Helleaalto haalisti Australian Isoa valliriuttaa

Korallien haalistuminen on yksi ilmastonmuutoksen mukanaan tuomista ongelmista.

Haalistuneita koralleja kuvattiin Australian Isolla valliriutalla helmikuussa 2017 lähellä Port Douglasia.

11.5. 14:04 | Päivitetty 11.5. 18:07

Maailman suurimman koralliriutan eli Australian Ison valliriutan koralliriutoista jopa 91 prosenttia menetti väriään päättymäisillään olevan eteläisen pallonpuoliskon kesän aikana, kertoo Australian hallituksen tuore seurantaraportti.

Korallien haalistumisena tunnettu ilmiö johtuu ilmaston lämpenemisestä. Korallit koostuvat eläinkuntaan koostuvasta polyypista ja sen kanssa symbioosissa elävästä levästä. Jos vesi lämpenee liikaa, koralli karkottaa sille värin antavan levän.

”Ilmastonmuutos kiihtyy, ja Iso valliriutta kokee jo sen seuraukset”, raportissa todetaan uutistoimisto AFP:n mukaan.

Kyseessä on jo neljäs Ison valliriutan kokema ”massahaalistuminen” sitten vuoden 2016. Tänä kesänä helleaallot saivat vedet lämpiämään niin paljon, että haalistumisia tapahtui kaikilla 2 300 kilometriä pitkän riutan osa-alueilla.

Iso valliriutta seurailee Australian koillista rannikkoa.

Raporttia varten havainnointiin ilmasta käsin 719:ää Isoon valliriuttaan kuuluvaa koralliriuttaa. Niistä 91 prosentissa havaittiin ainakin jonkinasteista haalistumista.

Haalistuminen oli voimakkainta niillä alueilla, missä helteiden aiheuttama lämpökuorma oli kesän aikana suurin.

Myös sukellusturismi on uhattuna, kun Australian korallit kuolevat tai menettävät väriloistonsa. Korallien suojelemiseksi myös turismin tuomaa rasitusta pitäisi paikoin vähentää.

Koralliriuttojen vahingot ovat huolestuttava uutinen meriluonnon kannalta, sillä noin neljännes maailman merilajien kirjosta on tavalla tai toisella koralleista riippuvaisia. Korallien jäänteet muodostavat vuosisatojen kuluessa kalkkikivirakennelmia, jotka ovat koralliriuttojen runko.

Nämä suojaisat riutat ovat elinympäristö valtavalle määrälle lajeja, ja ne tarjoavat suojaa myös rannikoiden ihmisyhteisöille esimerkiksi myrskyjen iskiessä.

Haalistuminen ei tarkoita, että koralli kuolisi heti, vaikka väri kalmankalpeaksi muuttuukin. Jos koralli saa toipua, leväkumppani ja väri palaavat. Liian tiheät haalistumiset voivat kuitenkin johtaa korallien kuolemiin, ja juuri näin pelätään ilmaston lämmetessä käyvän.

Ilmastopaneeli IPCC arvioi vuonna 2018, että jopa 70–90 prosenttia maailman koralliriutoista saatetaan menettää, vaikka maapallon lämpeneminen saataisiin rajattua lähes mahdottomana tavoitteena pidettyyn 1,5 asteeseen.

Kahden asteen lämpenemisellä IPCC ennustaa 99-prosenttista korallikatoa.

Korallikuolemia on jo nähty. Vuosien 2008 ja 2014 välillä maailman koralleista kuoli 14 prosenttia, kertoi Maailman korallien tila 2020 -raportti.

Kyseisen raportin julkaisun yhteydessä HS haastatteli Australian meritieteiden instituutin tutkimuspäällikköä David Souteria, joka vahvisti, että juuri poikkeukselliset lämpöjaksot ovat korallikuolemien pääsyy.

Lue lisää: Maailman koralli­riutoista on kuollut kymmenen vuoden aikana 14 prosenttia – Suomalais­tutkija: ”Ihan kauhea tragedia”

Souter kuitenkin sanoi uskovansa, että osa koralleista voidaan yhä pelastaa, jos muita häiriöitä saadaan vähennettyä.

”Ylikalastus, huono veden laatu valumien vuoksi, [meritähtilaji] piikkikruunun leviäminen, korallitaudit ja trooppiset myrskyt”, Sauter luetteli tuolloin korallien muita vihollisia.

Toivoa asiassa antaa se, että maailman kaikista rikkaimmalla korallialueella eli Kaakkois-Aasian ”korallikolmiossa” korallien pinta-ala ei ole pienentynyt. Siellä korallit ovat osoittaneet merkkejä kyvystä sopeutua vielä ainakin nykyisen suuruiseen ilmaston lämpenemiseen.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat