Ruotsin puolustus­ministeri kertoo päivästä, jona hänen Nato-kantansa muuttui

Puolustusministeri Peter Hultqvist oli tähän päivään saakka tunnettu tiukkana Nato-jäsenyyden vastustajana.

Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist.

15.5. 22:22

Tukholma

Silloin se oli selvää.

Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvistin Nato-kanta muuttui huhtikuun 11. päivä vuonna 2022. Pitkään Natoa vastustanut Hultqvist kääntyi tuolloin Naton jäsenyyden kannalle.

”Silloin päätin muuttaa kantaani. Tuolloin minulle oli jo selvää, että Suomi menee kohti Naton jäsenyyttä”, Hultqvist sanoi sunnuntai-iltana.

Sunnuntaina Hultqvistin puolue sosiaalidemokraatit teki historiallisen päätöksen kannattaa Ruotsin Nato-jäsenyyttä. Puolueen johdon kanta Natoon oli muodostunut jo aiemmin, mutta vasta sunnuntaina puolue kertoi siitä julkisesti.

Lue lisää: Ruotsin pää­ministeri­puolue sosiaali­demokraatit kannattaa Nato-jäsenyyttä

Hultqvist oli tähän päivään saakka tunnettu tiukkana Nato-jäsenyyden vastustajana. Puolustusministerinä hän loi Ruotsiin puolustuspoliittisen linjan, jota on Ruotsissa kutsuttu ”Hultqvistin-doktriiniksi”.

Sen ytimessä on ollut vahvistaa omaa puolustusta ja solmia yhteistyösopimuksia useiden eri maiden kanssa. Laajinta ja syvintä yhteistyötä Ruotsi on tehnyt Suomen kanssa, mutta tärkeimpänä kumppanina on aina säilynyt Yhdysvallat.

Myös Nato on ollut Ruotsin tärkeä kumppani, mutta Hultqvistin-doktriinin olennainen osa on silti ollut sotilaallinen liittoutumattomuus. Ruotsi ei ole halunnut liittoutumalla kasvattaa sotilaallisia jännitteitä.

Liittoutumattomuus on palvellut Ruotsia hyvin, kuuluu tuttu mantra, mutta sunnuntaina pääministeri Magdalena Andersson pani pisteen yli 200-vuotiselle linjalle: tulevaisuudessa liittoutumattomuus ei enää Ruotsia palvelisi.

Hultqvistin-doktriini on nyt historiaa.

Puolustusministeri Peter Hultqvist ja ulkoministeri Ann Linde tiedotustilaisuudessa sunnuntaina.

Hultqvist selittää omaa kannanmuutostaan järkeilyllä, jonka johtopäätös on, että Ruotsilla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin hakea Naton jäsenyyttä. Johtopäätös syntyi 11. huhtikuuta, vain kaksi päivää ennen Suomen hallituksen julkaisemaa Nato-selvitystä ja pääministeri Sanna Marinin Tukholman-matkaa.

Hultqvist teki johtopäätöksen, että Naton ulkopuolella Ruotsi heikentäisi omaa turvallisuuttaan ja samalla myös muiden turvallisuutta.

”Se oli yhteenlaskettu arvio Ruotsin asemasta. Jos jäisimme tässä tilanteessa Naton ulkopuolelle, me heikentäisimme eurooppalaista ja pohjoismaista yhteistyötä. Meistä tulisi heikompi sekä kahden- että monenvälisissä kumppanuuksissamme, meistä tulisi heikompi Naton kumppanina. Lisäksi olisimme alttiimpia Venäjän painostukselle”, Hultqvist sanoo.

Nyt tehty päätös hakea Naton jäsenyyttä oli välttämätön. Ruotsin ja koko Euroopan tilanne muuttui, kun Venäjä halusi kieltää Natoa ottamasta uusia jäseniä ja hyökkäsi Ukrainaan.

”Venäjä näyttäytyy epäluotettavana, koska he käyvät sotaa ja tekevät vaatimuksia eurooppalaiseen turvallisuusjärjestykseen. Venäjä vaatii Suomelta ja Ruotsilta, että pitäisi tehdä jotain tai ei pitäisi tehdä jotain. Tilanne on uusi, ja siksi on tehtävä päätöksiä. Siksi ajamme Naton jäsenyyttä”, Hultqvist sanoo.

Sosiaalidemokraatit on Ruotsin hallituspuolue, jonka kanta Naton jäsenyyteen on ratkaiseva. Maan valtiopäivillä on nyt laaja enemmistö, joka kannattaa Naton jäsenyyttä.

Sekä Suomi että Ruotsi ovat nyt ilmaisseet halunsa hakea Naton jäsenyyttä. Venäjä on ilmoittanut vastaavansa Suomen ja Ruotsin Nato-haluihin vastatoimenpiteillä. Hultqvistin mukaan Ruotsi on jo tehnyt toimenpiteitä Venäjän toimien varalta.

”Venäjän toimet voivat olla kyberhyökkäyksiä, sabotaaseja, hybriditoimintaa enkä sulje pois myöskään sotilaallista toimintaa. Me olemme luonnollisesti tehneet toimenpiteitä, joiden myötä olemme valmiita eri paikoissa”, Hultqvist sanoo.

Turvalupauksia Suomi ja Ruotsi ovat jo saaneet Britannialta. Hultqvistin mukaan turvaa voi tulla myös eri maiden meri- tai ilmavoimien läsnäolosta.

”Tai se voi myös olla Suomen ja Ruotsin harjoituksia tai muita järjestelyjä yhdessä. Monenlaista valmistautumista tai vastausta voi tehdä yhdessä”, hän sanoo.

Suomen presidentti Sauli Niinistö puhui lauantaina puhelimessa Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa. Niinistö kertoi Putinille Suomen Nato-hakemuksesta. Putin kertoi pitävänsä hakemusta virheenä.

Lue lisää: Presidentti Niinistö keskusteli Putinin kanssa puhelimessa –  ”Keskustelu oli suora ja selväpiirteinen”

Hultqvist tulkitsi Niinistön ja Putinin puhelua niin, että selväksi tuli Suomen ja Ruotsin olevan suvereeneja valtioita, jotka tekevät omat päätöksensä.

”Mitä hän [Putin] sanoo tai ei sano, ei voi ohjata meidän tapaamme tehdä päätöksiä. Se mikä on kiinnostavaa on se, miten he reagoivat. He reagoivat sodalla Ukrainassa, sodalla, joka on suurin sitten toisen maailmansodan. He reagoivat vaatimalla asioita Euroopan mailta. Sitä ei voi hyväksyä, ja siksi me olemme tehneet johtopäätökset.”

Sunnuntaina tiedotustilaisuudessa ulkoministeri Ann Linde totesi, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydelle on laaja tuki Natossa.

Kuitenkin Turkki on ilmaissut suhtautuvansa kielteisesti Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen. Linden mukaan keskustelut Turkin kanssa jatkuvat.

Hultqvist ei halunnut ottaa asiaan kantaa.

”Siitä on käytävä dialogia, ja sitten on palattava asiaan.”

Ruotsi ottaa seuraavat askeleensa Nato-prosessissaan maanantaina, jolloin valtiopäivät käsittelee Naton jäsenyyttä. Hallitus saattaa tehdä päätöksen jäsenyyden hakemisesta jo maanantaina.

Sosiaalidemokraattinen puolue kertoi kannattavansa Nato-jäsenyyttä sunnuntaina 15. toukokuuta 2022.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat