Ruotsin ministeri­kolmikko tukee ihmisiä, joita Turkki pitää terroristeina

Turkin vaatimukset näyttävät koskevan enemmän Ruotsia kuin Suomea, ja Ruotsille Turkin vaatimuksiin suostuminen olisi vaikeaa, kirjoittaa Tukholman-kirjeenvaihtaja Jussi Sippola.

Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson, ulkoministeri Ann Linde ja puolustusministeri Peter Hultqvist.

20.5. 17:27 | Päivitetty 20.5. 21:09

Tukholma

Nyt on selvitettävä, mistä kenkä puristaa, sanoi Suomen presidentti Sauli Niinistö torstaina Washingtonissa.

Niinistö kommentoi Turkin näkemyksiä, joiden mukaan Turkki ei voi hyväksyä Suomea ja Ruotsia Naton jäseniksi.

Niinistön mukaan nyt on selvitettävä, mitä Turkki tarkalleen ottaen vaatii, ja esitettävä sitten selkeä vastaus vaatimuksiin.

On vielä vaikea tietää, mitä Turkki todella haluaa. Selvältä alkaa kuitenkin näyttää se, että kenkä puristaa etenkin Ruotsin puolelta.

”Turkilla on Suomen kanssa ongelmia, joista emme ole iloisia. Mutta meillä on suurempia ongelmia Ruotsin kanssa”, kuvasi Turkin Ruotsin-suurlähettiläs Hakki Emre Yunt ruotsalaislehti Dagens Nyheterin haastattelussa keskiviikkona.

Lähettilään mukaan on kolme syytä, miksi Turkki haluaa estää Ruotsin Nato-jäsenyyden. Kaksi niistä linkittyy Ruotsin kurdivähemmistöön.

1. Ruotsin yhteistyö Syyriassa taistelevan kurdijärjestö YPG:n kanssa. YPG on Syyriassa toimivan PYD-puolueen aseellinen siipi, joka on taistellut jihadistijärjestö Isisiä vastaan. Turkin näkemyksen mukaan PYD on osa Kurdistanin työväenpuolue PKK:ta, jonka EU on määritellyt terroristijärjestöksi.

2. Ruotsi ei suostu myymään Turkille aseita. Ruotsi asetti asevientikiellon Turkkiin vuonna 2019, Suomen ja monen EU-maan tavoin, seurauksena Turkin hyökkäyksestä Syyriaan kurdijoukkoja vastaan.

3. Ruotsi ei suostu luovuttamaan Turkkiin ihmisiä, joita Turkki syyttää terrorismista. Lähettilään mukaan Turkki on pyytänyt luovuttamaan PKK-taustaisia ihmisiä.

Jos nämä ongelmat ratkaistaan, Turkki tukee Ruotsin Nato-jäsenyyttä, lähettiläs sanoi.

Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson sanoi torstaina, että Ruotsi pyrkii ratkaisemaan tilanteen ensin keskustelemalla kahdenvälisesti Turkin kanssa.

”Sitten näemme, miten tilanne kehittyy. Mutta voi todeta, että Yhdysvalloissa on hyvin suuri tuki Ruotsin ja Suomen jäsenyyksille”, Andersson sanoi DN:lle.

Ruotsin ja Suomen virallinen suhtautuminen kurdijärjestöihin ei juurikaan poikkea EU:n tai Yhdysvaltain suhtautumisesta kurdeihin.

Ruotsin suhtautuminen on kuitenkin näkyvämpää. Tilanne onkin Ruotsille ja pääministeripuolue sosiaalidemokraateille vaikea. Ruotsissa on merkittävä kurdivähemmistö, ja sekä pääministeri Andersson, puolustusministeri Peter Hultqvist että ulkoministeri Ann Linde ovat ilmaisseet tukeaan kurdeille ja järjestöille, joita Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan pitää terroristeina.

Viime vuonna Magdalena Anderssonista tuli Ruotsin ensimmäinen naispääministeri, ja siinäkin prosessissa Ruotsin kurdivähemmistöllä oli roolinsa. Pääministeriäänestys ratkesi yhdellä äänellä, joka tuli entiseltä vasemmistopuolueen edustajalta Amineh Kakabavehilta.

Kakabaveh taas lupasi äänestää Anderssonia vain jos sosiaalidemokraatit suostuivat tekemään hänen kanssaan sopimuksen. Sopimus syntyi, ja sosiaalidemokraatit lupasivat pyrkiä syventämään yhteistyötä kurdien PYD-puolueen kanssa. Yhteisessä julkilausumassa mainittiin tuki kurdijärjestöille kuten YPG, YPJ ja PYD.

Kakabavehin ja sosiaalidemokraattien allekirjoittamassa julkilausumassa mainittiin myös presidentti Erdoğan.

”Erdoğanille ja hänen islamistiselle hallinnolleen ei tule ryhtyä juoksupojaksi”, luki lausumassa, jonka Kakabaveh jakoi Facebook-sivullaan.

Sosiaalidemokraattien julkaisemassa versiossa lausumasta Erdoğania ei tosin mainita.

Kakabaveh sanoo, että Erdoğan ei ole vihainen pelkästään hänen ja sosiaalidemokraattien laatiman sopimuksen vuoksi.

”Suomellahan ei ole mitään vastaavaa sopimusta, mutta hän reagoi samoin Suomea kohtaan. Hän on vihainen monesta syystä”, Kakabaveh sanoo ja listaa:

Turkkia hiertää, että Suomi ja Ruotsi tukevat kurdeja, jotka ovat taistelleet Isisiä vastaan. Turkkia hiertää, että Ruotsi voimakkaasti ajoi Turkille asetettavaa asevientikieltoa. Turkkia hiertää kotimaan heikko taloustilanne, ja Erdoğan pyrkii Natolle ja Suomelle ja Ruotsille uhittelemalla nostamaan suosiotaan ennen vuoden 2023 presidentinvaaleja.

”Hän haluaa näyttää olevansa hyvä neuvottelija ja johtaja, josta pidetään. Hän käyttää usein välineenään kurdeja, koska hänellä ei ole muita ideoita kuin terrorismipuheet”, Kakabaveh sanoo.

Yksi keskeinen tavoite on myös saada jotain Yhdysvalloilta. Se nostaisi Erdoğanin suosiota.

Kakabavehin mukaan Erdoğan ei halua, että kurdien oikeudet paranisivat missään maassa.

”Erdoğan on samanlainen despootti kuin Putin. Jos hänellä olisi yhtä paljon valtaa kuin Putinilla, hän olisi vielä pahempi”, Kakabaveh sanoo ja viittaa Erdoğanin puheisiin uudesta Osmanien valtakunnasta.

Kakabaveh on sanonut ruotsalaismedialle, että kun Erdoğan puhuu Ruotsissa pesivistä terroristeista, hän puhuu esimerkiksi Kakabavehista. Valtiopäiväedustajan mielestä olisi skandaali, jos Ruotsi suostuisi Erdoğanin vaatimuksiin.

Perjantaina Turkin lähettiläs Hakki Emre Yunt sanoi uutistoimisto TT:lle toivovansa Kakabavehin luovuttamista Turkkiin.

Myöhään perjantai-iltana Turkin lähettiläs sanoi Ruotsin radiolle, että uutistoimisto TT:n uutisoimat lausunnot perustuvat väärinkäsitykseen. Lähettilään mukaan Kakabaveh ei ole mukana luovutettavien henkilöiden listalla, jonka Turkki on antanut Ruotsin hallitukselle.

Lue lisää: Turkki tahtoo suureksi jälleen

Voiko Ruotsi suostua mihinkään Turkin vaatimuksista?

Se tulee olemaan vaikeaa pääministeripuolue sosiaalidemokraateille, joka on juuri tehnyt valtavan suuren käännöksen ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan päätettyään hakea Naton jäsenyyttä. Sosiaalidemokraatit ovat vakuuttaneet, että Natonkin jäsenenä Ruotsi voi puhua rauhan puolesta ja puolustaa heikommassa asemassa olevia – kuten juuri kurdeja.

Siksi on vaikea nähdä, että Ruotsi suostuisi etenkään kolmanteen vaatimukseen eli kurdien luovuttamiseen Turkille.

Tilanteen vaikeutta kuvasi parikymmentä vuotta Ruotsin Halmstadissa asunut kirjailija ja toimittaja Hamza Yalcin, joka antoi tällä viikolla haastattelun Ruotsin TV4:lle.

Yalcin on puolustanut kurdien oikeuksia ja arvostellut Turkin hallintoa pitkään. Hän kertoo TV4:n haastattelussa uskovansa, että hänen nimensä on Turkin hallituksen luovutuslistalla. Hän on huolissaan, miten hänelle kävisi Turkissa, jos hänet luovutettaisiin hallitukselle.

”He voisivat sulkea minut vankilaan, eristykseen. Minut eliminoitaisiin.”

Juttua muokattu kello 21.10: Lisätty tieto sosiaalidemokraattien julkaiseman lausuman erilaisuudesta verrattuna Kakabavehin julkaisemaan versioon.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat