Venäjän ulkoministeriön tiedottaja: Suomen ja Ukrainan Nato-aikeita ei voi verrata toisiinsa

Venäjän sotilaallistekniset toimet ovat Suomelle yllätys ja riippuvat Nato-jäsenyyden laadusta, sanoi ulkoministeriön tiedottaja Marija Zaharova tiedotustilaisuudessaan.

Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Marija Zaharova piti keskiviikkona yli kaksi tuntia kestäneen tiedotustilaisuuden. Suurimman osan yli tunnin kestäneestä alustuksestaan hän omisti Ukrainan tilanteelle.

18.5. 20:18

Moskova

Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Marija Zaharova sanoi tiedotustilaisuudessaan keskiviikkona, että Suomen ja Ukrainan Nato-aikeita ja Venäjän reaktioita niihin ei voi verrata toisiinsa.

HS kysyi, miksi Venäjä pitää Ukrainan Nato-aikeita suurena uhkana, kun taas Suomen Nato-jäsenyydellä ei ulkoministeri Sergei Lavrovin puheiden mukaan ole niin suurta merkitystä Venäjälle.

Zaharovan mukaan yksi tärkeä syy Venäjän erilaisiin reaktioihin on se, että Suomi ei vaadi Venäjää palauttamaan mitään entisiä, nykyisin Venäjälle kuuluvia alueitaan.

”Kiova on kirjannut asiakirjoihinsa vaatimuksen Krimin, suvereenin Venäjän alueen palauttamisesta sotilaallisin keinoin.”

Zaharovasta Suomen ja Ukrainan tilanteita ei ylipäätään voi verrata toisiinsa. Ukrainan halu liittyä Natoon on ollut yksi Venäjän esittämistä virallisista syistä ”erikoisoperaatiolleen” eli sotatoimille Ukrainassa.

”Ymmärrätte varmaan eron tilanteessa Suomen ja Ukrainan välillä? Ehkä teillä on lisätietoa, että esimerkiksi Suomen alueella on nationalistisia pataljoonia valtavissa määrin. Ehkä teillä on tietoa, että Suomessa on käytössä kymmeniä Pentagonin biologisia laboratorioita, joissa on tehty kokeita vaarallisilla taudinaiheuttajilla.”

”Minä en tiedä tällaisesta”, Zaharova vastasi itse.

”Tämä on vain lyhyt katsaus siitä, mikä erottaa Suomen Ukrainasta viimeisen vuosikymmenen aikana. Ukrainan tilanne kehittyi dramaattiseen suuntaan Washingtonin röyhkeän väliintulon seurauksena.”

Zaharova toisti, että jokaisella suvereenilla valtiolla on oikeus taata turvallisuutensa parhaaksi katsomallaan tavalla, mutta ei muiden maiden turvallisuuden kustannuksella.

”Olemme sanoneet koko ajan, että kaikenlaisella Naton laajenemisella on vaikutusta ja merkitystä globaalin kansainvälisen ja etenkin Euroopan turvallisuuden kannalta.Tähän liittyi vaatimuksemme turvallisuustakuista, koska näimme liiton laajentuvan ja lähestyvän rajojamme. ”

Venäjän sotilaallisteknisten toimien Zaharova sanoi olevan Suomelle yllätys ja riippuvan Nato-jäsenyyden laadusta ja kehittymisestä. Hänen mukaansa niihin vaikuttavat muun muassa sotilastukikohtien ja aseiden sijoittaminen maiden alueille. Puolustusministeriö ja armeija ennen kaikkea päättävät toimista.

”Tulee vähemmän sanoja, tulee enemmän todellisia reaktioita”, Zaharova lupasi.

Suomen Nato-päätöksestä kysyivät tiedotustilaisuudessa myös kiinalainen televisiokanava CGTN ja venäläinen The Moscow Post.

Venäläislehteä kiinnostivat Suomen ja Venäjän taloussuhteet. Se piti ydinvoimalasopimuksen purkamista Rosatomin kanssa jälleen yhtenä epäystävällisenä eleenä Sanna Marinin hallitukselta Venäjää kohtaan.

”Ehkä Helsingille pitäisi antaa kuva mahdollisista taloudellisista menetyksistä?” lehti kysyi.

Zaharova vastasi, että Venäjä pitää Fennovoiman päätöstä lopettaa yhteistyö Rosatomin kanssa Hanhikivi 1 -ydinvoimalan rakentamisessa erittäin politisoituneena.

”Uskon, että Suomi ymmärtää jo Euroopan pakotteiden aiheuttamat taloudelliset tappionsa.”

Ulkoministeriön tiedotustilaisuus kesti keskiviikkona yli kaksi tuntia. Runsaan tunnin kestäneessä alustuksessaan Zaharova käsitteli paljon varsinkin Ukrainan tilannetta sekä ”kollektiivisen lännen” erilaisia toimia Venäjää vastaan, mutta ei lainkaan Suomen ja Ruotsin Nato-aikeita.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat