Ruotsin hallitus saattaa hakea tuen Nato-hakemukselle salaperäisestä lauta­kunnasta, jota johtaa kuningas

Ulkoasiainlautakunta on Ruotsin kuninkaan Kaarle XVI Kustaan johtama lautakunta, joka käsittelee laajoja, yhteis­ymmärrystä vaativia ulko- ja turvallisuus­politiikan kysymyksiä.

Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa 30. huhtikuuta.

12.5. 14:20

Tukholma

Ruotsi saattaa tehdä päätöksen Natoon hakeutumisesta jo maanantaina, kertoivat ruotsalaismediat torstaina.

Käytännössä se on mahdollista, koska Ruotsin hallituksella on valtuudet tehdä sellainen päätös. Hakemuksen lähettämiseen ei tarvittaisi Ruotsin valtiopäivien äänestystä, mutta hallitus hakee mahdollisesti tuen päätökselleen sekä ulko- että puolustus­valiokunnista että ulkoasiain­lautakunnasta.

Ulkoasiainlautakunta, ruotsiksi utrikesnämnden, on Ruotsin kuninkaan Kaarle XVI Kustaan johtama lautakunta, joka käsittelee laajaa yhteisymmärrystä vaativia ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksiä. Lautakunnassa on jäseniä kaikista puolueista.

Ruotsin kuninkaalla ei ole muodollista toimeenpanovaltaa, mutta hän on ulkoasiain­lautakunnan puheenjohtajana hyvin informoitu maan ulko- ja turvallisuus­politiikasta. Hallituksella on velvollisuus informoida lautakuntaa ja neuvotella sen kanssa painavissa ulkopolitiikan kysymyksissä.

HS:n tietojen mukaan esimerkiksi päätös Nato-hakemuksesta on sellainen asia, joka vaatisi ulkoasiain­lautakunnan käsittelyn.

Lautakunnan kokoontumiset ja keskustelujen sisältö ovat salaisia. Jos lautakunta olisi nyt kokoontumassa Nato-päätöksen takia, julkisuuteen siitä ei ole kerrottu.

Lautakunnan salailun asteesta kertoo myös se, että vasemmistopuolue pääsi mukaan lautakuntaan vasta Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen, vuonna 1994.

Ulkoasiainlautakunnalla on erittäin merkittävä rooli Ruotsissa, jos maan päättäjät niin haluavat. Lautakunnan jäsenet voivat yhdessä pääministerin kanssa esimerkiksi päättää erityisestä sotadelegaatiosta, joka voisi ottaa maan valtiopäivien tehtävät haltuunsa sotatilanteessa tai sodan uhatessa. Tuolloin kuitenkaan kuninkaalla ei olisi muodollista päätösvaltaa.

Ruotsin valtiopäivät järjestää sosiaalidemokraattien pyynnöstä maanantaina ylimääräisen istunnon, jossa käsitellään perjantaina julkaistavaa hallituksen Nato-selvitystä.

Jos Ruotsi päättää hakea Naton jäsenyyttä, Ruotsin valtiopäivät äänestäisi jäsenyydestä vasta sitten, kun jäsenyyden vaatima ratifiointiprosessi olisi ohi. Mikäli sosiaalidemokraatit kääntyvät jäsenyyden kannalle, valtiopäivillä on suuri enemmistö, joka kannattaa jäsenyyttä. Vain ympäristöpuolue ja vasemmistopuolue ovat kertoneet suhtautuvansa kielteisesti jäsenyyteen.

Ruotsissa on syyskuussa parlamenttivaalit, joten voi olla, että Ruotsin valtiopäivät pääsisivät äänestämään mahdollisesta Nato-jäsenyydestä vasta vaalien jälkeen, kun Nato-jäsenhakemus on jo lähetetty.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat