”Tervetuloa liittolaiset” – Boris Johnson saa vaihteeksi kehuja, kun Suomi ja Ruotsi saavat turvaa

The Times -brittilehden verkkokyselyssä 90 prosenttia vastaajista piti oikeana sitä, että Johnson lupasi Ruotsille ja Suomelle turvatakuut.

Britannian pääministeri Boris Johnson teki pikavisiitin Helsinkiin keskiviikkona ja tapasi presidentti Sauli Niinistön.

13.5. 13:49

Lontoo

Britannian pääministeri Boris Johnson on ollut kuluvana keväänä tavallistakin kovemmassa myllytyksessä kotimaansa viestimissä, mutta tällä viikolla tuntuu menneen jotain nappiin: Johnsonin Suomelle ja Ruotsille lupaamat turvatakuut ovat niittäneet brittiviestimissä laajaa kiitosta.

Brittimediakentässä maltillisen The Times -lehden isoin pääkirjoitus perjantaina käsittelee Suomea, Ruotsia ja Natoa. ”Tervetuloa liittolaiset”, kuuluu otsikko. Riskejäkin kuulemma löytyy, mutta pääkirjoituksen mukaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys pönkittäisi Britanniankin turvallisuutta.

”Nato-jäsenenä Suomi vahvistaisi koko puolustus­liittoutumaa. Sekä sen [Suomen] että Ruotsin [Nato-]hakemukset ovat mitä suurimmassa määrin Britannian etu, ja ne pitäisi ratifioida niin pian kuin mahdollista”, pääkirjoitus totesi.

Saman laatulehden torstaisen verkkolehden lukijakyselyn mukaan peräti 90 prosenttia vastaajista pitää turvatakuita Suomelle ja Ruotsille Johnsonilta oikeana päätöksenä.

Myös Johnsonin konservatiivi­puoluetta lähellä olevan The Daily Telegraph -lehden uutisointi aiheesta on ollut myönteistä.

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys ei tietenkään pysy brittiläisissä pääotsikoissa pitkään. Kotimaan ongelmat korvaavat pian Pohjolan uutiset.

Pääministerin koronajuhlakohu ei ole suinkaan vielä ohi, vaikka oppositiojohtaja Keir Starmerin niin sanottu koronakaljakohu onkin suunnannut huomiota toisaalle. Konservatiivipuolueen äskeisissä paikallisvaaleissa kokemat tappiotkaan eivät ole muodostuneet Johnsonille kohtalokkaiksi.

Tuki Suomelle ja Ruotsille on kuitenkin tuonut Johnsonin imagoon uudenlaisen vivahteen. Se lisää pääministerin uskottavuutta, niin Britanniassa kuin muuallakin Euroopassa.

Turvatakuiden myötä brittihallitus otti merkittävän turvallisuus- ja puolustus­poliittisen askeleen, johon ei kyennyt kukaan Suomen ja Ruotsin EU-kumppaneista. Pohjolan, Itämeren alueen ja koko Euroopan turvallisuutta lisäävä päätös ei ollut Britanniassa EU-jäsenyydestä kiinni.

Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson ja Britannian pääministeri Boris Johnson keskustelivat Euroopan turvallisuustilanteesta keskiviikkona Ruotsin pääministerin kesäasunnolla Harpsundissa.

Suomen kannalta on helpottavaa tietää, että myös Britannian suurin oppositiopuolue eli työväenpuolue on asiasta samaa mieltä.

Labourin puolustusasioista vastaava John Healey twiittasi torstaina Suomen Nato-aikeista selvät sanat:

”Suomen päätös hakea Nato-jäsenyyttä on historiallinen askel. He ovat tervetullut uusi jäsen tähän demokratioiden liittoon, jonka yhteiset arvot ovat vapaus, oikeusvaltio­periaate, rauha ja yhteinen turvallisuus.”

Healey muistutti myös, että työväenpuolue on sitoutunut lujasti Natoon. Tämä on puolueen nykyisen johtajan eli Starmerin linja.

Nato-suhde oli selvästi kielteisempi silloin, kun labourin vasemman siiven Jeremy Corbyn oli vielä puolueen johdossa. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden kannalta onkin onni, että Corbyn ei kuulu enää brittipolitiikan keskeisiin hahmoihin.

Nato-ovi olisikin voinut sulkeutua Suomen nenän edestä, jos Corbynin labour olisi voittanut joulukuun 2019 brittivaalit.

TavalLiselle brittiäänestäjälle Johnsonin tuki Suomelle ja Ruotsille ei tietenkään ole mikään ratkaiseva äänestysperuste. Kädenojennus Pohjolalle on kuitenkin jatkumoa Britannian vahvalle tuelle ukrainalaisille: osoitus siitä, että Johnson haluaa Britannian jatkavan aktiivista rooliaan Euroopassa.

Turvatakuu-uutisoinnin rinnalla brittilehdissä on näkynyt tällä viikolla muunlaistakin Eurooppa-uutisointia: Britannian ja EU:n väliseen brexit-sopimukseen liittyvä Pohjois-Irlannin kiista on taas kiristymässä.

Suomen ja Ruotsin kannalta on helpotus, että brittihallitus ei anna brexit-kiistojen vaikuttaa kahdenvälisiin turvallisuus- ja puolustus­poliittisiin päätöksiinsä. Brexit-sopimuksen jälkipuinti kuuluu Euroopan unionissa joka tapauksessa EU-komissiolle, ei yksittäisille jäsenvaltioille.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat