Turkin presidentti Erdoğan viittasi ”terroristeihin” puhuessaan Ruotsin kansan­edustajista: HS esittelee Ruotsin kurdi­edustajat

Hoitaja, ay-toimitsija, pankkivirkailija, ruotsidemokraatti ja entinen lapsisotilas: näitäkö ruotsalaisia Turkin presidentti tarkoitti puhuessaan ”terroristeista” kansanedustajina?

Kahdeksan Ruotsissa vaikuttavaa kurditaustaista kansanedustajaa.

14.5. 21:24 | Päivitetty 15.5. 13:36

”Pohjoismaat ovat kuin majataloja terroristijärjestöille. He ovat jopa kansanedustajia joissain maissa”, sanoi Turkin presidentti Recep Tayip Erdoğan perjantaina.

Erdoğan oli perustelemassa sitä, miksi hän ei suhtaudu lämpimästi Suomen ja Ruotsin pyrkimykseen hakea Naton jäsenyyttä.

Turkkia närästää kurdiväestö ja heidän pyrkimyksensä itsemääräämisoikeuteen.

Ruotsissa kurditaustaisia ihmisiä arvioitiin vuonna 2017 asuvan jopa 100 000. Suomessa kurdia äidinkielenään puhuvia ihmisiä oli viime vuoden lopussa himpun verran alle 16 000.

Kurdistanin työväenpuolue PKK on julistettu EU:ssa terroristijärjestöksi, ja suojelupoliisin mukaan PKK on Suomessa keskittynyt tukitoimintaan, kuten varainhankintaan.

Turkin Erdoğan viittasi kansanedustajiin. Suomen eduskunnassa ei ole kurditaustaisia edustajia, mutta Ruotsin valtiopäivillä heitä on kourallinen. HS esittelee heidät.

Amineh Kakabaveh, vasemmisto

Amineh Kakabaveh on Iranin kurdi ja entinen peshmerga­taistelija, joka liittyi 13-vuotiaana vasemmistokurdien aseelliseen siipeen. Hän sai turvapaikan Ruotsista vuonna 1992 ollessaan 22-vuotias ja nousi valtiopäiväedustajaksi vuonna 2008 Tukholman vaalipiiristä. Kakabaveh oli vasemmistopuolueen edustaja vuoteen 2019, jolloin hän ja puoluesihteeri riitaantuivat ja Kakabaveh erosi jatkaen sitoutumattomana.

Kakabaveh on eräänlainen ”villi kortti”, jolla oli rooli, kun Magdalena Andersson nousi Ruotsin pääministeriksi. Samana päivänä kun Andersson äänestettiin pääministeriksi, hänen puolueensa sosiaalidemokraatit vakuutti lisäävänsä tukeaan kurdien Demokraattinen unioni -puolueelle (PYD). Dagens Opinion -julkaisun mukaan tällä oli merkitystä Kakabavehin tuen varmistamisessa pääministeriäänestyksessä.

Sosiologiaa pääaineenaan opiskellut Kakabaveh on profiloitunut politiikassa erityisesti sekularismin puolestapuhujana ja feministinä.

Lawen Redar, sosiaali­demokraatti

Oikeustieteilijä Lawen Redar on syntynyt vuonna 1989. Hän nousi valtiopäivä­edustajaksi varapaikalta vuonna 2015 ja valittiin vaaleilla vuonna 2018.

Redarin vanhemmat ovat Irakin ja Iranin kurdeja, jotka muuttivat Ruotsiin 1980-luvulla. Redarin oman kertoman mukaan he kouluttautuivat ja tekivät ”luokkaretken” eli kohosivat parempaan sosioekonomiseen asemaan.

Redar on viime aikoina profiloitunut politiikassa kulttuurivaliokunnan varapuheenjohtajana.

Gulan Avci, liberaali­puolue

Turkin kurdi Gulan Avci on syntynyt vuonna 1977. Hän aloitti politiikassa Tukholman kaupungin­valtuutettuna vuonna 2006. Hän ehti työskennellä valtiopäivillä varaedustajana useaan otteeseen, ennen kuin hänet valittiin varsinaiseksi edustajaksi vuonna 2018.

Avci on työskennellyt aiemmin liberaalipuolueen integraatiokoordinaattorina sekä pankkivirkailijana ja suhtautuu kurdikysymykseen intohimoisesti. Hän profiloitunut myös kotoumis- ja tasa-arvokysymyksissä.

Serkan Köse, sosiaali­demokraatti

Turkin kurdi Serkan Köse muutti Ruotsiin 10-vuotiaana. Hän on syntynyt vuonna 1976. Ennen valintaansa valtiopäivä­edustajaksi vuonna 2018 hän oli työskennellyt useissa tehtävissä ammatti- ja opiskelijajärjestöissä. Valtiopäiväkaudella 2014–2018 Köse vaikutti parlamentissa noustuaan sinne varapaikalta. Ensimmäistä kertaa hän pyrki valtiopäiville vuonna 2010.

Köse on kertonut, että kurdien poliittinen taistelu oikeuksistaan on motivoinut häntä suuresti hänen omalla poliittisella urallaan.

Hanif Bali, maltillinen kokoomus

Vuonna 1987 syntynyt Iranin kurdi Hanif Bali tuli Ruotsiin yksin 3-vuotiaana ja kasvoi kasvatti­perheissä. Ennen valintaansa valtiopäiville vuonna 2010 Bali työskenteli ohjelmoijana. Hänen taustaansa kuuluu myös puolueensa maltillisen kokoomuksen verkkovastaavana työskentely. Politiikassaan Bali on muun muassa kannattanut kannabiksen dekriminalisointia.

Sosiaalisessa mediassa äänekäs Bali on joutunut viimeisen vuoden aikana metoo-kohun kohteeksi, mutta poliisin selvitys asiasta ei johtanut toimenpiteisiin. Viime vuonna hän oli Ruotsin media-akatemian mittauksen mukaan kaikkein vaikutusvaltaisin Twitterin käyttäjä Ruotsissa.

Kadir Kasirga, sosiaali­demokraatti (2018–2020)

Turkin kurdi Kadir Kasirga on syntynyt vuonna 1975. Ennen uraansa politiikassa hän toimi muun muassa matkalipun tarkastajana ja vanginvartijana. Kasirga jätti tehtävänsä lähteäkseen Tukholman kaupungin­hallinnon poliittisiin tehtäviin.

Kasirgan tilalle valtiopäiväedustajaksi nousi vuonna 1988 syntynyt Sultan Kayhan.

Roza Güclü Hedin, sosiaali­demokraatti

Vuonna 1982 syntyneen Taalainmaan paikallis­vaikuttajan Roza Güclü Hedinin äiti on kurdi ja isä turkkilainen. Hedin on parhaillaan valtiopäiväedustajana varapaikalta, mutta on ollut vaaleilla valittuna edustajana jo vaalikaudella 2010. Hän oli valituksi tullessaan vasta 27-vuotias.

Sara Gille (ent. Seppälä), ruotsi­demokraatti

Sara Gille on 40-vuotias ensimmäisen kauden valtiopäivä­edustaja, joka valittiin vuonna 2018. Tukholmassa syntyneen Gille isä on kurdi, ja koulutukseltaan Malmön vaalipiiristä valittu Gille on hoitaja.

Gille on ajanut politiikassa ruotsi­demokraattina esimerkiksi moni­avioisuuden torjumista perusteluna sen tasa-arvon vastaisuus naisten kannalta.

Oikaisu 15.5. kello 13.35: Artikkelissa ei virheellisesti esitelty maltillisen kokoomuksen valtiopäiväedustajaa Hanif Balia. Balin osuus on lisätty artikkeliin.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat