Suomi ja Ruotsi saivat nyt kaipaamaansa suojaa Nato-matkalleen

Britannia on merkittävä Nato-maa, joka lupaa nyt Suomelle ja Ruotsille sotilaallista tukea, jos jompikumpi maista joutuisi hyökkäyksen kohteeksi.

Britannian pääministeri Boris Johnson ja Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson Harpsundissa keskiviikkona.

11.5. 17:10

Harpsund

Nyt on mustaa valkoisella:

Suomi ja Ruotsi saisivat sotilaallista apua Britannialta, jos jompikumpi maa joutuisi hyökkäyksen kohteeksi.

Ensin nimensä pani alle Ruotsi, myöhemmin tänään niin aikoo tehdä Suomi.

Britannian pääministeri Boris Johnson tapasi keskiviikkona Ruotsin pääministerin Magdalena Anderssonin Harpsundissa pääministerin kesäasunnolla. Siellä pääministerit allekirjoittivat ”poliittisen solidaarisuusjulistuksen”.

Jotta maiden välinen ystävyys tulisi oikein selväksi, pääministerit ehtivät hetkeksi soutelemaan kesäasunnon järvellä. Samassa veneessä.

Julistuksessa on käytännössä kyse niistä paljon puhutuista harmaan ajan ”turvatakuista”, joita Suomi ja Ruotsi tarvitsevat polullaan kohti Naton jäsenyyshakemusta.

Turvatakuiden sijaan voisi kuitenkin puhua lupauksista tai turva-avusta. Samanlaisia lupauksia ja tuen osoituksia Suomelle ja Ruotsille pohtivat myös Norja, Tanska ja Islanti, kertoi norjalaislehti VG.

Suomen, Ruotsin ja Britannian välisessä julistuksessa turva-avusta puhutaan englanninkielisellä termillä mutual security assurance. Se viittaa lupaukseen tai vakuutukseen. Se ei ole yhtä vahva muotoilu kuin Naton viidennen artiklan turvatakuu security guarantee, mutta sen sisältö on joka tapauksessa voimakas.

Julistuksesta on julkaistu tietoja myös Britannian hallituksen sivuilla. Julistus on luonteeltaan poliittinen eikä oikeudellisesti sitova. Tukea siinä luvataan kuitenkin konkreettisesti. Hallituksen sivuilla julistusta kutsutaan historialliseksi.

Kun Magdalena Andersson ja Boris Johnson pitivät lehdistötilaisuutta Harpsundissa, Johnsonilta kysyttiin, mitä turvaa Britannia voisi käytännössä antaa, jos Ruotsiin hyökättäisiin. Olisiko se esimerkiksi sotilaita?

Johnson vastasi: se riippuu siitä, mitä Ruotsi pyytää.

”Julistus tekee sen selväksi. Jos Ruotsi joutuu hyökkäyksen kohteeksi ja pyytää meiltä apua, me tulemme antamaan sitä”, Johnson sanoi.

Julistuksessa Britannia myös tarjoutuu lisäämään joukkojaan Suomen ja Ruotsin alueella tarvittaessa. Se tarkoittaa julistuksen mukaan Britannian ilmavoimien, laivaston ja maavoimien joukkoja.

Tärkeää on myös huomata, että julistuksessa Suomi ja Ruotsi sitoutuvat myös antamaan apua Britannialle, jos Britannia sitä pyytää.

Magdalena Anderssonin mukaan keskiviikkona allekirjoitettu julistus takaa Ruotsille turvallisemman aseman mahdollisen hyökkäyksen tullessa.

Kello 14:n jälkeen Ruotsin aikaa Boris Johnson lähti Harpsundista kohti lentokenttää ja Suomea. Illalla hän tapaa presidentti Sauli Niinistön, jonka kanssa on määrä allekirjoittaa samankaltainen julistus.

Keskiviikon tapaamiset Johnsonin kanssa vahvistavat kuvaa, että Suomi ja Ruotsi astelevat nyt yhteisellä polulla kohti Natoa.

Ruotsi on kiihdyttänyt viime aikoina tahtiaan voimakkaasti.

Ruotsin pääministeripuolueelle sosiaalidemokraateille kysymys jäsenyydestä on ollut vaikea.

Sotilaallinen liittoutumattomuus on ollut tärkeä osa puolueen identiteettiä, tarina, joka on tuonut yli 200 vuotta rauhaa. Nyt identiteetti pitäisi uusia pikavauhdilla ja ryhtyä kirjoittamaan tarinaa uudenlaisesta Ruotsista.

Vielä maaliskuussa puolue piti liittoutumattomuudesta kynsin hampain kiinni. Ruotsin Nato-jäsenyys ei parantaisi Ruotsin turvallisuutta, vaan sen sijaan horjuttaisi Euroopan turvallisuustilannetta, pääministeri Andersson kuvaili.

Toukokuussa Andersson ei ole julkisissa esiintymisissään puhunut Natosta käytännössä mitään kielteistä, vaan hänen lausuntonsa ovat olleet jäsenyyttä puolustelevia. Nato-jäsenyys säästäisi Ruotsin rahoja, Nato-jäsenyys ei edellyttäisi ydinaseiden tuomista Ruotsiin, Nato-jäsenyys lisäisi Ruotsin turvallisuutta.

Entiset ulkoministerit Margot Wallström ja Jan Eliasson ovat jo kääntyneet Nato-jäsenyyden kannalle.

Samoin ovat muuttuneet myös ulkoministeri Ann Linden ja jopa puolustusministeri Peter Hultqvistin puheet.

Hultqvist on Naton suhteen kiinnostava hahmo: puolustusministeri, joka on vannonut, että Ruotsi ei tule liittymään Natoon, mutta joka on samalla tehnyt vuosia työtä sen eteen, että Ruotsilla on nyt mahdollisuus liittyä Natoon.

Hultqvist on vahvistanut Ruotsin puolustusta ja syventänyt yhteistyötä sekä Suomen että suurimpien Nato-maiden Yhdysvaltojen, Britannian, Saksan ja Ranskan kanssa. Hultqvist on ollut puolustusministerinä vuodesta 2014, ja vuosien aikana hän on vienyt Ruotsin Naton kynnykselle vannoen, että sisään asti emme tule.

Ovi on kuitenkin pysynyt auki, ja nyt pitäisi vielä astua sisään.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat