”Miksi haluatte Natoon?” Suomen Nato-hakemus ihmetytti Ankaran kaduilla, mutta kannattajiakin sille löytyi

Turkin johto on asettunut Suomen Nato-jäsenyyttä vastaan, mutta tavallisille turkkilaisille aihe on enimmäkseen yhdentekevä.

Kuğulu-puistossa juhlittiin sunnuntaina jalkapallojoukkuetta yhteistanssilla.

23.5. 2:00 | Päivitetty 23.5. 6:47

Ankara

Turkin pääkaupungissa Ankarassa vietetään täydellistä kesäsunnuntaita, jossa Turkin ja Suomen välisestä ”Nato-kriisistä” ei ole tietoakaan.

Ihmiset ovat kerääntyneet helteiseen puistoon juhlimaan naapuruston jalkapallojoukkueen sarjavoittoa. On ilmapalloja, musiikkia ja väkijoukon päiden päälle näkyvästi ristiin rastiin ripustettuja Turkin lippuja. Ne eivät tosin liity juhlaan, vaan ovat osa arkista isänmaallisuutta. Punaiset liput täplittävät koko Ankaran keskustaa.

Suomalaisten sunnuntaimenoista näkymän erottavat poliisit, joita pörrää puistossa ja katujen kulmilla kymmenittäin. Tasaisin väliajoin rukouslaulu kaikuu läpi kaupungin.

Mitä mieltä ankaralaiset mahtavat olla Suomen Nato-aikeista?

Suomi on täällä puheenaihe harvoin jos koskaan, eikä maan nimi nytkään herätä useimmissa ohikulkijoissa minkäänlaista reaktiota.

Suomi tahtoo Natoon? Siitä en tiedä mitään, vastaa yksi toisensa jälkeen.

”Totta puhuen emme ole kuulleetkaan koko asiasta”, sanoo poikaystävänsä kanssa sunnuntaita viettävä opiskelija Dilara Bozkurt.

Suomi ei ole näkynyt Turkin uutisissa, sanovat opiskelijat Dilara Bozkurt ja Kaan Ulusan.

Kahvilassa istuva nainen huikkaa, että politiikan seuraaminen Turkissa on turhaa, kun vaikuttaa ei kuitenkaan voi.

”Tulee vain paha mieli”, hän sanoo.

Suomi ei siis juuri kiinnosta, vaikka Turkin johdolla on ollut meistä painavaa sanottavaa viime aikoina. Presidentti Recep Tayyip Erdoğan ja ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlu ovat ilmoittaneet suoraan, että Suomella ei nykyisellään ole asiaa Natoon, eikä asiasta kannata keskustella.

Turkin mielestä Suomi ja Ruotsi suojelevat sen terroristisena pitämän kurdijärjestön PKK:n edustajia, jotka pitäisi luovuttaa Turkkiin vastineeksi Nato-jäsenyydestä. Lisäksi Turkkia vastaan Syyrian sodan yhteydessä asetettu asevientikielto pitäisi perua.

”Haluamme, että Turkin huoliin vastataan myös käytännössä, ei vain sanoin. Tämä ei koske vain Ruotsia ja Suomea, vaan myös muita liittolaisia”, Çavuşoğlu sanoi viikonloppuna turkkilaislehti Hürriyetin mukaan.

Ankaran keskustassa poliittista kiistaa kommentoi HS:lle ensimmäisenä vilkkaalla kävelykadulla ystävänsä kanssa liikkuva 29-vuotias ukrainalainen Julija Jatsenko.

”Turkki yrittää vain saada itselleen neuvotteluetua, vaikkapa sotalentokoneita Yhdysvalloilta. Uskon, ettei tämä ole Turkin viimeinen sana, vaan lopulta se antaa Suomen liittyä Natoon”, hän analysoi.

Ankarassa asuvat ukrainalaiset Iryna Tkatšuk ja Julija Jatsenko seuraavat tarkasti Suomen Nato-pyrkimyksiä, mutta eivät Turkin mediasta.

Jatsenko on työskennellyt Ankarassa rakennusalan yrityksessä vajaan vuoden. Hänestä on selvää, että Turkin mediassa Nato-aihe ei näy samoin kuin lännessä.

”Me tunnemme aiheen, koska olemme ukrainalaisia ja seuraamme läntistä mediaa. Olen ylpeä maastanne, osaatte panna Venäjän paikoilleen.”

Kulmakioskilla meidät viittilöi luokseen kauppias Can Şekerci, 59. Hän myy hedelmiä, tupakkaa ja paikallisia sanomalehtiä. Niissä Suomi ei ole yltänyt pääuutiseksi.

Sunnuntaina paperilehtiä ei Şekercin mukaan osta juuri kukaan, joten niitä ei kannata pitää myynnissä. Nopea kierros turkkilaislehtien nettisivuille paljastaa, että Nato-aihetta sivutaan vain pienesti.

Şekerci on seurannut uutisia myymistään lehdistä ja kertoo innokkaasti, että sanotaan niissä mitä vain, hän ottaisi Suomen Natoon vaikka heti.

”Toivon, että onnistutte! Suomi on rikas, voimakas ja hieno yhteiskunta. Nyt noussut kiista koskee kurditerrorismia, mutta uskon, että Suomen ja Turkin välit vielä muuttuvat hyviksi.”

Kauppias Can Şekerci toivottaisi Suomen tervetulleeksi Natoon.

Vastakkainen mielipide löytyy parin korttelin päästä käytettyjen kirjojen kojulta. Kauppias Mehmet Tataroğlu, 54, kertoo vastustavansa ehdottomasti Suomen Nato-jäsenyyttä.

Kyse on pitkän päälle ongelmia tuottavasta lyhytnäköisestä reaktiosta Ukrainan sotaan, hän arvioi. Tararoğlusta on viisasta, että Turkki vastustaa Suomen jäsenyyttä ja säilyttää siten suhteensa Venäjän kanssa. Suomellekaan Nato-jäsenyydestä ei hänen mielestään seuraisi mitään hyvää.

”Naton laajeneminen ei ole hyväksi maailmalle, se vain kasvattaa sotaa. Nato on pahentanut konflikteja Afganistanissa, Irakissa ja Iranissa, ja nyt se puskee kohti Venäjän ja Kiinan rajoja”, Tataroğlu luettelee.

”Suomihan on rauhanomainen maa. Miksi haluatte Natoon?”

Kirjakauppias Mehmet Tataroğlu ei pidä Suomen Nato-aikeista.

Näkemys tuo mieleen Venäjän retoriikan, ja viereisellä kojulla Tararoğlun kollega Ünsal Sadik kertookin lukeneensa Nato-kiistasta paitsi Turkin mediasta myös venäläisen uutistoimisto Sputnikin artikkeleista, joita luetaan Turkissa ahkerasti.

”Luin, että Suomi piilottelee monia kovan luokan kurditerroristeja.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat