Senaattoreiden tuki Suomelle alleviivaa, että USA:n myrkyttyneen politiikan alla on myös pysyvyyden pohja­kallio

Suomessa käyneiden senaattoreiden tuki Suomen Nato-jäsenyydelle on varauksetonta. Mutta moni republikaanipoliitikko on haistanut, että kongressivaalit ovat oiva hetki liputtaa trumpilaisen politiikan puolesta, kirjoittaa HS:n ulkomaantoimittaja Pekka Mykkänen.

Presidentti Sauli Niinistö tapasi Yhdysvaltain senaatin republikaanijohtajan Mitch McConnellin Mäntyniemessä Helsingissä maanantaina.

16.5. 17:18

Presidentti Sauli Niinistö sai maanantaina Mäntyniemeen mieluisia yllätysvieraita. Ukrainassa ja Ruotsissa viikonloppuna piipahtaneet Yhdysvaltain senaatin neljä republikaanijäsentä poikkesivat Helsingissä antamassa täyden tukensa Suomen Nato-jäsenyydelle.

Joukkoa johtanut senaatin republikaanien vaikutusvaltaisin jäsen, vähemmistöjohtaja Mitch McConnell kertoi tiedotustilaisuudessa uskovansa, että Yhdysvaltain kannan päättävä senaatti ehtisi ratifioimaan Suomen hakemuksen ennen kuin kongressi jää tauolle ensi elokuussa.

”Uskon, että tuki on hyvin huomattavaa. Ei yksimielistä, mutta hyvin huomattavaa”, McConnell sanoi ja uskoi Naton vahvistuvan merkittävästi Suomen ja Ruotsin jäsenyyksien myötä.

Lue lisää: Neljä republikaani­senaattoria tapasi presidentti Niinistön Helsingissä – McConnell: ”Suomi tuo paljon puolustus­liittoon”

McConnellin vastaus alleviivasi sitä, että Yhdysvaltain riitaisassa ja myrkyttyneessä politiikassa on vielä aihealueita, joissa kaksi toisilleen vihamielistä puoluetta – demokraatit ja republikaanit – voivat saavuttaa laajaa yhteisymmärrystä. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet kuuluvat näihin yhä harvempiin asioihin.

Niinistölle maanantain tiedotustilaisuus oli leppoisa ohjelmanumero, sillä häneltä ei kysytty juuri mitään ja McConnellin vastaukset olivat varmasti musiikkia hänen korvilleen. Vaikkei asiaan juuri nyt mitään yllätystä sisällykään, on tärkeää kuulla ja viestiä Venäjällekin, että myös oppositioasemassa oleva Yhdysvaltain toinen pääpuolue seisoo jykevästi Suomen tukena.

McConnell sanoi, ettei hän osaa vastata kysymykseen, millaista sotilaallista tukea Yhdysvallat voisi lähettää Suomen avuksi, jos Suomi sellaista hakemusprosessinsa aikana tarvitsisi. Voisiko se sisältää sotilaitakin? Hänen mukaansa asiasta päättäminen kuuluu demokraattipresidentti Joe Bidenin hallinnolle.

Niinistö totesi oma-aloitteisesti tiedotustilaisuuden lopussa, että hänellä on tämänkin suhteen seesteinen mieli.

”Me keskustelimme jo kaksi kuukautta sitten tuesta, jota Yhdysvallat on halukas antamaan, ja mihin sillä on mahdollisuus. Minä todella arvostin saamiani tietoja, ja kuten olen sanonut, se rohkaisi meitä”, totesi Niinistö, joka tapasi Bidenin Washingtonissa pian Venäjän käynnistettyä suurhyökkäyksensä Ukrainaan.

Presidentti Sauli Niinistö tapasi Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin Valkoisessa talossa Washingtonissa 4. maaliskuuta.

Tiedotustilaisuuden aikana McConnell joutui kuitenkin ottamaan kantaa siihen, että myös ulko- ja turvallisuuspolitiikka uhkaavat Yhdysvalloissa riitaantua, vaikkei se Suomen Nato-jäsenyyden hyväksymistä Washingtonissa uhkaakaan.

Viime viikolla yksittäinen republikaanisenaattori, Rand Paul, onnistui jumittamaan 40 miljardin dollarin eli noin 38 miljardin euron Ukraina-apupaketin hyväksymisen senaatissa. Paul vaatii, että tuki Ukrainalle altistetaan tiukan kulunvalvonnan alle. McConnell uskoi, että paketti saa silti senaatin hyväksynnän vielä lähipäivinä.

Libertaari Paulille tarkan dollarin politiikka on ideologista, mutta moni muu republikaanipoliitikko on haistanut, että ensi marraskuussa pidettävät kongressivaalit ovat oiva hetki liputtaa ”Amerikka ensin” -politiikan puolesta. Sillä tavoin asetutaan heiluttamaan samaa lippua entisen presidentin Donald Trumpin kanssa.

Republikaanisenaattori Rand Paul on vaatinut tiukempaa kuria Ukrainan tukidollareiden valvomiseen.

Viime viikolla kongressin edustajainhuoneessa peräti 57 edustajaa asettui vastustamaan Ukrainalle annettavaa lisätukea. Se on vielä selvä vähemmistö, mutta maaliskuun alussa Ukrainan tukemiseen liittyvää aloitetta vastusti edustajainhuoneessa vain yksi republikaanijäsen, kentuckylainen Thomas Massie.

The Washington Post -lehti huomauttaa, että Trump on aiemmin pilkannut Massieta ”kolmannen luokan patsastelijaksi”. Viime viikolla Massie kuitenkin keskusteli Trumpin kanssa puhelimessa ja Trump lupasi Massielle tukeaan tämän kongressivaalikampanjassa.

Trump itse on viime päivinä pyrkinyt nostamaan profiiliaan vastustamalla presidentti Bidenin avokätistä tukea Ukrainalle. Hänen mukaansa ”demokraatit lähettävät taas 40 miljardia dollaria lisää Ukrainalle, kun Yhdysvalloissa vanhemmat taistelevat saadakseen ruokaa lapsilleen”, Trump sanoi.

Kongressiedustaja Thomas Massie on vastustanut johdonmukaisesti Ukrainan auttamista. Viime lokakuussa otettu kuva liittyy kongressin kuulemiseen kongressitalon valtaamisesta 6. tammikuuta 2021.

Trump ei presidenttiaikoinaan profiloitunut lapsiperheiden ystävänä, mutta nyt hän kantaa huolta Yhdysvaltoja koettelevasta äidinmaidonkorvikkeen pulasta. Se on todellinen ongelma, vaikkakaan se ei liity Ukrainaan vaan muun muassa korvikebisneksen keskittymiseen ja logistiikkapulmiin, kuten Fortune-talouslehti on kertonut.

Lapsiperheitä enemmän Trump piti presidenttinä esillä sotilasliitto Natoa ja sen kurjia puolia. Hänen mukaansa Naton eurooppalaisjäsenet olivat kupanneet Yhdysvaltoja vuosikymmenien ajan ja amerikkalaisten mitta oli täynnä. Trumpin kerrotaan puhuneen erityisesti vuoden 2018 aikana moneen otteeseen, että Yhdysvallat pitää vetää ulos Natosta.

Vaikka se tuntuu nyt kaukaiselta historialta, Trump on merkittävä kuninkaantekijä ensi marraskuun kongressivaaleissa, joiden myötä republikaanit voivat saavuttaa enemmistön kongressin molempiin kamareihin. Trump on myös republikaanien kenttäväen silmissä murskaavasti suosituin poliitikko vuoden 2024 presidentinvaalien ehdokkaaksi.

Mitä huonommin Yhdysvaltain taloudella menee ja mitä hurjemmin inflaatio laukkaa, sen todennäköisempää on, että vaalitantereilla syntipukiksi kelpaavat kaukaiseen Ukrainaan syydetyt miljardit. Amerikkalaisilla on tuoreessa muistissa kaksi esimerkkiä biljoonien dollareiden raharei’istä nimeltä Irak ja Afganistan, joista ei koitunut mitään hyvää.

Entinen republikaanipresidentti Donald Trump osallistui marraskuun kongressivaaleihin liittyvään vaalitilaisuuteen Pennsylvanian Greensburgissa 6. toukokuuta.

Trump ja hänen lakeijansa joutuvat kuitenkin tekemään kovasti töitä saadakseen kansan huomion kääntymään Venäjän aiheuttamasta uhasta äidinmaidon­korvikkeeseen. Tuoreen Pew-kyselytutkimuksen mukaan Bidenin Ukraina-politiikkaa vastustavien republikaanien osuus on pudonnut maalis–toukokuun välillä 67 prosentista 55 prosenttiin.

Vaikka Bidenia saatetaan muuten vain vastustaa, hänen harjoittamansa politiikka nauttii laajaa republikaanien tukea. Republikaaniäänestäjistä 68 prosenttia ajattelee, että Ukrainaan tulee toimittaa sotilaallista apua, kuten Biden tekeekin.

McConnellilta kysyttiin maanantaina, ovatko republikaanit yhä sitoutuneet Natoon, kun Trump on ilmaissut aiemmin haluavansa jopa irti sotilasliitosta.

”Ehdottomasti. Se [Trumpin mielipide] ei ole enemmistön mielipide republikaanipuolueessa. Eikä se varmasti ole enemmistön näkemys senaatin tai edustajainhuoneen republikaanien parissa”, McConnell vastasi.

McConnell totesi, että riiteleminen kuuluu Yhdysvaltain politiikan perusluonteeseen, eikä siltä vältytä Ukrainan auttamisen tai Naton laajenemisenkaan kohdalla.

”Yhdysvalloissa olemme riidelleet yli 200 vuoden ajan joka asiasta. Niinpä en odota, että Ukrainan pakettia hyväksytään täydellä yksimielisyydellä. Tai että Suomea ja Ruotsia otetaan Natoon yksimielisesti. Mutta täpärää siitä ei tule.”

Suomen ja Ruotsin todennäköinen liittyminen Natoon on sotilasliiton merkittävin mullistus sitten ”suuren pamauksen”, kun Nato otti seitsemän itäisen Euroopan maata jäsenekseen keväällä 2004. Tuolloinkin Yhdysvalloissa riideltiin paljon ja monesta asiasta, mutta senaatti hyväksyi uudet jäsenet äänin 96–0.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat