Nato-jäsenyyksillä on tehty politiikkaa ennenkin: Kreikka roikotti Makedoniaa kymmenen vuotta, ei piitannut Yhdys­valloista tai tuomioistuimista

Makedonia aloitti pyrkimykset kohti Natoa vuonna 2008, mutta jäsenyys eteni vasta kymmenen vuotta myöhemmin – vasta sitten, kun se antoi Nato-maa Kreikan vaatimuksille periksi.

Pohjois-Makedonian parlamentin puhemies Talat Xhaferi ojensi Nato-lipun kansalliskaartille 2020.

14.5. 14:19

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan ilmoitti perjantaina, ettei hän suhtaudu positiivisesti Suomen ja Ruotsin mahdolliseen Nato-jäsenyyteen.

Lausunnollaan Erdoğanin on arvioitu tavoitelleen vastapalveluksia uusien jäsenmaiden hyväksymisestä. Presidentti syytti Pohjoismaita Kurdistanin työväenpuolueen (PKK) sekä äärivasemmistolaisen vallankumouksellinen kansan vapautusrintaman (DHKP-C) suojelemisesta.

Ruotsin parlamentissa on kuusi kurditaustaista kansanedustajaa, ja Turkin toiveissa voikin olla esimerkiksi muutoksia Ruotsin harjoittamaan kurdipolitiikkaan.

Tällainen ei ole ainutkertaista Naton historiassa. Vaatimusten kohteeksi joutui myös edellinen Natoon päässyt maa, Pohjois-Makedonia.

Lue lisää: Turkki-asiantuntija Erdoğanin kriittisestä Nato-lausunnosta: Pyrkimyksenä käynnistää ”iltalypsy”

Lue lisää: Presidentti Niinistö Turkin Nato-kommenteista Ylellä: ”En lähtisi spekuloimaan, että mitään kapuloita olisi laitettu rattaisiin”

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan

Nato-maa Kreikka pysäytti Makedonian jäsenyysneuvottelut ja alkoi kiristää tätä pakottaakseen maan vaihtamaan nimensä Pohjois-Makedoniaksi. Vaatimuksen takana oli vuosikymmeniä kestänyt ja monipolvinen kiista. Tiivistetysti se koski Kreikan vaatimusta, ettei Jugoslaviasta irronnut slaavivaltio kutsuisi itseään Makedoniaksi vaan joksikin muuksi, sillä historialliset makedonialaiset olivat kreikkalaisia eivätkä slaaveja ja Kreikassa oli jo valmiiksi Makedonia-niminen alue.

Näillä perustein Kreikka esti Makedonian liittymisen sekä Natoon että EU:hun. Suomen ja Ruotsin kannalta huolestuttavasti Kreikan onnistui roikottaa Makedoniaa Naton ulkopuolella hyvin pitkään, yli kymmenen vuotta. Makedonia aloitti pyrkimykset kohti Natoa vuonna 2008, mutta jäsenyys eteni vasta kymmenen vuotta myöhemmin 2018, ja silloinkin vasta sitten, kun Makedonia antoi Kreikan vaatimuksille periksi.

Kreikan Nato-sulkua eivät hievauttaneet edes Yhdysvaltojen painostus tai Kansainvälisen tuomioistuimen päätökset.

Jäätyään nalkkiin Naton portille Makedonia pyrki ensiksi vaikuttamaan Kreikkaan YK:n alaisen Kansainvälisen tuomioistuimen kautta 2011.

Makedonian oikeudelle esittelemät perustelut olivat vahvat: olihan Kreikka itse tehnyt Makedonian kanssa 1995 sopimuksen, jossa se nimenomaisesti sitoutui olemaan estämättä Makedonian jäsenyyttä kansainvälisissä organisaatioissa, kuten Natossa. Lupauksen ainoan ehdon Makedonia täytti. Ehtona oli, että jäseneksi hakiessaan Makedonia käyttää itsestään nimitystä ”Jugoslavian entinen tasavalta Makedonia” eli monelle suomalaisellekin Euroviisuista tuttu Former Yugoslav Republic of Macedonia, FYROM. FYROM oli vieläpä YK:n turvallisuusneuvoston määrittelemä ja hyväksymä nimi alueelle, eli sillä oli voitiin ajatella olevan maailman mahtimaiden tuki.

Ei ollut siten yllättävää, että Kansainvälinen tuomioistuin tuomitsi Kreikan rikkovan Makedonian kanssa tekemäänsä sopimusta ja katsoi Nato-jäsenyyden estämisen olevan sen valossa laiton.

Kuten Venäjän sotaretket ovat osoittaneet, maat eivät aina tottele kansainvälistä oikeutta. Kreikka ei hievahtanut kannoissaan vaan jatkoi Makedonian Nato-jäsenyyden estämistä.

Seuraavaksi Nato-maiden johtajat, mukaan lukien raskain sarja eli Yhdysvaltain silloinen ulkoministeri Hillary Clinton, sovittelivat ratkaisua ja julkilausumissaan toivoivat Makedoniasta jäsentä.

Yhdysvaltain silloinen ulkoministeri Hillary Clinton keskustelee Naton apulaispääsihteeri Alexander Vershbowin kanssa Chicagossa 2012. Alkamassa oli kokous Makedonian edustajien kanssa.

Asiaa käsiteltiin Nato-kokouksesta toiseen. Clinton jopa sanoi 2012, että uusia kokouksia ei pitäisi järjestää ennen kuin Makedonia otetaan puolustusliiton jäseneksi.

Mutta Kreikka ei kuunnellut edes Naton maista tärkeintä ja vaikutusvaltaisinta, vaan jatkoi edelleen piskuisen naapurinsa kiristämistä.

Lopulta makedonialaiset ratkaisivat asiansa itse ja äänestivät maahansa hallituksen, joka oli valmis muuttamaan nimen Pohjois-Makedoniaksi. Valtaan päästyään uusi hallitus valmisteli nimenmuutoksen ja hyväksytti sen vielä kansanäänestyksellä, johon tosin kansallismielisimmät makedonialaiset kieltäytyivät ottamasta osaa.

Pääministeri Zoran Zaev katsoi kansan siunauksen silti riittäväksi, muutti maansa nimen ja pirautti sitten Kreikan pääministeri Alexis Tsiprasille. Vasta sitten Pohjois-Makedonian tie Natoon aukesi.

Tuon tien makedonialaiset saivat kuljettua loppuun kahdessa vuodessa, kun muut Nato-maat pääsivät Kreikan siunauksella ratifioimaan sen jäsenyyden 2020.

Pitkän odotuksen päätös. Nimikiista saatiin sovittua 2018 ja ovi Natoon aukesi, mitä sovinnon arkkitehdit, Makedonian pääministeri Zoran Zaev (vas.) ja Kreikan pääministeri Alexis Tsipras juhlivat pitämällä toisiaan kädestä.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat