Libyan pelätään ajautuvan kaaokseen, kun maailman katseet keskittyvät Ukrainaan – Pääkaupungissa yritettiin vallankaappausta

Libyan pääkaupungissa Tripolissa käytiin muutaman tunnin ajan aseellisia taisteluita maan pääministereiksi julistautuneiden Fathi Bashaghan ja Abdul Hamid Dbeibahin joukkojen välillä.

Abdul Hamid Dbeibahin puolella olevia sotilaita kuvattuna Tripolissa tiistaina 17. toukokuuta.

18.5. 18:35

Pohjois-Afrikassa sijaitseva Libya on ajautumassa jälleen poliittiseen kaaokseen, ja maassa pelätään, että lokakuussa 2020 maahan solmittu aselepo on vaarassa.

Kansainvälinen yhteisö on ilmaissut vakavan huolensa Pohjois-Afrikassa sijaitsevan, öljyvarannoista tunnetun Libyan tilasta, ja kahtia jakautuneen maan osapuolia on vaadittu pysymään rauhallisina.

Abdul Hamid Dbeibah

Tällä viikolla tilanne eteni merkittävästi huonompaan suuntaan, kun maan pääkaupungissa Tripolissa käytiin muutaman tunnin ajan aseellisia taisteluita maan pääministereiksi julistautuneiden Fathi Bashaghan ja Abdul Hamid Dbeibahin joukkojen välillä. Uutistoimisto AFP:n mukaan yksi henkilö kuoli tulituksessa.

Tilanne raukesi, kun tiistaina Tripoliin joukkojensa kanssa saapunut Bashagha vetäytyi idän suuntaan Sirtren satamakaupunkiin. Uutistietojen mukaan Bashagha saapui Tripoliin pyrkimyksenään ottaa maan hallitus haltuunsa.

The Guardianin mukaan Bashagha oli arvioinut saavansa tuekseen paljon isoimman aseistetun joukon kuin mitä oli lopulta saanut, ja siksi hän oli joutunut vetäytymään pois. Sirtressä hän kertoi vetäytyneensä Tripolista ”välttääkseen pidempään jatkuneen verenvuodatuksen”.

Libyan tilanteeseen erikoistunut YK:n erikoislähettiläs Stephanie Williams on pyrkinyt tyynnyttelemään tilannetta Bashaghan ja Dbeibahin välillä. EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Josep Borrell on kuvaillut Libyan tilannetta ”hyvin hauraaksi”.

Keskiviikkona Ranskan ulkoministeriö julkaisi lausunnon, jossa sanotaan, että levottomuuksiin osallistuneiden osapuolten on työskenneltävä yhdessä poliittisen ratkaisun löytämiseksi ja pidättäydyttävä väkivallasta.

Ajoneuvoja tuhoutui tiistain tulitaisteluissa.

Libya on ollut lähes jatkuvan kriisin keskellä vuodesta 2011 lähtien, kun niin sanotun arabikevään innoittama kansannousu kaatoi diktaattori Muammar Gaddafin hallinnon. Maa ajautui aluksi anarkiaan, ja vuonna 2014 maassa käynnistyi toinen sisällissota.

Vuosien ajan maassa valtaa tavoittelivat käytännössä kaksi osapuolta: itäisessä Tobrukissa päämajaansa pitäneen, maanpaossa asuneen kenraali Khalifa Haftarin Libyan kansallisen armeijan (LNA) joukot ja läntisessä Tripolissa päämajaansa pitäneen YK:n tukeman ”kansallisen sovun hallituksen” (GNA) joukot.

Sotaan sotkeutuivat niin Venäjä kuin Turkkikin. Venäjä tuki Haftarin joukkoja, Turkki GNA:ta. Monta vuotta kestäneiden taisteluiden jälkeen lopulta osapuolet saatiin suostumaan aselepoon lokakuussa 2020.

Vielä merkittävämpi edistysaskel nähtiin maaliskuussa 2021, kun maahan nimitettiin molempien osapuolien hyväksymä ”kansallisen yhtenäisyyden hallitus” (GNU). Libyan parlamentti hyväksyi hallituksen kokoonpanon lähes yksimielisesti ja äänesti mustana hevosena pääministeriksi 62-vuotiaan liikemiehen Abdul Hamid Dbeibahin.

Dbeibahin oli tarkoitus toimia siirtymäkauden pääministerinä. Hallituksen tärkeimmäksi tehtäväksi nimettiin uuden alun saaminen aikaan ja parlamenttivaalien järjestäminen joulukuussa.

Keväällä 2021 saavutetun läpimurron saavutukset eivät kestäneet kauaa. Jo syksyllä Libyan parlamentti ilmoitti epäluottamuslauseesta hallitukselle. Joulukuulle suunniteltuja vaaleja ei päästy järjestämään ollenkaan, koska osan ehdokkaista kelpoisuus kyseenalaistettiin ja ihmisten ei uskottu kunnioittavan vaalien lopputulosta.

Dbeibah kieltäytyi luopumasta paikastaan pääministerinä ennen kuin vaalit onnistuttaisiin järjestämään. Tämän näkemyksensä hän toisti tiistai-iltana Tripolissa.

”Tämä hallitus jatkaa työtään, kunnes vaalit on pidetty”, Dbeibah sanoi.

Dbeibahin hallitus toimii Tripolissa, mutta maan parlamentti sijaitsee edelleen itäisessä Tobrukissa. Se nimitti helmikuussa maan pääministeriksi Bashaghan ja vaati, että tämä korvaisi Dbeibahin.

Jo tätä ennen joulukuussa nähtiin yllättävä käänne, kun Bashagha liittoutui yllättäen kenraali Haftarin kanssa. Haftar itse on pyrkinyt pitkään Libyan hallitsijaksi, ja aiemmin hän ja Bashagha ovat olleet vastakkaisilla puolilla.

Fathi Bashagha pyrkii Libyan johtoon. Parlamentti nimitti hänet korvaamaan nykyisen pääministerin Abdul Hamid Dbeibahin helmikuussa.

Libyassa pelätään, että tiistaina nähty välienselvittely maan johtoon pyrkivien osapuolten välillä oli vasta alkua ja että hauras aselepo on kokonaan vaarassa.

Asiantuntijat arvelevat, että vetäytymään joutuminen vahingoitti Bashaghan pyrkimyksiä ja vahvisti Dbeibahin asemaa. Toisaalta edessä saattaa olla seuraavaksi entistä vakavampi yhteenotto.

Uutistoimisto AFP:n haastattelema, libyalaisen Sadeq-instituutin johtaja Anas El Gomati sanoi pelkäävänsä, että kansainvälisellä yhteisöllä ei ole tällä hetkellä mahdollisuuksia keskittyä tarpeeksi Libyaan Ukrainan sodan takia.

Aselepo maahan saatiin neuvoteltua nimenomaan syksyllä 2020, kun Turkki ja Venäjä keskittyivät Libyassa sotimisen sijaan koronapandemian hoitamiseen ja YK lisäsi rauhanponnistuksiaan.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat