Kolme diktaattoria on jäämässä ilman kutsua huippu­kokoukseen Yhdys­valtoihin, ja siksi demokratiatkin uhkaavat Bidenia boikotilla

Yhdysvallat haluaa tärkeään Amerikkojen huippukokoukseen vain demokratioiden johtajia, mutta moni demokratia vaatii diktaattoreja mukaan, kirjoittaa HS:n ulkomaantoimittaja Tommi Hannula.

Kuuban Miguel Díaz-Canel (vas.), Venezuelan Nicolás Maduro ja Nicaraguan Daniel Ortega eivät ole toivottuja vieraita Amerikkojen huippukokoukseen Los Angelesiin.

14.5. 2:00 | Päivitetty 14.5. 8:20

Riita vieraslistasta uhkaa lässäyttää Joe Bidenin suuret suunnitelmat.

Hän haluaisi osoittaa Latinalaisen Amerikan maille olevansa edeltäjäänsä kiinnostuneempi niistä ja tavoittelevansa entistä syvempää yhteistyötä.

Näillä toiveilla Yhdysvallat isännöi historian yhdeksättä Amerikkojen huippukokousta Los Angelesissa 6.–10. kesäkuuta. Kyse on mantereen tärkeimmistä valtiojohtajien tapaamisista, joita on järjestetty noin kolmen vuoden välein.

Aivan ensimmäisellä kerralla, vuonna 1994, isäntäkaupunki oli Miami. Sen jälkeen on kokoonnuttu muissa maissa. Nyt Yhdysvallat siis kutsuu ensi kertaa 28 vuoteen koko Amerikan kylään.

Tai no, ilmeisesti ei ihan kaikkia.

Kutsuja ei ole vielä lähetetty, mutta Bidenin hallinto on tehnyt selväksi, että se ei halua mukaan kolmea vasemmistolaista diktaattoria: Kuuban Miguel Díaz-Canelia, Venezuelan Nicolás Maduroa ja Nicaraguan Daniel Ortegaa.

Sen mielestä vain demokraattisesti valituille johtajille on sijaa pöydässä, jossa suunnitellaan kokonaisen pallonpuoliskon tulevaisuutta yhdessä.

Tiistaina Meksikon presidentti Andrés Manuel López Obrador ilmoitti jättävänsä huippukokouksen väliin, jos kaikkia maita ei kutsuta. Heti perään Bolivian presidentti Luis Arce ja Hondurasin presidentti Xiomara Castro sanoivat samaa. He kaikki edustavat poliittista vasemmistoa.

Boikotilla uhkaavien lista ole jäämässä siihen. Antigua ja Barbudan lähettiläs lausui Karibian seudun 15 maan yhteistyöjärjestön nimissä, että kaikki Amerikkojen maat pitää kutsua. Lisäksi hän totesi, että Karibian maiden johtajat boikotoivat huippukokousta, jos sinne kutsutaan Venezuelan oppositiojohtaja Juan Guaidó, jonka Yhdysvallat virallisesti tunnustaa maan lailliseksi väliaikaispresidentiksi.

Protestoijien mielestä huippukokouksessa pitäisi olla kyse yksinkertaisesti Amerikan kaikkien maiden johtajien neuvotteluista, ei isännän kelpuuttaman paremman väen juhlista.

Uutistoimisto Reutersin lähteiden mukaan myöskään Brasilian oikeistolainen presidentti Jair Bolsonaro ei olisi osallistumassa huippukokoukseen, mutta hänen poisjääntinsä syy on epäselvä.

Lue lisää: Brasilian Bolsonaro heittäytyi Putinin tueksi saatuaan pakit Bidenilta

215 miljoonan asukkaan Brasiliassa ja 130 miljoonan asukkaan Meksikossa on yhteensä noin puolet koko Latinalaisen Amerikan väestöstä, ja Meksiko on Yhdysvaltojen toiseksi suurin tuonti- ja vientikumppani.

Pelkästään niiden kahden jättäytyminen pois vesittäisi suunnitelmat sopia millään lailla Amerikkojen yhteisistä visioista. Jos boikottiin liittyisi lisäksi joukko pienempiä maita, kyse olisi jo vakavasta arvovaltatappiosta Yhdysvalloille, nöyryytyksestä Bidenille.

Kokouksen pääasiaksi ennakoitiin etukäteen siirtolaisuutta, joskaan asialistasta ei ole paljon hiiskuttu. Bidenilla on valtava sisäpoliittinen paine vähentää maahanpyrkijöiden määrää Meksikon rajalla.

Latinalaisessa Amerikassa vallitsee laajalti käsitys, jonka mukaan Yhdysvaltain halukkuus yhteistyöhön liittyy lähinnä sen itsekkäisiin yrityksiin hillitä siirtolaisuutta, huumekauppaa ja Kiinan vaikutusvaltaa.

”Monille Latinalaisessa Amerikassa tämä tuntuu täydelliseltä hetkeltä todeta: Ei, nyt on vuosi 2022 emmekä enää koskaan tule sietämään Yhdysvalloilta tätä yksipuolista soopaa”, Americas Quarterly -lehden päätoimittaja Brian Winter kirjoitti.

Seudun maat toivoisivat Yhdysvalloilta ennen kaikkea kauppasuhteiden tiivistämistä, sillä talous on kaikkien päähuoli pandemian jälkimainingeissa. Uutistoimisto Bloombergin lähteiden mukaan Yhdysvallat aikookin esittää jonkinlaista mallia taloudellisen yhteistyön syventämiseen, mutta sitä on viritelty nähtävästi aivan liian viime tingassa.

”Maat ottavat meihin yhteyttä sanoen: ’En tiedä, osallistuuko presidenttimme, koska emme tiedä, mihin meitä pyydetään liittymään tai sitoutumaan’”, eräs avustaja Yhdysvaltain kongressista kertoi Politico-lehdelle.

Latinalaiseen Amerikkaan erikoistunut tutkija Christopher Sabatini Chatham House -ajatushautomosta kirjoitti Foreign Policy -lehdessä viime viikolla, että ”tämänvuotinen tapahtuma saatetaan vielä nähdä hautakivenä Yhdysvaltain vaikutusvallalle alueella”.

Amerikkojen aiempien huippukokousten henki on ollut Yhdysvaltojen ja muiden demokratioiden näkökulmasta huomattavasti toiveikkaampi.

Panamasta vuonna 2015 muistetaan Barack Obama ja Raúl Castro – Yhdysvaltain ja Kuuban johtajien ensitapaaminen yli 50 vuoteen. Myös Venezuelan Maduro ja Nicaraguan Ortega olivat läsnä.

Kuuban Raúl Castro ja Yhdysvaltain Barack Obama kättelivät myös YK:n yleiskokouksessa New Yorkissa syyskuussa 2015.

Silloin toivottiin, että Obaman Kuuba-liennytys kääntäisi diktatuuria – ja sen myötä diktatuureja – hiljakseen kohti demokratiaa. Sellaisesta ei ole vieläkään mitään merkkejä.

Lisäksi ympäri seutua valtaan on noussut viime vuosina populistipresidenttejä, jotka ovat pyrkineet keskittämään valtaa itselleen. Tällaiset johtajat katsovat tietysti täysiverisiäkin diktaattoreja sormien läpi.

Viime huippukokouksessa, Perun Limassa vuonna 2018, Venezuelan Maduro jäi kutsutta, koska hän järjesti jatkokauttaan varten näytösvaalit. Kuubaa edusti protestina ulkoministeri.

Donald Trump jätti tapahtuman väliin toistaiseksi ainoana Yhdysvaltain presidenttinä vedoten parempaan tekemiseen, Syyrian hallinnon kemiallisen iskun selvittelyyn.

Bidenista odotettiin Trumpia yhteistyöhaluisempaa tai edes Latinalaisesta Amerikasta kiinnostuneempaa presidenttiä, mutta hän ei esimerkiksi olekaan luopunut tiukasta Kuuban-pakotepolitiikasta.

Noin kolmasosa Yhdysvaltain edustustoista Latinalaisessa Amerikassa on ilman suurlähettilästä, koska Yhdysvallat ei ole Bidenin johdolla saanut aikaiseksi nimittää heitä.

Siitä välittyy sanaton viesti: emme edes välitä.

Se, että kutsuja ei ole vielä lähetetty, viittaa vieraslistan todelliseen pohtimiseen viimeiseen asti huippukokouksen pelastamiseksi.

Silti: Kuuban, Venezuelan ja Nicaraguan diktaattorien patsastelu Los Angelesissa on Yhdysvalloille vaikea, luultavasti mahdoton ajatus.

Oikaisu 15.5. kello 16.00: Otsikossa puhuttiin aiemmin kolmesta Etelä-Amerikan diktaattorista, vaikka Kuuba ja Nicaragua eivät sijaitse Etelä-Amerikassa vaan Väli-Amerikassa, joka lasketaan osaksi Pohjois-Amerikkaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat