Ruotsi ei sano sitä vielä ääneen, mutta hallituksen selvityksestä sen voi lukea: Naton jäsenyys parantaisi Ruotsin turvallisuutta

Ruotsin hallituksen työryhmä julkaisi turvallisuuspoliittisen selvityksensä, jonka Nato-kanta on selkeä. Hallituspuolue sosiaalidemokraatit ei kuitenkaan sano kantaa vielä ääneen, kirjoittaa HS:n Tukholman-kirjeenvaihtaja Jussi Sippola analyysissään.

Puolustusministeri Peter Hultqvist ja ulkoministeri Ann Linde esittelivät hallituksen työryhmän turvallisuuspoliittista selvitystä perjantaina.

13.5. 17:10

Tukholma

Suoraan sitä ei sanota, mutta ei sitä nyt ihan rivien välistäkään tarvitse lukea.

Ruotsin tuore turvallisuuspoliittinen selvitys näkee Naton jäsenyyden parhaana vaihtoehtona Ruotsin turvallisuuden takaajana. Ja jos Suomi olisi Natossa mutta Ruotsi ei, Ruotsin asema olisi nykyistä turvattomampi.

54-sivuisen raportin johtopäätöksiä esittelevässä luvussa todetaan muun muassa seuraavasti:

”Ruotsin Nato-jäsenyys nostaisi sotilaallisten konfliktien kynnystä ja sillä olisi konflikteja estävä vaikutus Pohjois-Euroopassa.”

”Jos sekä Ruotsi että Suomi olisivat Naton jäseniä, yhteiset puolustusvelvoitteet koskisivat kaikkia Pohjoismaita ja Baltian maita. Nyt vallitseva epävarmuus siitä, miten yhteinen lähestymistapa muodostettaisiin turvallisuuspoliittisessa kriisissä tai aseellisessa hyökkäyksessä, vähenisi.”

”On erittäin tärkeää, että Suomi ja Ruotsi jatkavat läheistä yhteistyötä vastatessaan muuttuneeseen turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen.”

Naton jäsenyys siis vähentäisi epävarmuutta ja lisäisi Ruotsin turvallisuutta varsinkin tässä tilanteessa, jossa Suomi on jo ilmaissut halunsa liittyä Natoon.

Ruotsin hallituksen asettama ryhmä julkaisi turvallisuuspoliittisen selvityksensä perjantaina. Mukana oli edustajia kaikista puolueista.

Ruotsin hallituksen asettama ryhmä esitteli turvallisuuspoliittista selvitystään perjantaina. Suomi julkaisi oman selvityksensä jo huhtikuun puolivälissä. Kummassakaan selvityksessä ei anneta suoria suosituksia suuntaan tai toiseen, mutta molemmat selvitykset kallistuvat johtopäätöksissään Nato-jäsenyyden hyötyjen suuntaan.

Ruotsissa selvitystyöhön osallistuivat kaikki kahdeksan valtiopäiväpuoluetta. Kaikki puolueet olivat yhtä mieltä selvityksen analyysiosuudesta, joka käsitteli muun muassa Venäjän muodostamaa uhkaa.

Naton jäsenyyden puolesta puhuvan johtopäätösosion allekirjoitti kuitenkin vain kuusi puoluetta. Vasemmistopuolue ja ympäristöpuolue vastustavat Naton jäsenyyttä. Näiden puolueiden mukaan Ruotsin Nato-prosessi on edennyt liian nopeasti eikä analyysissa käsitelty riittävästi Naton jäsenyyden haittapuolia.

Ympäristöpuolueen Maria Ferm ja vasemmistopuolueen Håkan Svenneling vastustavat Naton jäsenyyttä. Svenneling sanoo, että Naton jäsenyys kasvattaisi sotilaallisen konfliktin riskiä Ruotsin lähialueilla. Hän toivoo lisää keskustelua siitä, mitä Ruotsin Nato-jäsenyys pitäisi sisällään.

Vain sosiaalidemokraatit eivät ole vielä kertoneet kantaansa jäsenyyteen. Sen he kertovat sunnuntaina, kun puolueen puoluehallitus tekee päätöksen Nato-jäsenyydestä.

Hallituksen selvitysryhmää johtanut ulkoministeri Ann Linde kyllä kertoi perjantain tiedotustilaisuudessa, että hänen oma kantansa Natoon on jo selvillä, mutta hän ei vielä kerro sitä, koska haluaa kunnioittaa puolueensa ja hallituksen prosessia.

Torstaina Linde kuitenkin sanoi uutistoimisto TT:lle, että tällaisessa tilanteessa paikallaan pysyminen ei ole todellinen vaihtoehto.

Linde myös vastasi vasemmisto- ja ympäristöpuolueen kritiikkiin, jonka mukaan selvityksessä ei käsiteltäisi Naton jäsenyyden huonoja puolia. Linden mukaan huono puoli olisi se, että hakemuksen jättämisen ja jäseneksi hyväksymisen välissä Ruotsiin voisi kohdistua Venäjän painostustoimia. Selvityksen mukaan Ruotsilla on kuitenkin valmius vastata hakemusprosessin aikaisiin uhkiin.

Linden mukaan ei kuitenkaan ole todennäköistä, että Venäjä hyökkäisi Ruotsiin sotilaallisesti mahdollisen hakemusprosessin aikana.

Lue lisää: Ruotsin ulkoministeri Linde: Nato-hakemus aiheuttaisi vastatoimia Venäjältä, mutta ei sotilaallista hyökkäystä

Kun sosiaalidemokraatit ovat tehneet Nato-päätöksensä sunnuntaina, Ruotsin valtiopäivät kokoontuu ylimääräiseen istuntoon maanantaina.

On mahdollista, että Ruotsin hallitus päättäisi hakemuksen lähettämisestä jo maanantaina. Linde sanoi perjantaina, että hallitus tekee päätöksen asiassa lähiaikoina. Tavoitteena lienee lähettää hakemus samaan aikaan Suomen kanssa. Maanantai on yksi mahdollinen päivä. Tiistaina Tukholmaan saapuu valtiovierailulle Suomen presidentti Sauli Niinistö.

”Meillä on omat prosessimme Suomessa ja Ruotsissa, mutta hallitus tekee lähiaikoina päätöksen asiassa, ja meillä on valtavan läheinen suhde Suomeen, kun teemme tämän päätöksen", Linde sanoi.

Myös puolustusministeri Peter Hultqvist korosti jälleen, miten tiivis Suomen ja Ruotsin yhteydenpito tällä hetkellä on.

Hultqvist on toiminut puolustusministerinä vuodesta 2014, ja hän on ollut Ruotsin puolustuspoliittisen linjan takuumies. Hultqvist on ollut vuosia Naton jäsenyyttä vastaan, mutta nyt hän oli julkaisemassa selvitystä, joka on selkeästi Naton jäsenyyden puolella.

Omaa kantaansa hän ei siltikään vielä kerro.

”Saatte odottaa sunnuntaihin.”

Hultqvistia ei kuitenkaan yllättänyt, miten myönteisesti hallituksen selvitys suhtautui Naton jäsenyyteen.

”Olenhan itse ollut mukana sen kirjoittamisessa”, hän sanoi.

HS kysyi Hultqvistilta, miten hän näkee oman roolinsa puolustusministerinä, joka on vuosien ajan vastustanut Naton jäsenyyttä, mutta samalla rakentanut Ruotsin puolustusta suuntaan ja tilanteeseen, jossa Natoon hakeminen on mahdollista.

Puolustusministeri Peter Hultqvist, sosiaalidemokraatit.

Hultqvistin mukaan hänen tavoitteenaan on ollut sekä lisätä Ruotsin puolustuskykyä että lisätä eri maiden kanssa tehtävien yhteistyösopimusten määrää ja painoarvoa.

”Se on ollut tapa reagoida tilanteessa, jossa Venäjä käyttäytyy epäluotettavasti ja epävakaasti. Että emme olisi naiiveja, mutta emme myöskään kasvattaisi omalla toiminnallamme jännitteitä muuttamalla omaa turvallisuuspoliittista perustaamme”, Hultqvist sanoo.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa muutti Ruotsinkin olosuhteet, Hultqvist sanoo.

”Voi sanoa niin, että kaikki yhteistyöt, joita olemme rakentaneet, ovat tehneet Natoon menemisestä yksinkertaisempaa. Jos siis valitsemme Natoon liittyä.”

Sosiaalidemokraattien kantaa on siis odotettava sunnuntaihin.

Oppositiopuolue maltillisen kokoomuksen edustajat vetivät perjantaina selvityksestä jo johtopäätökset, jotka vievät kohti Naton jäsenyyshakemusta.

Puolueen ulkopoliittisista lausunnoista vastaava Hans Wallmark kuvaili selvityksen johtopäätöksiä suomeksi: hyvät.

Wallmarkin mukaan selvitys osoittaa selkeästi Ruotsin suunnan. Hän toivoo, että sunnuntaina sosiaalidemokraatit ottavat myös selkeän kannan. Hän vinkkaa puolueen edustajia lainaamaan Suomen presidentin ja pääministerin torstaista lausuntoa.

Naton jäsenyyttä on haettava ensi tilassa, siinä sanottiin.

Valtiopäiväedustaja Hans Wallmark, maltillinen kokoomus.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat