Saksa on syvästi jakautunut, ja ilmapiiriä olisi voinut leikata veitsellä berliiniläisessä puistossa

Jotkut venäläiset tunsivat olonsa Berliinissä voitonpäivänä tukahdutetuiksi ja jopa pelkäsivät ukrainalaisia.

Viktoria Uzenger ja Mirra Dreer olivat pahoillaan siitä, että venäläisten voitonpäivää ei saanut tänä vuonna juhlia Berliinissä vapaasti kuten yleensä.

9.5. 18:35

Berliini

Saksassa on ylivoimaisesti Euroopan suurin venäläisvähemmistö, ja berliiniläisessä puistossa olisi maanantaina voinut hetkittäin luulla olevansa Moskovassa, kun venäläiset kokoontuivat juhlimaan toisen maailmansodan päättymistä.

Juhlapukuja, soljuvaa venäjänkieltä, ruusuja, neilikoita ja iloa.

Venäläisten lomassa samassa puistossa oli ukrainalaisten hiljainen performanssi verisine lakanoineen, sotaa vastustavia venäläisiä sekä valtava määrä poliiseja.

”Tunnen kipua”, sanoi Lilja Matveeva. Hän ei ollut paikalla juhlimassa vaan tarkkailemassa tilannetta. Hän on maaliskuussa Moskovasta pakoon lähtenyt venäläinen kansalaisjärjestö­aktiivi. Venäjällä hän ei voi enää elää vapaasti.

Hyvin vahvat ja täysin vastakkaiset todellisuudet olivat läsnä samassa puistossa. Jakaantuneisuus on niin syvää, että sen umpeen kuromista on tällä hetkellä mahdotonta kuvitella.

Kymmenen hehtaarin kokoinen, käsittämättömän monumentaalinen Neuvostoliiton muistomerkki Berliinin Treptowin puistossa on Saksan-venäläisten jokavuotinen juhla-areena toisen maailmansodan päättymisen vuosipäivänä.

Se on samalla yli 7 000 neuvostosotilaan hauta.

Dreerin tavoin moni Saksan-venäläinen kokee paikan henkilökohtaisena, koska omaa sukua on ollut osallisena toisessa maailmansodassa.

Venäläiset toivat kukkia neuvostomonumentille Berliinissä maanantaina.

Saksa ja Venäjä ovat kietoutuneet monissa historian vaiheissa toisiinsa, ja tänä keväänä suhde on rajun uudelleenarvioinnin aihe.

1800- ja 1900-lukujen vaihteessa Venäjän imperiumin kolonisaation aikaan saksalaisia muutti joukoittain Venäjälle. Josif Stalin pakotti venäjänsaksalaisia Siperiaan, ja Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen monet heistä ja heidän jälkeläisistään muuttivat Saksaan.

Venäläistaustaisia on Saksassa ainakin pari miljoonaa, ja Venäjän kansalaisia viime vuonna yli 235 000. Suomessa Venäjän kansalaisia oli vajaat 29 000.

DDR:n aika ja Länsi-Saksan ”Ostpolitik” sekä tietoinen syvien taloussidosten rakentaminen Saksan ja Venäjän välille korjasivat joidenkin saksalaisten mielessä sitä, minkä toinen maailmansota oli hajottanut.

Historiallisen, sekavan mutta tiiviin vyyhden ilmentymä on ollut jokakeväinen venäläisten voitonpäivän juhlinta Berliinissä.

Putinismia ja esimerkiksi presidentti Vladimir Putinille läheisen Yön sudet -moottoripyöräjengin läsnäoloa juhlissa on seurattu jo ennen tätä vuotta hämmentyneenä.

Nytkin paikalla oli motoristiseurue, jota poliisit saattoivat tiiviisti.

Tavallisesti venäläisten voitonpäivänä Berliinissä soi sotilasmusiikki, lapsetkin puetaan neuvosto­univormuihin ja Venäjän ja Neuvostoliiton liput liehuvat.

Nyt Berliinin hallinto kielsi viikonlopun ja maanantain muisto­tilaisuuksista paitsi Venäjän ja Neuvostoliiton, myös Ukrainan liput, mikä herätti suuttumusta monissa ukrainalaisissa ja saksalaisissa.

Kiellolla haluttiin välttää tilanteiden kärjistyminen eri ryhmien välillä.

Moni halusi kokeilla kieltojen rajoja. Näkyvissä oli Pyhän Yrjön ritarikunnan nauhoja, joilla osoitetaan tukea Kremlille, ja sirppi ja vasara -kuvioita punaisella pohjalla t-paidassa.

Poliisi teki runsaasti kiinniottoja sääntöjen rikkomisen takia.

Venäläiset lauloivat Treptowin puistossa, vaikka sotilaallinen musiikki oli kielletty ja poliisi puuttui myös laulamiseen.

Tatjana Müller sanoi käynnissä olevaa sotaa Ukrainassa välttämättömäksi, jotta ”natseista” päästään eroon.

Joukko sinnikkäitä venäläisiä lauloi, vaikka poliisi pyrki keskeyttämään laulannan. Poliisin edustaja kommentoi HS:lle joutuvansa pohtimaan, mitä tehdä. Sotilasmusiikki oli kielletty. Venäläisten lastenlaulujen hoilaukseen poliisi ei puuttunut.

Yksi innokkaista laulajista oli Tatjana Müller. Voitonpäivä on hänen mielestään tärkeimpiä päiviä vuodessa. Hän tuli, vaikka hänen poikansa mukaan paikalle saattaa tulla ukrainalaisia, jotka voivat olla vaarallisia.

”Isoisäni ja setäni kuolivat toisessa maailmansodassa”, Müller sanoi. Hän sanoi olevansa venäläislauluja laulaessaan kananlihalla.

Kysyin hänen mielipidettään Ukrainan sodasta.

”Olen pahoillani. Mutta natsit pitää ajaa pois.”

Müller on asunut vuosikymmeniä Saksassa, mutta ei usko Saksan median näkökulmaa sodasta. Hänen mielestään käynnissä on Putinin kunniakas sota natseja vastaan – ja siksi voitonpäiväkin tuntui hänestä niin tärkeältä.

Estoton Putinin ja sodan ylistys keskellä Berliiniä on häkellyttävää. Syvää jakaantumista ilmentävää kielenkäyttöä ei ole kielletty.

”Kiitämme neuvostosotilaita, kun vapautitte meidät fasismista”, saksalaisten rauhanaktivistien suuressa lakanassa luki.

Lakanaa piteli Länsi-Saksassa kasvanut, eläkkeellä oleva opettaja ja rauhanaktivisti Lühr Henken.

Henkenin mielestä Euroopassa ei vieläkään tajuta, miten eri tavalla historia olisi voinut ilman Neuvostoliittoa mennä, jos Adolf Hitleriä ei olisi kukistettu.

Toisen maailmansodan todellisuus on joidenkin mielissä taas vallalla. Henkenin tapaan moni Saksassa näkee suoran yhteyden nykypäivän ja 77 vuotta sitten päättyneen sodan välillä: koska Neuvostoliitto kukisti natsit, pitää Venäjälle osoittaa kunnioitusta.

Lühr Henken on saksalainen rauhanaktivisti, joka vastustaa asetoimituksia Ukrainaan.

Ukraina on hänen mielestään provosoinut Venäjää pyrkimällä sotilasliitto Naton jäseneksi. Hän vastustaa länsimaiden asetoimituksia Ukrainaan ja Naton ”itälaajentumista”, kuten Henken muotoili asian.

Henken edustaa vasemmistoa. Hänen kanssaan päinvastoin ajattelee suuri joukko ihmisiä, joiden mielestä Saksan tuki Ukrainalle on täysin riittämätön.

Molemmat leirit ovat äänekkäitä. Sovittamaton ristiriita leimuaa myös perheiden sisällä. Henkenin aikuinen poika on isänsä kanssa eri mieltä.

Saksan ilmapiiri on tulehtunut. On palattu juoksuhautoihin, vaikka 77 vuotta on hoettu samaa lausetta: ”Ei koskaan enää.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat