George W. Bush sotki sanansa sättiessään Putinia: Tuomitsi ”brutaalin” hyökkäyksen ”Irakiin, tarkoitan siis Ukrainaan”

Ennen Yhdysvaltain hyökkäystä Irakiin 2003 Venäjän presidentti Putin vetosi rauhaan ja varoitti, että sota johtaisi ”mitä vakavimpiin seuraamuksiin”, kuolonuhreihin ja globaaliin epävakauteen. Niin myös kävi.

19.5. 12:09

Yhdysvaltain entinen presidentti George W. Bush on saanut osakseen suurta huomiota sosiaalisessa ja perinteisessä mediassa keskiviikkona Texasin Dallasissa pitämän puheensa vuoksi.

Bush tuomitsi puheessaan jyrkin sanamuodoin Venäjän presidentin Vladimir Putinin yksinvaltaiset otteet ja hyökkäyksen Ukrainaan. Poikkeuksellinen kiinnostus puheeseen liittyy siihen, että Bush sotki puheessaan Ukrainan ja Irakin, joista jälkimmäiseen Yhdysvallat hyökkäsi Bushin käskyllä 2003.

”Yhden miehen päätöksellä on käynnistetty täysin oikeudeton ja brutaali hyökkäys Irakiin, tarkoitan siis Ukrainaan”, Bush sanoi.

Hän huomasi virheensä saman tien ja jatkoi päätään pudistellen: ”Höh, Irak. No, miten vain. 75.”

Luvulla 75 Bush viittasi omaan ikäänsä. Sekoilu sai yleisön nauramaan. Uutistoimisto Reutersin mukaan puheesta Twitterissä julkaistua video-otetta oli torstaiaamuun mennessä katsottu jo yli kolme miljoonaa kertaa.

Yhdysvaltain hyökkäys Irakiin jakoi maailman jyrkästi vuonna 2003 ja riitautti Nato-liittolaisten suhteet. Yhdysvaltain ja Britannian väitteiden mukaan Irakilla oli laaja joukkotuhoaseiden ohjelma, mutta jota ei ollutkaan.

Yhdysvallat ei saanut hyökkäykselleen YK:n turvallisuusneuvoston hyväksyntää, koska esimerkiksi Ranska, Venäjä ja Kiina vastustivat sotaa rajusti. Monet tahot, kuten YK:n pääsihteeri Kofi Annan ja suomalaiset oikeusoppineet, julistivat sodan laittomaksi ja YK:n peruskirjan vastaiseksi.

Irakin sota oli äärimmäisen raaka. Yhdysvaltain sotilaat kiduttivat irakilaissotilaita esimerkiksi Abu Ghraibin vankilassa ja sadattuhannet ihmiset kuolivat hyökkäystä seuranneissa eri ryhmien välisissä taisteluissa sekä sodan aiheuttamien muiden syiden vuoksi.

Vaikka moni yhdistää Irakin sodan Bushiin, sota ei henkilöitynyt ”yhteen mieheen” yhtä voimakkaasti kuin Putinin määräämä hyökkäys Ukrainaan. Bushin ympärillä oli suurehko joukko sotaa halunneita ”haukkoja”, kuten varapresidentti Dick Cheney ja puolustusministeri Donald Rumsfeld.

Cheney esimerkiksi yritti kytkeä Irakin syyskuun 11. päivän terrori-iskuihin, vaikka kytköstä ei tosielämässä ollut. Iskut teki terroristiverkosto al-Qaida.

Irakin asevoimien sotilaat taistelivat Isis-järjestöä vastaan Mosulissa huhtikuussa 2017.

Päivää ennen Yhdysvaltain hyökkäystä Irakiin Venäjän presidentti Putin vetosi rauhaan ja varoitti, että sota johtaisi ”mitä vakavimpiin seuraamuksiin”, kuolonuhreihin ja globaaliin epävakauteen.

Irakiin hyökkäyksen vuoksi Yhdysvaltain sota Afganistanissa joutui moneksi vuodeksi sivuraiteille. Lisäksi Irakin sodan kaaoksessa syntyi terroristijärjestö Isis, joka perusti julman ”kalifaatin” Syyriaan ja Irakiin viime vuosikymmenellä ennen sen kukistamista Yhdysvaltain ja sen liittolaisten toimesta.

Afganistan palasi viime vuoden syksyllä Taleban-liikkeen hallintaan, kun Yhdysvallat vetäytyi maasta. Taleban antoi 1990-luvulla turvapaikan al-Qaida-liikkeen johtajalle Osama bin Ladenille, joka oli syyskuun 11. päivän terrori-iskujen pääsuunnittelija.

Länsimaissa on ihmetelty, miten niin suuri osa venäläisistä tukee Putinin harjoittamaa politiikkaa. Äskettäisessä, riippumattomana pidetyn Levada-tutkimuslaitoksen kyselyssä peräti 83 prosenttia venäläisistä sanoi tukevansa Putinia.

Irakin sodan kynnyksellä noin puolet amerikkalaisista uskoi virheelliseen väitteeseen, että Irakin edesmennyt diktaattori Saddam Hussein oli henkilökohtaisesti sekaantunut Yhdysvaltoihin kohdistuneisiin terrori-iskuihin syksyllä 2001. Pian sodan käynnistämisen jälkeen 73 prosenttia kansasta piti Irakiin hyökkäämistä ”moraalisesti oikeutettuna” tekona.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat