeudet olemassaoloon ja kehitykseen ja näin korjata historian epäoikeudenmukaisuudet. Krimin tataarien itsehallintoelimet tunnustetaan valtion tasolla. Krimin hallintoelimiin, aina keskushallinnosta aluehallintoon, määritetään kiintiöt tataareille. Koulutusta tarjotaan krimintataarin kielellä.

Ja vielä yksi tärkeä seikka: Krimin tataarit otetaan mukaan heitä koskevien kysymysten käsittelyyn. Annan esimerkin: Bahtšisarain kaupungin hallinto perusti 2000-luvun alussa torin paikalle, jossa sijaitsi muinainen muslimihautausmaa. Sinne on haudattu Krimin tataareille pyhiä henkilöitä. Vuosien ajan ajoimme torin siirtämistä, ja kysymys eskaloitui kiistaksi. Krimin tataareilla tulisi olla veto-oikeus tällaisissa päätöksissä.

Olen kuullut, että perustuslain muutossuunnitelmissa ei myöskään ole mukana Sevastopolin erityisasemaa.

Toistan, että kyse on toistaiseksi vain suunnitelmista. Mutta henkilökohtainen mielipiteeni on, että Sevastopolin erityisasema pitäisi lakkauttaa. Sevastopol sai tämän aseman pelkästään sen vuoksi, että siellä sijaitsee vieraan valtion sotalaivaston tukikohta. Krimin [Ukrainalle] palauttamisen jälkeen siellä ei tietenkään tule kyseistä laivastotukikohtaa olemaan. Siellä tulee olemaan Ukrainan laivasto ukrainalaisine komentajineen ja Ukrainan lippuineen. Näin ollen kysymys erityisasemasta ei ole edes relevantti.

Ukrainan neuvottelukunta ehdotti Venäjälle Krimin aseman käsittelyä vielä 15 vuoden ajan. Mitä apua tästä on?

On tärkeää, että Krimin kysymys palaa neuvottelujen asialistoille. Vuoteen 2022 mennessä Venäjän federaatio ei ole halunnut käydä minkäänlaista keskustelua Krimin asemasta. Muistan, millaisen reaktion ensimmäinen Krim-foorumi sai osakseen. Venäjän hallinto tuli suorastaan hysteeriseksi siitä, että nostimme tämän asian jälleen esiin kansainvälisellä tasolla.

Nyt Krim on taas otettu neuvottelupöydälle. Kestivät neuvottelut sitten viisitoista vuotta tai eivät, tärkeää on se, että niitä käydään. En usko, että Venäjän federaatio allekirjoittaa tähän asiaan liittyviä asiakirjoja. Vladimir Putin on jo todennut, että ”Krimin kysymys on loppuun käsitelty”. Meidän presidenttimme Volodymyr Zelenskyi puolestaan on sanonut, että aluekokonaisuuteen liittyviä kompromisseja ei tehdä, ja tämä koskee myös Krimin niemimaata.

Lue lisää: Alkuperäinen artikkeli Meduzan sivuilla.

Käännöstä on tiivistetty HS:n toimituksessa.

Haastattelija: Andrei Janitski, Meduza

Kääntäjä: Miia Santalahti, Delingua

Editoija ja tuottaja: Tuija Pallaste, HS

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat