Brexit-kiista Pohjois-Irlannissa leimahti taas – Uhkaako jo kauppasota?

Brittihallitus uhkaa silputa osan brexit-sopimuksesta, jota se oli itse solmimassa. EU varoitti taas vastatoimista. Tässä kiistan ydinkysymykset.

Britannian ulkoministeri Liz Truss vahvisti tiistaina alahuoneessa, että brittihallitus valmistelee lakia, joka tekisi tyhjäksi osan brexit-sopimuksesta.

18.5. 17:38

Lontoo

Brexitistä eli Britannian EU-erosta on jo yli kaksi vuotta, mutta EU:n ja Britannian välinen brexit-kiistely jatkuu yhä. Kiistan ytimessä on jälleen Pohjois-Irlanti.

Britannian ulkoministeri Liz Truss vahvisti tiistaina alahuoneessa, että brittihallitus valmistelee lakia, joka tekisi tyhjäksi osan brexit-sopimuksesta.

EU ei katso hanketta hyvällä.

EU-komission varapuheenjohtaja Maroš Šefčovič muistutti heti tiistaina, että kansainvälisiä sopimuksia ei voi muutella yksipuolisesti. Samalla hän varoitti vastatoimista, jos brittihanke etenee. Huolestuneita kommentteja kuului myös Irlannin hallituksesta.

Lue lisää: Britannia uhkaa muuttaa yksipuolisesti brexit-kauppa­sopimusta

Mistä Pohjois-Irlannin brexit-kiistassa on kyse?

1. Miksi Pohjois-Irlannissa on brexit-ongelma?

Pohjois-Irlanti kuuluu Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, mutta brexitin myötä se jäi tavarakaupan osalta EU:n sisämarkkinoille. Syynä oli se, että Pohjois-Irlannin ja Irlannin tasavallan välinen maaraja haluttiin säilyttää avoimena. Uusi tulliraja syntyi Irlanninmerelle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tuonti Britanniasta Pohjois-Irlantiin – eli tavaraliikenne saman valtion sisällä – on vaikeutunut ja kallistunut. Kuluttajat ovat jopa jääneet ilman tuttuja brittituotteitaan.

2. Miksi brexit-kiista leimahti taas?

Pääministeri Boris Johnsonin hallitus valmistelee lakia, joka tekisi yksipuolisesti silppua osasta niin sanottua Pohjois-Irlannin lisäpöytäkirjaa (joka puolestaan on osa EU:n ja Britannian välistä brexit-sopimusta). Ulkoministeri Trussin mukaan tavoitteena on ”korjata” ne osat lisäpöytäkirjasta, jotka eivät ”toimi”. Ne koskevat muun muassa tavarakauppaa, arvonlisäverotusta sekä tytäryhtiöitä. Brittihallitus haluaa myös heikentää EU-tuomioistuimen roolia sopimuksen valvonnassa.

Pääministeri Boris Johnsonin hallitus valmistelee lakia, joka tekisi yksipuolisesti silppua osasta niin sanottua Pohjois-Irlannin lisäpöytäkirjaa.

3. Miksi EU-komissio on vastaan?

EU:n vastustuksen pääsyy on yksinkertainen: Britannia ei saa yksipuolisesti muuttaa aiemmin yhdessä sovittua. Brittihallitus oli itse neuvottelemassa ja solmimassa brexit-sopimusta ja sen lisäpöytäkirjaa loppuvuonna 2019. Sopu varmisti jopa Johnsonin jättivoiton vuoden 2019 joulukuun parlamenttivaaleissa. EU-komissiolla ei ole myöskään valtaa muuttaa tärkeitä kansainvälisiä sopimuksia ilman jäsenmaiden hyväksyntää.

4. Uhkaako jo kauppasota?

Kauppasota ei ole kenenkään intressissä, kun Euroopassa on sota ja inflaatio piinaa kotitalouksia. Odotettavissa on lisää neuvotteluja ja nokittelua.

Brittihallituksen tulkinnan mukaan sen lakihanke ei loukkaa kansainvälis­oikeudellisia velvoitteita. Jo aiemmin Britanniassa on vedottu lisäpöytäkirjan artiklaan numero 16, jonka mukaan Britannia (tai EU) voi ryhtyä ”yksipuolisiin asianmukaisiin suojatoimiin”, jos pöytäkirjan soveltamisesta aiheutuu vakavia taloudellisia, sosiaalisia tai ympäristöön liittyviä jatkuvia vaikeuksia tai kauppavirtojen muutoksia. Toisaalta EU (tai Britannia) voi ryhtyä vastatoimiin, jos se katsoo toisen osapuolen menneen liian pitkälle. EU voisi esimerkiksi asettaa brittituotteille tulleja.

5. Mitä muutoksia Britannia haluaisi?

Ulkoministeri Truss ehdottaa muun muassa, että Britanniasta Pohjois-Irlantiin tulevat ja sinne jäävät tavarat saisivat matkata ”vihreää linjaa” pitkin, ilman brexit-byrokratiaa. Jos taas tavarat on tarkoitettu Pohjois-Irlannin kautta EU:hun, kulkisivat ne tullitarkastusten läpi ”punaista linjaa” pitkin. Järjestelmä nojaisi osittain luottamukseen: luotettavia tavaran­toimittajia ei alistettaisi tullitarkastuksiin. Tavoitteena on myös lisää liikkumavaraa standardeissa.

6. Voisiko EU helpottaa tilannetta?

EU on jo helpottanut Pohjois-Irlannin arkea. Esimerkiksi lääkkeiden tuonti Britanniasta Pohjois-Irlantiin on vapautettu brexit-säännöistä. EU-komissio on myös itse jo aiemmin ehdottanut, kuinka brexit-byrokratiassa voisi joustaa. Jos Britannia ja EU pääsisivät sopuun eläin- ja kasvituotteiden turvallisuutta säätelevistä ehdoista (niin sanotut SPS-ehdot), helpottuisi tuonti Pohjois-Irlantiin olennaisesti. EU-sääntöihin mukautuminen ei kuitenkaan sovi britti­hallitukselle, jolle brexit merkitsee täyttä pesäeroa EU-sääntelyyn.

Lautalla saapunut rekka ohitti tiistaina 17. toukokuuta Pohjois-Irlannin protokollaa vastustavan kyltin Belfastin lähellä Pohjois-Irlannissa.

7. Uhkaako brexit-kiista rauhaa?

Ainakin se pitää Pohjois-Irlannin itsehallinnon lamautuneessa tilassa, mikä taas lisää epävakautta. Pohjois-Irlannin vaaleissa valittiin äskettäin uusi kansalliskokous eli itsehallintoelin, jossa Irlannin saaren yhdistämistä ajava nationalistinen Sinn Féin -puolue nousi ensimmäistä kertaa suurimmaksi. Brittimielisistä unionisti­puolueista suurin eli Demokraattinen unionistipuolue (DUP) ei kuitenkaan suostu lähtemään yhteiseen hallitukseen ennen kuin Pohjois-Irlannin lisäpöytäkirjasta on päästy eroon. Uutisraporttien mukaan valtaosa kansalliskokouksen jäsenistä vastustaa lisäpöytäkirjan romuttamista.

Lue lisää: Pohjois-Irlannin vaaleista historialliset: nationalistinen Sinn Féin voitti ensimmäistä kertaa – Sitoutunut järjestämään kansan­äänestyksen Irlannin saaren yhdistymisestä

8. Miksi unionisteja ei voi vain sivuuttaa?

Pohjois-Irlannin hallituksen (executive) kokoonpanon pitää heijastaa kansallis­kokouksen kokoonpanoa. Taustalla on Pohjois-Irlannin rauhansopimus ja vaatimus siitä, että kaikkien äänen pitää kuulua. Käytännössä itsehallinto ei siis toimi, jos jompikumpi isoista puolueista (Sinn Féin tai DUP) kieltäytyy osallistumasta.

Kun DUP kieltäytyy yhteistyöstä, lisää se paineita Johnsonin hallitusta kohtaan: brexit-kiista pitää ratkaista, tai Pohjois-Irlannin tilanne voi kriisiytyä entisestään.

9. Johtaako brexit Irlannin yhdistymiseen?

Brexit on kiihdyttänyt yhdistymiskeskusteluja. Askel tähän suuntaan oli myös Sinn Féinin nousu Pohjois-Irlannin suurimmaksi puolueeksi.

Ei ole kuitenkaan Sinn Féinin vallassa järjestää kansanäänestystä asiasta. Rauhansopimuksen mukaan päätösvalta Pohjois-Irlannin tulevaisuudesta kuuluu Irlannin saaren asukkaille. Mahdollinen kansanäänestys pitää järjestää sekä Pohjois-Irlannissa että Irlannin tasavallassa. Päätösvalta kansanäänestyksen ajankohtaistumisesta on kuitenkin brittihallituksen Pohjois-Irlannin ministerillä (käytännössä Britannian pääministerillä). Johnsonin hallituksella ei ole sen enempää aikeita kuin haluakaan asiassa.

Fakta

Pohjois-Irlanti äänesti brexitiä vastaan

  • Pohjois-Irlanti on osa Yhdistynyttä kuningaskuntaa, mutta brexit-sopimuksen myötä siitä tuli soveltuvin osin osa EU:n sisämarkkinoita ja tulliliittoa.

  • Brexit toteutui tammikuussa vuonna 2020. Siirtymäkausi päättyi vuoden 2020 lopussa.

  • Vuoden 2016 EU-kansanäänestyksessä pohjoisirlantilaiset äänestivät brexitiä vastaan prosentein 56–44.

  • Brittimieliset unionistit ja lojalistit ovat Irlannin saaren yhdistymistä vastaan. Perinteisesti he ovat olleet pääosin protestantteja.

  • Irlantilaismieliset nationalistit ja tasavaltalaiset ovat usein Irlannin yhdistymisen kannalla. Perinteisesti he ovat olleet pääosin katolilaisia.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat