USA:n mukaan sota Ukrainassa on ajautumassa patti­tilanteeseen – Suomalais­asian­tuntija toppuuttelee: ”Venäjä pyrkii kylä kylältä viikoittain eteenpäin”

Suomalaisasiantuntija Emil Kastehelmi pitää pattitilannetta kuitenkin ”liian painokkaana ilmauksena”, koska rintamalla tapahtuu koko ajan. Venäjän joukot etenevät ”hitaasti ja kuluttavasti”.

Ukrainalaissotilaita Izjumin kaupungin lähistöllä rintamalinjan tuntumassa 18. huhtikuuta.

11.5. 20:12 | Päivitetty 11.5. 20:55

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on joidenkin arvioiden mukaan muuttumassa yhä selvemmin pattitilanteeksi, jossa kumpikaan osapuoli ei pääse tavoitteisiinsa.

Näin arvioi ainakin Yhdysvaltain puolustushallinnon tiedustelujohtaja, kenraaliluutnantti Scott Berrier tiistaina senaatin puolustusvaliokunnassa.

”Venäläiset eivät ole voitolla ja ukrainalaiset eivät ole voitolla ja olemme hieman pattitilanteessa”, Berrier sanoi uutistoimistojen mukaan.

Ainakin sodan suuressa kuvassa tilanne on molempien osapuolten näkökulmasta jumissa. Venäjä ei ole saanut kukistettua Ukrainan valtionjohtoa tai vallattua merkittäviä kaupunkeja. Ukraina taas ei nykyisellään ole niin vahva, että se voisi haaveilla Venäjän joukkojen täydellisestä lyömisestä ja karkottamisesta maaperältään.

Mitään mielekkäitä rauhanponnistelujakaan ei ole käynnissä.

Sodan etenemistä tarkkaan seuraava ja rintamatilanteen kehittymistä nettikarttaan päivittävä Emil Kastehelmi ajattelee kuitenkin, että ”pattitilanne on hieman liian painokas ilmaisu” tämänhetkisestä tilanteesta.

Emil Kastehelmi

”Venäjä yrittää edelleen vahvasti läpi etenkin itäisimmässä painopisteessä, ja liikettä tapahtuu jatkuvasti. Venäjä pyrkii kylä kylältä viikoittain eteenpäin eri kohdin rintamalinjaa”, Kastehelmi sanoo viitaten esimerkiksi Izjumin ja Popasnan kaupunkien väliseen alueeseen.

Kastehelmi luonnehtii Venäjän joukkojen etenemistä ”hitaaksi ja kuluttavaksi, mutta liike itäisimmässä suunnassa on melko yksisuuntaista kaikesta huolimatta, Venäjän eduksi”.

”Venäjän hyökkäyksiä onnistutaan jatkuvasti torjumaan, mutta Ukraina ei ole ottanut siellä omia alueitaan merkittävästi takaisin, paikoin ei ollenkaan”, hän sanoo.

Ote Ukrainan sotatilannetta esittävästä kartasta, jota Emil Kastehelmi ja muutama muu suomalainen ovat päivittäneet säännöllisesti sen jälkeen, kun Venäjä käynnisti hyökkäyksensä Ukrainaan 24. helmikuuta. Kartta löytyy osoitteesta https://www.scribblemaps.com/maps/view/The-War-in-Ukraine/091194.

Ukraina on viime päivinä onnistunut saamaan takaisin haltuunsa joitakin asutuskeskuksia Harkovan kaupungin alueella. Se on hyvä uutinen erityisesti alueen siviiliväestölle, joka saa ainakin hetken hengähdystauon Venäjän epäsuoralta ja raskaalta tulitukselta.

”On edelleen hieman epäselvää, missä määrin Ukrainan eteneminen Harkovan suunnalla johtuu menestyksekkäistä sotilasoperaatioista ja missä määrin venäläisten omasta perääntymisestä”, Kastehelmi sanoo.

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes arvioi HS:lle tiistaina, että sota on siirtymässä yhä selvemmin ensimmäisen maailmansodan näköisiin ”näännytystaisteluihin”, joissa osapuolet moukaroivat toisiaan tykistöllä ja raketeilla ja uhreja tulee valtavasti.

Kastehelmen mielestä vertaus ensimmäiseen maailmansotaan on houkutteleva, mutta ei välttämättä paikkansapitävä. Hän pitäisi ”hyvin yllättävänä”, jos Venäjä ja Ukraina nyt siirtyisivät perinteiseen asemasotaan.

”Se ei palvelisi kummankaan maan tavoitteita tai etuja. Ja ilman liikekannallepanoa Venäjän olisi todennäköisesti hankala ylläpitää ensimmäisen maailmansodan tyyppistä, valtavasti tappioita aiheuttavaa taistelutapaa”, Kastehelmi sanoo.

Venäjän presidentti Vladimir Putin tiistaina.

Monien asiantuntijoiden mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putin on joka tapauksessa valmis käymään pitkää ja omalle maalleen kuluttavaa sotaa, vaikkei mitään pikaista voittoa olisikaan näköpiirissä.

Yhdysvaltain entinen Ukrainan-suurlähettiläs William Taylor povasi maaliskuun lopussa Foreign Policy -lehdessä, että tilanne voi hyvinkin olla kääntymässä ”veriseksi pattitilanteeksi” ilman mitään näkymää ratkaisusta tai rauhasta.

”On mahdollinen skenaario, että Putin ei voi voittaa, mutta hän kieltäytyy häviämästä”, Taylor totesi.

Yhdysvaltain kansallisen tiedustelun johtaja Avril Haines totesi senaatin kuulemisessa tiistaina, että Putin voisi jopa turvautua ydinaseen käyttöön, jos hän kokee, että sota Ukrainassa on päättymässä tappioon ja uhkaa hänen hallintonsa selviämistä, brittilehti The Guardian kertoo.

Haines arvioi, että Venäjän joukkojen keskittyminen itäiselle ja eteläiselle rintamalle on todennäköisesti ”vain väliaikainen muutos”. Hän ei usko, että Putinin strategiset tavoitteet olisivat muuttuneet ja että hän tyytyisi vain itäisen Donbasin alueen valtaamiseen.

”Arviomme mukaan presidentti Putin valmistautuu pitkittyneeseen konfliktiin Ukrainassa ja sen aikana hän pyrkii Donbasia laajempiin tavoitteisiin”, Haines sanoi verkkolehti Politicon mukaan.

Venäjän pommitusten jälkiä harkovalaisessa lähiössä tiistaina otetussa kuvassa.

Yleisesti ajatellaan, että Venäjä pyrkii ainakin luomaan pysyvän maayhteyden Krimin niemimaalta itäisen Donbasin alueelle ja valtaamaan merkittäviä osia Ukrainan Mustanmeren rannikosta.

Venäjän päämääränä näytti suurhyökkäyksen alussa olevan Ukrainan valtaaminen ja alistaminen tottelevaiseksi nukkevaltioksi. Koska tähän ei ole päästy, tavoitteena voi olla Ukrainan valtion rampauttaminen pitkällä jäätyneellä konfliktilla, arvioi Johns Hopkins -yliopiston kansainvälisten suhteiden professori Eliot A. Cohen The Atlantic -lehden kirjoituksessaan keskiviikkona.

Ukrainalle aseita avokätisesti toimittaneella Yhdysvalloilla on hieman samanlainen suunnitelma Venäjän varalle. Maan puolustusministeri Lloyd Austin totesi huhtikuun lopulla Kiovassa käydessään, että Yhdysvallat haluaa heikentää Venäjän sellaiseen pisteeseen, ettei se pysty enää käymään sotaa muita maita vastaan.

Näin ollen meneillään on monen rintaman näännytyssota.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat