Venäjä marssitti voiton­päivänä Punaiselle torille 11 000 sotilasta, mutta Ukrainassa kaatuneita on ilmeisesti selvästi enemmän

Putin piti hiljaisen hetken kaatuneille, mutta vaikeni tarkoista numeroista. Ukrainan sota on vaatinut kymmeniätuhansia kuolonuhreja, mutta luvut ovat epämääräisiä puolin ja toisin.

Venäjän asevoimien sotilaat marssivat voitonpäivän paraatissa Moskovassa maanantaina. Paraatissa esiintyi noin 11 000 sotilasta.

9.5. 19:58

Venäjän presidentti Vladimir Putin pyysi maanantaina voitonpäivän paraatiin saapunutta kutsuvierasyleisöä pitämään minuutin hiljaisen hetken ”reilussa ja oikeudenmukaisessa” taistelussa Ukrainassa kuolleille sotilaille.

Putin ei maininnut sodassa kuolleiden sotilaiden lukumääriä. Siitä huolimatta kuolleiden ja myös haavoittuneiden mainitseminen ylipäätään oli selvä tunnustus tappioiden mittavuudesta, Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro arvioi HS:lle maanantaina.

Ukrainalainen kansanedustaja Lesia Vasylenko antoi maanantaina Twitter-seuraajilleen erinomaisen silmämääräisen työkalun arvioida, millaisesta ihmismäärästä puhutaan Venäjän kuolleiden kohdalla.

”11 tuhatta sotilasta paraatissa Moskovassa. 25,6 tuhatta sotilasta makaa kuolleina Ukrainan maaperässä. Jos tarkkoja ollaan, niin 25 650. Kaksi kertaa niin paljon kuin siinä häpeän paraatissa”, Vasylenko twiittasi.

Vasylenko käytti twiitissään Ukrainan puolustusviranomaisten ylläpitämää kirjanpitoa Venäjän kaatuneista ja kalustomenetyksistä. Jos ne pitävät paikkansa, Ukrainassa on kuollut 24. helmikuuta alkaen 2,3 kertaa niin paljon venäläissotilaita kuin osallistui Moskovan maanantaiseen paraatiin Punaisella torilla.

Helsinkiläinen saattaa hahmottaa voitonparaatin esiintyjämäärää jääkiekkokokemustensa kautta. Aiemmin Hartwall-areenana tunnettuun Helsinki-halliin mahtuu enimmillään runsaat 13 300 jääkiekkofania, joten venäläissotilaita on Ukrainan mukaan kuollut kahden areenallisen verran. (Hartwall halusi nimensä pois areenan nimestä Venäjän hyökättyä Ukrainaan.)

Ukrainan virallisten lukujen mukaan Venäjän sotilaita olisi kuollut keskimäärin 346,6 joka päivä suurhyökkäyksen alkamisen jälkeen. Se tarkoittaisi hieman yli 14:ää sotilasta joka tunti.

Ukrainalaissotilaat kävelivät kuolleen venäläissotilaan ruumiin ohitse pääkaupungin Kiovan ulkolaidalla 30. maaliskuuta.

Venäjä ei ole halunnut päivittää numeroita kuolleista ja haavoittuneista usein. 25. maaliskuuta Venäjän puolustusministeriö kertoi 1 351:n sotilaan kuolleen ja 3 825:n haavoittuneen ”sotilaallisen erikoisoperaation” ensimmäisen kuukauden aikana.

Mikäli Venäjän numerot ovat totta, se menetti ainakin sodan alussa keskimäärin 45 sotilasta per päivä tai 1,8 sotilasta joka tunti.

Sotilasliitto Nato arvioi ensimmäisen sotakuukauden jälkeen, että Venäjän sotilaita olisi kaatunut 7 000–15 000. Britannian puolustusministeriö arvioi 25. huhtikuuta, että venäläisiä olisi kuollut noin 15 000.

Sotilaat peittivät Venäjän lipulla Ukrainassa surmansa saaneen 20-vuotiaan sotilaan Nikita Avrovin arkun Lugan kaupungissa sijaitsevan kirkon hautausmaalla noin 150 kilometriä Pietarista etelään. Avrovin kerrotaan kuolleen 27. maaliskuuta ja hänet haudattiin 11. huhtikuuta.

Viisitoistatuhatta on historiallisesti kiinnostava luku, sillä se on suunnilleen Neuvostoliiton asevoimien kokemat miestappiot Afganistanin sodassa 1979–1989.

Historiasta löytyy muitakin mittatikkuja. Maanantain voitonparaatissa muisteltiin toista maailmansotaa, jossa kuoli yleisesti käytetyn arvion mukaan noin 20 miljoonaa neuvostoliittolaista sotilasta ja siviiliä. Venäläisjoukkojen tappiot nyt käynnissä olevassa hyökkäyksessä olisivat vasta hieman yli promille verrattuna toisen maailmansodan menetyksiin.

Ukrainan sotilaalliset tappiot ovat myös epäselviä. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi totesi huhtikuun puolivälissä antamassaan CNN-kanavan haastattelussa, että ukrainalaissotilaita olisi kuollut noin 2 500–3 000.

Zelenskyin haarukka tuntuu epämääräisyydessään suurelta, sillä Ukraina antaa lähes päivittäin tietoja Venäjän tappioista kymmenien sotilaiden ja yksittäisten ilmantorjuntayksiköiden ja panssarivaunujen tarkkuudella.

Presidentti Zelenskyin neuvonantaja Oleksi Arestovytš totesi maaliskuussa BBC-kanavalle, ettei Ukraina halua kertoa tappioistaan tarkemmin kuin vasta sodan päätyttyä. Hänen mukaansa Ukraina on kärsinyt ”merkittäviä tappioita” mutta ”paljon pienempiä kuin Venäjä”. Hän sanoi tietävänsä ne ”lähes prikulleen”.

Venäjä puolestaan väitti huhtikuun puolivälissä, että 23 367 ukrainalaissotilasta olisi kuollut ”erikoisoperaation” aikana. Luku tuntuu vääristellyltä, kuten monet muutkin Venäjän antamat ”tiedot” sodan aikana, alkaen sota-sanan käytön kieltämisestä Venäjän medioissa.

Tuoreita länsimaisia arvioita Ukrainan sotilaallisista menetyksistä ei ole helposti löydettävissä. Maaliskuun 10. päivä Yhdysvallat arvioi, että Ukrainan sotilaita olisi kaatunut 2 000-4 000.

Ukrainalaisen yliluutnantti Dmytro Oliinykin, 40, hautajaiset pidettiin Lvivin kaupungissa Länsi-Ukrainassa 2. huhtikuuta.

Ukrainalaisten siviilien kuolemista on myös esitetty suuresti poikkeavia arvioita. YK kertoi viime perjantaina vahvistaneensa yhteensä 3 309 siviilin kuoleman, mutta todellinen luku on selkeästi suurempi, minkä YK itsekin myöntää.

Yksistään Mariupolin kaupungissa yli 20 000 siviiliä on saanut surmansa, ukrainalaisviranomaiset ovat sanoneet.

Siviilien ruumiita lojui kadulla peiteltyinä Mariupolin kaupungissa Kaakkois-Ukrainassa 17. huhtikuuta.

Epäselvyys kuolleiden siviilien määrästä johtuu osittain siitä, ettei Ukrainan viranomaisilla ole pääsyä kaikille alueille, ja niin tiedot tarkentuvat viiveellä. Venäjälläkään tuskin on kovin tarkkaa näkymää Ukrainan puolella aiheuttamiinsa sotilaallisiin tappioihin, ja siviilitappioista se tuskin pitää erityistä kirjaa.

Osapuolten näkemyksissä on välillä todella huutavia eroja. Esimerkiksi Butšan kaupungista löytyi Ukrainan mukaan yli 400 siviilin ruumiit sen jälkeen kun Venäjän joukot vetäytyivät pääkaupunkia Kiovaa ympäröiviltä alueilta runsas kuukausi sitten.

Ukrainan mukaan Venäjän joukot murhasivat ja raiskasivat paikallisia asukkaita ja syyllistyivät sotarikoksiin, joita myös kansainväliset tutkijat ja viestimet ovat laajasti dokumentoineet.

Venäjän puolustusministeriö puolestaan totesi, että ”yksikään paikallinen asukas ei kärsinyt minkäänlaisesta väkivallasta” sinä aikana, kun Venäjän joukot olivat kaupungissa.

Venäjä ilmoitti toimittaneensa Butšan asukkaille 452 tonnia humanitaarista apua. Ukrainan mukaan Venäjän joukot olivat ryövänneet tappamiensa siviilien koteja Butšassa ja kymmenissä muissa asutuskeskuksissa.

Presidentti Putin antoi jälkikäteen Butšassa toimineelle venäläisprikaatille kaartin arvonimen. Venäjän mukaan Ukraina lavasti Butšan kuolemat.

Ruumishuoneen väki käsitteli Butšassa surmattujen ihmisten ruumiita 28. huhtikuuta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat