Tietääkö Putin enää itsekään, mitä sodaltaan haluaa? Asian­tuntijan mukaan länsi­maissa on oltu liian kerkeitä julistamaan Ukrainan voittoa

Tutkija Arkady Moshesin mielestä länsimaissa ladattiin liioiteltuja odotuksia Venäjän voitonpäivään. Hänen mukaansa Putinilla ei ole aikeita lopettaa sotaansa.

Venäjän presidentti Vladimir Putin (kuvassa alarivissä toinen vasemmalta) seurasi voitonpäivän paraatia Moskovan Punaisella torilla maanantaina.

10.5. 20:26

Maanantaina Moskovan Punaisella torilla juhlittiin voitonpäivää. Ilmassa oli suuria odotuksia ja pelkoja, jotka eivät toteutuneet.

Venäjän presidentti Vladimir Putin ei julistanut sotaa Ukrainaa vastaan, eikä hän määrännyt yleistä liikekannalle­panoa, mikä olisi lisännyt tuntuvasti Ukrainaan lähetettävien sotilaiden määrää. Putin ei myöskään julistanut voittoa Ukrainassa. Ei hän uhannut käyttää ydinaseitakaan.

Juhla oli tavallista lyhyempi. Siitä riisuttiin viime hetkillä mahtipontinen ilmailunäytös, virallisen selityksen mukaan huonon sään takia. ”Kylmä tuuli vihmoi ja taivaalta ripsi vesipisaroita”, luonnehti HS:n kirjeenvaihtaja Jenni Jeskanen Moskovan säätä.

Ilmailunäytöksen peruminen keljun sään takia on vertauskuvallista sille, ettei Venäjällä ole Ukrainassa onnistunut oikein mikään. Pääkaupunki Kiovaa ei saatu vallattua, Odessaan ei ole uskallettu yrittää maihinnousua, Harkova on ukrainalaisilla, Moskva-alus makaa Mustanmeren pohjassa ja ukrainalaiset jatkavat taistelua Azovstalin terästehtaalla Mariupolissa – kaikkien todennäköisyyksien vastaisesti.

Sota on edennyt niin huonosti, että joidenkin mielestä Putinilla on edessään vain ”erilaisia tappioita”, arvioi King’s College Londonin sotilasasiantuntija, vieraileva professori Michael Clarke BBC:n julkaisemassa kolumnissa.

Suunnitelma A oli kaataa Ukrainan hallitus pikaisesti. Sen jälkeen yritettiin suunnitelmaa B, jossa tarkoitus oli saada haltuun tai saarrettua suuria tai strategisesti tärkeitä kaupunkeja. Tähän mennessä käteen on jäänyt vain yksi selkeämpi voitto: Herson.

Clarken mukaan Putinin nyt tavoittelema ”voitto” lienee sellainen, jossa Venäjä saa haltuunsa itäisen Ukrainan Donbasin ja laajoja alueita etelästä, kenties Odessaan saakka. Tämä on suunnitelma C, joka perustuu turhautumiseen siitä, että A ja B epäonnistuivat.

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes sanoo, että läntiset viestimet ja kommentaattorit latasivat ”liioiteltuja” odotuksia voitonpäivään. Hänen mielestään sodan tai liikekannalle­panon julistaminen olisivat Putinille ”tarpeettomia” liikkeitä tässä vaiheessa.

”Minulle voitonpäivä ei ollut kriittinen päivä missään mielessä nykytilanteessa, koska sotilaallisen hyökkäyksen hidas eteneminen on ollut selvää jo viikkojen ajan”, Moshes sanoo.

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes.

Moshesin mukaan Putin keskittyi puheessaan enimmäkseen siihen, mikä venäläisiä yhdistää, eli toisen maailmansodan saavutusten korostaminen. Putinin ei Moshesin mielestä tarvitse linkittää voitonpäivää Ukrainaan, jossa käytävä sota ei yhdistä venäläisiä yhtä saumattomasti kuin toisen maailmansodan muisto.

Hänen mukaansa venäläisille onnistuttiin välittämään viesti, että vaikka Ukrainassa taistellaankin, elämä jatkuu ja Venäjällä on vara muistella menneitä polvia ilman suurempaa draamaa.

Moshesin mukaan länsimaiset tarkkailijat ovat olleet liian kerkeitä julistamaan Ukrainan voittoa sodassa.

”Venäjä on iso maa ja sillä on resurssinsa. Se ei ole romahtamisen partaalla.”

Hänen mukaansa Putin voi julistaa voittonsa milloin tahansa myöhemminkin, jos hän kokee sitä edes tarpeelliseksi. Mitään merkkejä ei ole siitä, etteikö sotaa jatketa.

”Venäjä ei lopeta hyökkäystään eikä se aio hidastaa. Tiedämme Putinin psykologiasta, että hän ei koskaan vetäydy, hän ei koskaan peräänny, hän ei koskaan myönnä virheitään”, Moshes sanoo.

Venäjän ohjusiskun jälkiä Harkovassa 16. huhtikuuta.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden totesi maanantaina häntä huolestuttavan se, ettei Putinilla ole selvää ulospääsyä Ukrainan sodasta. Tästä kumpuaa kysymys: tietääkö Putin enää itsekään, mitä hän Ukrainassa tavoittelee?

Arkady Moshesin mukaan on määrittelykysymys, mikä ymmärretään Putinin päässä ja Venäjän sisällä voitoksi tai tappioksi.

”Strategisesti on ilmiselvää, että Venäjä on häviämässä. Aika ei ole Venäjän puolella, koska raha pakenee maasta, talous heikkenee, elintaso laskee. Vaikka Ukrainaan saataisiin tulitauko, raha ei palaa Venäjälle pitkiin aikoihin.”

Mutta mitä tulee itse sotatapahtumiin, Moshesin mukaan Ukrainassa ollaan siirtymässä yhä enemmän ensimmäisen maailmansodan näköisiin ”näännytystaisteluihin”, joissa osapuolet moukaroivat toisiaan tykistöllä ja raketeilla ja uhreja tulee valtavasti. Niihin Putin on valmis ja toistaiseksi niille on kansankin tuki.

Moshesin mukaan ukrainalaisilla on ollut vaikeuksia saavuttaa vastahyökkäyksillään suuria strategisia voittoja venäläisistä erityisesti Etelä-Ukrainassa. Venäjällä puolestaan on yhä tavoitteenaan aluevaltaukset ja pysyvän maayhteyden saavuttaminen vuonna 2014 valtaamalleen Krimin niemimaalle.

”Aluevaltausten lujittaminen toimii Putinille Venäjällä. - - He voivat teeskennellä luovansa jonkinlaista uskottavaa menestystarinaa”, Moshes sanoo.

BBC:lle kirjoittanut sotilasasiantuntija Michael Clarke nosti esille mahdollisuuden, että Putin saattaisi lähiaikoina laajentaa sotaansa joko Ukrainassa tai sen rajojen ulkopuolella.

”Eskalaatio on rakennettu nykyisen tilanteen sisälle ja Eurooppa on hyvin vaarallisessa tilanteessa”, Clarke kirjoitti.

Voisiko se eskalaatio liittyä Suomeen? Suomi on todennäköisesti lähipäivinä lähettämässä sotilasliitto Natoon jäsenhakemuksensa.

”Enpä usko, se olisi liian riskaabelia. Ukrainalla on suurta strategista merkitystä Venäjälle. Suomen Nato-jäsenyys on valtava juttu, mutta se on strategisesti vähemmän merkittävää Moskovalle kuin Ukraina”, Moshes sanoo.

Moshesin mukaan Ukraina on ollut Putinin ajatusten keskiössä koko hänen valtakautensa ajan, kun taas Suomi on henkisesti paljon etäisempi kokonaisuus Venäjälle.

”Ei Stalin eikä Lenin eikä Putin ole kutsunut venäläisiä ja suomalaisia samaksi kansakunnaksi, kuten Putin uskoo venäläisten ja ukrainalaisten olevan. Ja jos et ole samaa kansaa, maiden rajoilla on enemmän merkitystä”, Moshes toteaa.

Hän sanoo myös, että ”avoin konflikti länsimaan kanssa olisi Venäjälle erittäin kivulias”.

Venäläiset MiG-29SMT-hävittäjät harjoittelivat viime lauantaina voitonpäivän ilmailunäytöstä Moskovan taivaalla. Voitonpäivänä hävittäjiä ei kuitenkaan nähty.

Moshes huomauttaa, että vaikka Venäjän voitonpäivän ilmailunäytös peruttiin, ilmavoimien kenraaliharjoitukset pidettiin aiemmin ja niistä välitettiin Venäjän kansalle vaikutelma mahtavasta sotavoimasta.

Tämä kertoo siitä, että Venäjällä ja Putinilla on luovuutta siirtyä suunnitelmasta seuraavaan, jos tilanne niin edellyttää. Ukrainassa on meneillään ainakin suunnitelma C ja kirjaimia aakkosissa riittää. Ja aiempiinkin voidaan palata.

Muille eurooppalaisille Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan on ollut suuri järkytys ja historiallinen vedenjakajahetki. Putinille sen sijaan sotilaallisen voiman käyttö on elämäntapa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat