Britannian turvallisuus­lupaus on lisäviesti Venäjälle siitä, että Suomeen hyökkääminen voisi merkitä maailman­sotaa

Venäjän parhainkin skenaario olisi, että sillä olisi vastassaan ”vain” Suomen ja Ruotsin asevoimat – Ukrainan asevoimien lisäksi, kirjoittaa Helsingin Sanomien ulkomaantoimittaja Pekka Mykkänen.

Britannian pääministeri Boris Johnson ja presidentti Sauli Niinistö tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.

11.5. 22:18

”Vahvistamme, että jos jompikumpi maa joutuu hätätilaan tai hyökkäyksen kohteeksi, Suomi ja Yhdistynyt kuningaskunta auttavat toisiaan eri tavoin kohteeksi joutuneen maan sitä pyytäessä. Tämä avunanto voi sisältää myös sotilaallisia keinoja.”

Näin painokasta tekstiä sisältyi julkilausumaan, jonka Suomi ja Britannia julkaisivat keskiviikkona. Kyseessä ei ole kansainväliseen oikeuteen perustuva sitoumus, mutta kyseessä on erittäin voimakas poliittinen lupaus siitä, että Britannia auttaa Suomea, mikäli se joutuisi Venäjän aggression kohteeksi tulevan Nato-jäsenyysprosessinsa aikana.

Britannian pääministeri Boris Johnson antoi vastaavanlaisen lupauksen Ruotsille keskiviikkona. Se oli vakava varoitus Venäjälle: jos se ryhtyy aggressiiviseksi Suomea ja Ruotsia vastaan, se saa vastaansa Yhdysvaltain tärkeimmän Nato-liittolaisen ja ydinasevallan Britannian.

Suomalaisia huolestuttaa niin sanottu harmaa aika, joka alkaa Nato-jäsenyyshakemuksen jättämisestä ja päättyy siihen, että jokainen Naton 30 jäsenmaasta on hyväksynyt Suomen hakemuksen ja ottanut Suomen virallisesti Naton 5. artiklan turvatakuiden piiriin.

Britannian antama lupaus Suomelle ja Ruotsille on tähän mennessä näyttävin ja konkreettisin lupaus siitä, etteivät maat jää yksin harmaalle aikavyöhykkeelleen. Mutta se ei ole ainoa lupaus.

Pääministeri Sanna Marin (sd) on kertonut aiemmin, että Suomi on keskustellut Britannian lisäksi Yhdysvaltain, Ranskan ja Saksan kanssa siitä, millaisia turvatakuita niiltä olisi tarjolla jäsenyysprosessin aikana. STT:n mukaan nämä maat ovat myös luvanneet apuaan Suomelle.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg puolestaan on kertonut, että sotilasliitto on valmistautunut vahvistamaan Suomen ja Ruotsin turvallisuutta jäsenyysprosessin aikana.

”Tuki voi olla selkeä poliittinen kannanotto Naton jäsenvaltioilta. Se voi myös olla lisääntynyt sotilaallinen läsnäolo lähialueilla”, Stoltenberg sanoi viime viikon torstaina.

Sen lisäksi, että Suomella on ystäviä Lontoossa, Washingtonissa, Berliinissä, Tallinnassa ja Naton päämajassa, Suomi on Euroopan unionin jäsen. EU:n perussopimuksen artiklassa 42.7 todetaan, että ”jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissä olevin keinoin”.

Jotkut pitävät artiklaa sanahelinänä. Mutta se voi kovan paikan tullen olla todella kovaa tekstiä, jossa alleviivataan sanat VELVOLLISUUS ja KAIKIN KÄYTETTÄVISSÄ OLEVIN KEINOIN.

On mahdotonta kuvitella, että Suomi jätettäisiin yksin, jos Venäjä tänne tulevina kuukausina hyökkäisi. Sitä ei kestäisi EU:n arvovalta, eikä Britannian. Eikä Naton, joka on ilmaissut kovasti haluavansa Suomen ja Ruotsin lujittamaan sotilasliittoa.

Yhdysvallat on moneen otteeseen ilmoittanut, ettei se halua sekaantua suoraan Ukrainan sotaan, koska se johtaisi Naton ja Venäjän yhteenottoon ja kolmanteen maailmansotaan.

Venäjä todennäköisesti ymmärtää, että hyökkäys Suomea tai Ruotsia tai molempia vastaan sisältää täsmälleen saman riskin. Venäjän parhainkin skenaario olisi, että sillä olisi vastassaan ”vain” Suomen ja Ruotsin asevoimat, Ukrainan urheiden asevoimien lisäksi.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat