Turkin Erdoğan ja Niinistö keskustelivat puhelimessa, aiheena Suomen Nato-jäsenyys

Erdoğan keskusteli lauantaina myös Ruotsin pääministerin Magdalena Anderssonin kanssa.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan puhui Naton kokouksessa Brysselissä kesäkuussa.

21.5. 11:18 | Päivitetty 21.5. 18:42

Poikkiteloin Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden eteen asettunut Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan on keskustellut lauantaina puhelimessa Suomen presidentti Sauli Niinistön kanssa, tiedottaa Tasavallan presidentin kanslia.

Tiedotteen mukaan presidentit keskustelivat Suomen Nato-jäsenyydestä, koko euroatlanttisen alueen turvallisuudesta ja terrorismin vastaisesta taistelusta.

”Suomi tuomitsee terrorismin kaikissa sen ilmenemismuodoissa”, tiedotteessa sanotaan.

Niinistön kerrotaan todenneen Erdoğanille, että Nato-liittolaisina Suomi ja Turkki sitoutuisivat toistensa turvallisuuteen ja vahvistaisivat siten maiden kahdenvälisiä suhteita.

Niinistö kuvaili keskustelua Twitter-tilillään ”avoimeksi ja suoraksi”.

Presidentin kanslian mukaan keskustelu käytiin Suomen aloitteesta.

Presidentin kanslia viestittää HS:lle, ettei Niinistöllä ei ole lisättävää tiedotteen sisältöön.

Erdoğan keskusteli lauantaina puhelimessa myös Ruotsin pääministeri Magdalena Anderssonin kanssa, kertoo turkkilainen uutistoimisto Anadolu.

Erdoğanin kerrotaan vaatineen Anderssonilta, että Ruotsin poliittisen, taloudellisen ja aseellisen tuen ”terroristijärjestöille” tulisi loppua.

Erdoğan on useaan otteeseen esittänyt väitteen, jonka mukaan osalla Ruotsin valtiopäiväedustajista olisi yhteyksiä Kurdistanin työväenpuolueeseen (PKK), jota Turkki pitää terroristijärjestönä. Myös Euroopan unioni, jonka jäsen Ruotsi on, on määritellyt PKK:n terroristijärjestöksi.

Ruotsi on monien muiden länsimaiden, esimerkiksi Yhdysvaltojen, tavoin tukenut PKK:n Syyriassa toimivaa sisarjärjestö YPG:tä taistelussa jihadistijärjestö Isisiä vastaan.

Turkin näkemuksen mukaan YPG on osa PKK:ta.

Erdoğan kehotti Anderssonia myös poistamaan Turkkia vastaan asetettuja ”rajoitteita puolustusteollisuudessa”.

Turkki on hangoitellut vastaan sekä Ruotsin että Suomen Nato-jäsenyyspyrkimyksille, mutta sen kritiikki tuntuu olevan kohdistetun erityisesti Ruotsille.

”Turkilla on Suomen kanssa ongelmia, joista emme ole iloisia. Mutta meillä on suurempia ongelmia Ruotsin kanssa”, kuvasi Turkin Ruotsin-suurlähettiläs Hakki Emre Yunt ruotsalaislehti Dagens Nyheterin haastattelussa keskiviikkona.

Suomi ja Ruotsi ovat monen muun EU-maan tavoin asettaneet Turkille asevientikiellon sen jälkeen, kun maa vuonna 2019 hyökkäsi Pohjois-Syyrian kurdijoukkoja vastaan.

Ruotsi on myös kieltäytynyt luovuttamasta Turkkiin ihmisiä, joita Turkki pitää terroristeina.

Lue lisää: Ruotsin ministeri­kolmikko tukee ihmisiä, joita Turkki pitää terroristeina

Erdoğanin ja Niinistön puhelusta kertoi ennakkoon turkkilainen Dünya-lehti perjantaina.

Erdoğan sanoi Turkin olevan yhä sillä kannalla, ettei turvallisuusjärjestönä toimivaan Natoon tulisi hyväksyä maita, joita Turkki syyttää terrorismijärjestöjen tukemisesta.

Kommenteissaan Erdoğan antoi ymmärtää, että Suomen ja Ruotsin jäsenyyden hyväksyntä olisi välillisesti jäsenyyden antamista terroristijärjestölle. Erdoğan sanoo esittäneensä Turkin kannan asiaan selkeästi ja yksiselitteisesti.

Britannian pääministeri Boris Johnson puhui Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksesta Turkin presidentin Erdoğanin kanssa perjantai-iltana.

Downing Streetin tiedotuksen mukaan Johnson oli korostanut keskustelussa Venäjän luomaa uhkaa sen eurooppalaisille naapureille ja painottanut, että Suomi ja Ruotsi olisivat arvokas lisä Naton liittoutumassa.

Lue lisää: Johnson Erdoğanille: Suomi ja Ruotsi olisivat arvokkaita Nato-jäseniä

Turkki on laatinut pitkän vaatimuslistan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden ehdoksi. Listalla on muun muassa asevientikiellon purkaminen sekä terroristiepäiltyjen palauttaminen Turkille. Vaatimusten sisältö on vaihdellut viime päivinä Erdoğanin puheissa sekä Turkin valtiollisissa medioissa.

Turkki aloitti Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenhakemusten käsittelyn jarruttamisen jo keskiviikkona sen jälkeen, kun Suomi ja Ruotsi jättivät yhdessä jäsenhakemuksensa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat