Venäläiset oli eristetty Euroopasta jo kauan ennen sotaa, arvostelee venäläinen tutkija

Euroopassa venäläiset on luettu kakkos­luokan kansalaisiksi jo pitkään, sanoo moskovalainen tutkija, entinen diplomaatti Aleksandr Baunov. Se on edistänyt lännen­vastaisuutta ja sen myötä välin­pitämättömyyttä sotaa kohtaan.

Moskovalainen politiikan tutkija Aleksandr Baunov sanoo, että Eurooppa on yhdentyessään jättänyt venäläiset ulkopuolelle. ”Venäläiset ovat tunteneet, että he eivät ole osa samaa Eurooppaa.”

22.5. 2:00 | Päivitetty 22.5. 9:59

Moskova

Eurooppalaiset ovat katkoneet suhteitaan Venäjään maan hyökättyä Ukrainaan. Tavoitteena on Venäjän eristäminen sen aggressiivisen politiikan suitsimiseksi.

Venäläisille eristys­politiikka on tuttua. He kokevat tulleensa eristetyksi Euroopasta jo kauan sitten. Näin asian näkee ainakin moskovalainen politiikan tutkija, entinen diplomaatti Aleksandr Baunov.

”Perustavan­laatuinen virhe ja ongelma, joka liittyy Naton laajentumiseen ja Euroopan unionin laajentumiseen on luultavasti nykyisen kriisin taustalla: se on näkymättömän seinän teema.”

Baunov työskenteli kevääseen saakka Moskovan Carnegie-keskuksessa, joka on Venäjän sisä- ja ulkopolitiikkaan erikoistunut ajatus­hautomo. Venäjän hallitus sulki sen huhtikuussa.

”Näkymätön tai paikoin jo näkyvä piikkilanka on yhä olemassa.”

Baunov oli jo maaliskuussa aloittanut vierailevana tutkijana Humanististen tieteiden instituutissa Wienissä. Hän korostaa, että kyse ei ole maastamuutosta, vaan koronan siirtämästä fellowship-stipendistä.

Työelämässä puhutaan lasikatoista, mutta Baunovin mielestä venäläiset törmäävät Euroopassa toistuvasti lasimuuriin. Kun Euroopassa kolme vuosikymmentä sitten juhlittiin Berliinin muurin murtumista fyysisesti ja symbolisesti, jätettiin Venäjä, Ukraina ja Valko-Venäjä edelleen muurin taakse.

”Näkymätön tai paikoin jo näkyvä piikkilanka on yhä olemassa.”

Baunov sanoo muistavansa hyvin Venäjän ulkopolitiikan 1990–2000-luvun taitteessa, jolloin hän työskenteli Venäjän ulkoministeriön diplomaattina Kreikan-suurlähetystössä. Yksi sen tavoitteista oli Venäjän poliittisen ja liike-elämän eliitin kansainvälistäminen.

”Oli välttämätöntä, että Venäjän eliitti – liikemiehet, poliitikot ja älymystö – olisivat osa kansainvälistä eliittiä, jotta Venäjästä tulisi tärkeä maailmanlaajuinen pelaaja, tärkeä osa globaalia maailmaa.”

”Karkeasti sanoen, venäläisten oli tultava eurooppalaisiksi, jotta Venäjä olisi globaali ja eurooppalainen suurvalta.”

Venäläisten eurooppalaistaminen ei kuitenkaan ollut aivan mutkatonta. Voiko 140 miljoonan asukkaan valtio, jonka toinen laita yltää Aasiaan kuulua Eurooppaan? Eurooppalaiset suhtautuivat epäillen suureen itänaapuriinsa.

Baunovin mukaan venäläiset on jätetty monilla eri tasoilla Euroopan yhdentymisen ulkopuolelle korkeakouluopiskelijoiden Erasmus-vaihdosta lähtien.

”Erasmus on sitä varten, että kaikki eurooppalaiset nuoret tuntisivat itsensä saman mantereen kansalaisiksi. Tehtiinkö tätä venäläisten opiskelijoiden kanssa? Ei.”

”Mikään tästä ei oikeuta yhtään mitään siitä, mitä tapahtuu Ukrainassa.”

Lasimuurina Baunov pitää etenkin EU:n viisumipolitiikkaa. Hänen mielestään se on jakanut eurooppalaiset eri kategorioihin: ykkös- ja kakkosluokan kansalaisiin.

Sama jaottelu koskee hänen mukaansa myös turvallisuusratkaisuja: Naton ja etenkin EU:n laajentumista. Ulkopuolelle jäävät ovat toisen luokan kansalaisia, toisen luokan talouksia ja nauttivat toisen luokan turvallisuudesta.

”Tämä jako on varmasti ollut yksi yksi syy lännenvastaisten ja Euroopan vastaisten mielialojen kasvulle Venäjän vallanpitäjien ja venäläisen kansan parissa.”

Venäläiset ovat tunteneet, että he eivät ole osa samaa Eurooppaa, Baunov sanoo. Länsi on jakanut Euroopan länteen ja ei-länteen, Eurooppaan ja ei-Eurooppaan. Venäläiset on jätetty ulkopuolelle.

”Mikään tästä ei oikeuta yhtään mitään siitä, mitä tapahtuu Ukrainassa. Se, että ei kohdella tasavertaisena ei tarkoita sitä, että on oikeus aloittaa sota, tuhota asuintaloja, siltoja ja teattereita. Mutta jos yritämme ymmärtää, miksi venäläiset eivät joukoittain vastusta sotaa, vaan ovat ikään kuin melko välinpitämättömiä – se johtuu tästä.”

Wienissä asuva ja työskentelevä politiikan tutkija Aleksandr Baunov on yrittänyt hankkia viisumia venäläiselle kumppanilleen, mutta se on osoittautunut aikaa vieväksi ja hermoja raastavaksi.

Venäjän aloittama sota Ukrainassa on rajoittanut venäläisten yhteyksiä Eurooppaan entisestään. Kauppa, kulttuurisuhteet, akateeminen yhteistyö ja turismi ovat vähintään tauolla.

EU-maista ainakin Viro, Tšekki, Latvia ja Liettua ovat ilmoittaneet, että eivät ota vastaan turistiviisumihakemuksia Venäjän kansalaisilta. Pakotteiden vuoksi myös Venäjän ja EU:n välisen viisumihelpotussopimuksen soveltaminen on keskeytetty.

”Euroopan pitää pysyä avoinna niille Venäjän kansalaisille, jotka eivät tue sotaa.”

Baunov sanoo pelkäävänsä kovasti ihmisten välisten kontaktien rajoittamista, mitä oli jo entuudestaan tehty molemmin puolin.

”Valitettavasti eurooppalainen osapuoli ei käyttäydy tässä kovin selkeästi.”

”Eurooppa sanoo never again, että koskaan enää ei saa toistaa toisen maailmansodan kielteistä kokemusta. Mutta se ei saa koskea vain taisteluita ja maiden välistä vihanpitoa.”

Baunov huomauttaa, että toisen maailmansodan aikaan saksalaisten pääsyä muihin Euroopan maihin rajoitettiin. Hänestä käytäntöä ei saa toistaa venäläisten kohdalla.

”Euroopan pitää pysyä avoinna niille Venäjän kansalaisille, jotka eivät tue sotaa.”

Puhelinhaastattelu Baunovin kanssa keskeytyy monta kertaa, kun hänen toinen puhelimensa soi. Baunov yrittää hankkia viisumia venäläiselle, samaa sukupuolta olevalle kumppanilleen, mutta se on osoittautunut lähes mahdottomaksi.

”Sama Suomen-suurlähetystö, joka sanoo taistelevansa LGBT-oikeuksien puolesta Venäjällä, kieltäytyy myöntämästä pariskunnan toiselle osapuolelle viisumia.”

Moskovassa työskennellessään Baunov sai jatkuvasti yhteydenottopyyntöjä ulkomaalaisilta diplomaateilta, mukaan lukien suomalaisilta. Nyt hän on pyytänyt apua niin Itävallan kuin Suomenkin suurlähetystöistä.

”Keskustelin diplomaattien kanssa politiikasta monien vuosien ajan. Ja nyt minun avunpyyntöni jätetään käytännöllisesti katsoen huomiotta.”

Baunov arvostelee Suomea kaksinaismoralismista. Se vastustaa sanallisesti Venäjän syrjivää politiikkaa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä kohtaan, mutta nostaa kädet pystyyn, kun samaa sukupuolta olevalle kumppanille pitäisi saada Schengen-viisumi.

”Sama Suomen-suurlähetystö, joka sanoo taistelevansa LGBT-oikeuksien puolesta Venäjällä, kieltäytyy myöntämästä pariskunnan toiselle osapuolelle viisumia. Partnerini ei voi matkustaa Eurooppaan, koska virallisesti hän ei ole minulle kukaan.”

”Aina kun mietitään, mitä olisi voinut tehdä toisin, minulle on eurooppalaisena venäläisenä ilmeistä, että jossain vaiheessa Venäjän kansalaiset ovat tunteneet itsensä muukalaisiksi muiden juhlissa.”

Lue lisää: Suomea odottaa rangaistus, uskoo venäläistutkija – ”Venäjä yrittää saada suomalaiset tuntemaan uhkaa ja epämukavuutta”

Oikaisu 22.5.2022 kello 9.30: Jutussa luki virheellisesti, että Norja olisi EU-maa. Norja kuuluu Schengen-alueeseen, mutta ei ole Euroopan unionin jäsen.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat