Sitran laskelma: Luonto­kato pysähtyisi kierto­taloudella – lihan­syönnin ja tuhlailun vähentäminen tehokkaimmat keinot

Kyseessä on Sitran mukaan ensimmäinen kerta, kun kiertotalouden vaikutuksia luontokatoon mallinnettiin luvuiksi globaalissa mittakaavassa. Raportti käsitteli neljää luontoa kuluttavaa talouden alaa.

Lehmiä Harris Cattle Ranchin mailla Coalingassa Kaliforniassa. Ihmisillä on globaalisti niin paljon tuotantoeläimiä, että niiden massa ylittää moninkertaisesti maailman villien nisäkkäiden massan.

16.5. 10:45

Globaali luontokato voidaan pysäyttää kokonaan vuoteen 2035 mennessä alkamalla noudattaa kiertotalouden periaatteita, toteaa Sitran maanantaina julkaistu raportti.

Suomen itsenäisyyden juhlarahaston raportissa keskityttiin neljään luontoa kuluttavaan talouden alaan: ruokaan ja maatalouteen, rakentamiseen, metsiin sekä tekstiileihin. Siinä laskettiin, kuinka paljon luonnon monimuotoisuutta globaalisti säästyisi, jos kaikilla näillä aloilla tehtäisiin realistisesti toteutettavissa olevat kiertotaloustoimet.

Kiertotalous tarkoittaa ei-tuhlailevaa luonnonvarojen käyttöä. Hävikkiä ja turhaa kulutusta vältetään ja kaikki käyttökelpoinen käytetään uudestaan. Tuotteet valmistetaan kestämään aikaa ja niihin tarvittavat materiaalit otetaan luonnosta niin, ettei luonnon uusiutumiskyky heikkene.

Luontokadolla puolestaan tarkoitetaan eliölajien taantumista ja sukupuuttoja, ekosysteemien heikkenemistä ja lajien sisäisen vaihtelun vähenemistä. Tämä ”luonnon yksitoikkoistuminen” jatkuu yhä sekä Suomessa että globaalisti ihmisen toiminnan seurauksena.

Maankäyttö on luontokadon syistä merkittävin, ja sitä voitaisiin kiertotaloudella vähentää. Esimerkiksi maatalousmaata voitaisiin laskelman toimilla vapauttaa puolentoista Euroopan unionin pinta-alan verran. Samalla maankäyttö muuttuisi suuntaan, joka hillitsee ilmastonmuutosta, joka sekin on luontokadon merkittävä syy. Mallissa on huomioitu myös väestönkasvu.

Ylivoimaisesti vaikuttavimpia olisivat muutokset ruoan kulutuksessa ja tuotannossa. Niistä tulisi Sitran mallinnuksen mukaan noin kolme neljäsosaa luontokatoa hidastavasta vaikutuksesta.

Suurin ruokaan liittyvä luontovaikutus olisi lihan ja maitotuotteiden käytön vähentämisellä. Sitran mallissa lihankäyttöä vähennettiin globaalisti 50 prosentilla ja maitotuotteiden käyttöä 67 prosentilla.

Toiseksi tärkein toimi olisi ruokahävikin leikkaaminen, jonka tavoitteeksi mallissa asetettiin 50 prosenttia.

Amazonin sademetsää Brasiliassa raivataan suuria määriä lihantuotannon tarpeisiin tai tuotantoeläimille syötettävän soijan viljelyyn.

Malli ei siis edellytä, että kaikki lihansyönti lopetettaisiin tai että ruokahävikki katoaisi kokonaan.

Ratkaisuja on muutenkin pohdittava alue- ja tapauskohtaisesti. Joillakin alueilla lihantuotanto voi olla jopa luonnon moni­muotoisuuden kannalta hyödyllistä, eikä laidunmailla aina voi kasvattaa ihmiselle kelpaavaa kasvisravintoa.

Kasvisperäisten proteiinilähteiden lisääminen joka tapauksessa kutistaisi globaalisti katsottuna huomattavasti pinta-alaa, joka ruoan tuottamiseen tarvitaan. Se säästäisi luontoa alueilla, joissa luonnonkirjo on erityisen rikasta.

Sademetsiä esimeriksi Etelä-Amerikassa raivataan lihantuotantoa varten joko suoraan laidunmaiksi tai sitten soijapelloiksi, joiden satoa syötetään sioille ja kanoille Suomessakin.

Kulutuksen vähentäminen nousi pääosaan myös muilla tutkituilla sektoreilla. Metsätaloudessa luontoa säästävintä olisi paperin käytön vähentäminen 55 prosentilla ja sellun kysynnän puolittaminen kierrätyksen avulla. Keskeistä olisi panostaa korkeamman jalostusarvon tuotteisiin, jolloin sama raha saataisiin vähemmillä hakkuilla.

Rakentamisessa ”kulutuksen vähentäminen” tarkoittaisi pitkäikäisempiä rakennuksia ja sellaisia rakennusmääräyksiä, jotka eivät pakottaisi ylimääräiseen materiaalien käyttöön. Myös rakentamisen tiivistäminen hyödyttäisi luontoa.

Ihmiset tungeksivat Macy’s-tavaratalossa New Yorkissa Black Friday -päivän alennusten aikaan marraskuussa 2018.

Vaatteidenkin kohdalla toistui sama tarina: kierrättäminen on tärkeää, mutta vielä tärkeämpää olisi ostaa vähemmän ja luoda kulttuuri, jossa kerran valmistettuja vaatteita käytetään tiheämmin ja pidempään.

Aina kehitys ei siltä näytä: esimerkiksi H&M:n juuri arvossa ohittanut kiinalainen vaateverkkokauppasensaatio Shein lanseeraa joka päivä 6 000 uutta tuotetta ja yrittää koukuttaa asiakkaitaan yhä uusiin halpoihin ostoihin.

Kierrättämisessä raportin mukaan oleellista olisi, että uusiokäyttö tehtäisiin yhtä arvokkaassa tuotteessa. On esimerkiksi kestävyyden kannalta aivan eri asia, päätyvätkö kierrätetyt tekstiilit eristysmateriaaleiksi vai halutuiksi uusiksi vaatekappaleiksi.

Raportin kirjoittamiseen osallistunut Sitran asiantuntija Tim Forslund yllättyi itsekin hieman siitä, kuinka suureksi kokonaisuudessa kasvoi ruoan rooli. Toisaalta selityskin on ymmärrettävä.

”Ei se ole lopulta niin ihmeellistä, kun ajattelee, että nykyään noin puolet maapallon asuinkelpoisesta maa-alasta on ruoantuotannon käytössä ja siitä alasta taas yli 70 prosenttia liittyy lihantuotantoon.”

Mato Grosson osavaltiosta Brasilissa otetussa kuvassa näkyy soijapellon ja sademetsän raja.

Kyseessä on Sitran mukaan ensimmäinen kerta, kun kiertotalouden vaikutuksia luontokatoon mallinnettiin luvuiksi globaalissa mittakaavassa. Forslund on silti luottavainen siihen, että tulokset ovat oikeansuuntaisia.

Hänen mukaansa malli tarjoaa ”puuttuvan palasen”, kun Suomessa ja maailmalla yritetään hahmottaa lähitulevaisuuden kestävää talousjärjestelmää. Esimerkiksi luonnonsuojelu ja tuotannon eettisyyteen panostaminen eivät yksin riitä, jos luonnonvarojen kokonaiskysyntää ei saada supistettua.

Rakennustyöläinen työssään Kiinassa Shenzhenissä. Luonnonvarojen käyttö vähenisi huomattavasti, jos rakennukset rakennettaisiin mahdollisimman pitkäikäisiksi ja jos uusissa projekteissa hyödynnettäisiin jo olemassa olevaa rakennuskantaa.

”Voidaan ostaa luomupuuvillaa tai eri tavoin sertifioituja tuotteita, ja se on kaikki hienoa, mutta jos emme vähennä luontoon kohdistuvaa kokonaiskuormaa, on olemassa riski, että paine siirtyy noilta sertifioiduilta alueilta jonnekin muualle.”

Lue lisää: Vuosi, jolloin yksi maapallo vielä riitti ihmiskunnan kulutukselle, on yllättävän lähellä – ”Eihän sitä hirviästi sillon ostettu”

Siksi Forslundin mielestä luontokato voidaan pysäyttää vain silloin, jos luonnonsuojelualueiden kasvattaminen kanssa samanaikaisesti saadaan vähennettyä luonnonvarojen kysyntää.

Globaalin luontokadon kannalta ei esimerkiksi olisi mitenkään hyvä uutinen, jos Suomessa vähennettävät hakkuut korvattaisiin heti hakkuilla tropiikissa paperin ja pahvin käyttömäärien pysyessä ennallaan.

”On todella tärkeä ymmärtää, että tämä on globaali kysymys ja että me olemme monilla tavoin riippuvaisia myös toisella puolen maailmaa sijaitsevasta luonnon monimuotoisuudesta.”

Forslundin mukaan tulevan kestävän elämän ei tarvitse olla ankeaa. Esimerkiksi lihansyönnin vähentäminen olisi monille rikkaiden maiden asukkaille terveyden kannalta hyvä ratkaisu.

”Tavoitteena on hyvä elämä, ei vähemmän huono elämä.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat