”Selvä taktinen virhe ulko­politiikassa” – HS tapasi Turkissa oppositio­poliitikkoja, jotka arvostelevat Erdoğanin vaatimuksia Suomelle ja Ruotsille

HS tapasi oppositiopoliitikkoja Turkin pääkaupungissa Ankarassa. Suomen ja Ruotsin delegaatiot tapaavat Turkin hallituksen edustajia tänään keskiviikkona.

Turkin johdon ei pitäisi unohtaa, että Suomi ja Ruotsi tukivat aikoinaan Turkin mahdollista EU-jäsenyyttä, sanoo oppositiopuolue CHP:n puoluejohtajan korkein neuvonantaja Unal Ceviköz.

25.5. 11:35 | Päivitetty 25.5. 14:03

Ankara

Käännymme kapealle sivukadulle Turkin pääkaupungin Ankaran keskustassa. Huomaamattoman vaalean kerrostalon erottavat naapureista etupihaa kiertävä piikkilanka-aita ja koppi, jossa vartija suorittaa turvatarkastuksen.

Vasemmistopuolue HDP:n kansanedustaja Hişyar Özsoy puhuu Suomen medialle mielellään. HDP on merkittävin kurdien oikeuksia ajava laillinen puolue Turkissa.

Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin puheet Suomen ”hyysäämistä” kurditerroristeista saavat Özsoyn puuskahtamaan turhautuneena.

”Presidentti Erdoğanin mielestä nyt melkein kuka vain on terroristi. Jos hän ei pidä jonkin henkilön tai valtion mielipiteistä, heidät leimataan terroristeiksi tai terroristien suojelijoiksi. Suomalaisten ei kannata ottaa niitä puheita henkilökohtaisesti”, Özsoy sanoo.

Hänen puolueensa johtajat ovat vankilassa terrorismista syytettyinä.

”Presidentti Erdoğanin mukaan puhut itse asiassa nytkin terroristin kanssa. Olen kansanedustaja, mutta minua vastaan on nostettu syytteitä. Se on naurettavaa. Eli ei muuta kuin tervetuloa kerhoon, Suomi.”

Vasemmistopuolue HDP:n kansanedustajan Hişyar Özsoyn mielestä sillä, mistä nimenomaisista asioista Turkin johto sanoo Suomea syyttävänsä, ei ole kovinkaan paljon merkitystä. Tarkoitus on luoda asetelma, jossa Nato-johtajien täytyy käydä Turkin kanssa kauppaa.

Turkissa oppositiolla ei juuri ole valtaa vaikuttaa Suomen ja Turkin suhteisiin. Özsoy epäilee, ettei asia ole myöskään Suomen johdon ratkaistavissa. Suomi on vain työkalu kiistoissa, jotka olivat olemassa jo ennen Suomen mahdollista Nato-jäsenyyttä.

”En usko, että Suomi voi tehdä yhtään mitään, millä olisi tilanteeseen positiivinen vaikutus. Neuvotteluja ei oikeasti käydä Suomen ja Turkin tai Ruotsin ja Turkin välillä vaan Turkin ja Yhdysvaltojen välillä.”

Özsoyn mielestä sillä, mistä nimenomaisista asioista Turkin johto sanoo Suomea syyttävänsä, ei ole kovinkaan paljon merkitystä. Tarkoitus on vain luoda asetelma, jossa Nato-johtajien täytyy käydä Turkin kanssa kauppaa.

Turkin mediassa on viime päivinä kiitelty sitä, että Suomen johto on luvannut ottaa Turkin huolet huomioon ja valvoa kurdijärjestöjä tiukemmin. Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) ilmoitti tiistaina, että Suomen delegaatio neuvottelee keskiviikkona Ankarassa.

Tämä harmittaa Özsoyta.

”Olemme todella yllättyneitä siitä, kuinka sekä Suomen että Ruotsin poliitikot ja hallitukset ovat menneet niin puolustuskannalle. Meistä on vaikea ymmärtää, miksi Suomi on lähtenyt tekemään kompromisseja ja mielistelemään Turkin johtoa. Se näyttää naurettavalta”, hän sanoo.

“Suomen poliitikkojen on täysin tarpeetonta selitellä, että Suomessa ei ole terroristeja eikä Suomi kannata terrorismia. He vastaavat vakuutteluillaan aivan epäolennaisiin kysymyksiin.”

HDP:n näkökulmasta Suomi on nauttinut mainetta demokraattisena ja neutraalina maana, jonka kansa välittää ihmisoikeuksista ja oikeusvaltio­periaatteesta.

Suomessa ei ole merkittävän suurta kurdiväestöä. Ruotsi taas on ollut varsin aktiivinen kurdien oikeuksien puolestapuhuja.

Özsoyn mielestä on pöyristyttävää, että Turkin lähettiläs ehti jopa vaatia ruotsalaisen kurdikansanedustajan Amineh Kakabavehin luovuttamista Turkkiin terrorismikytkösten varjolla. Kakabaveh ei ole edes turkkilainen, Özsoy puuskahtaa.

”Me oletamme, että Suomi toimii kuin oikeusvaltio. En usko hetkeäkään, että tilanne ratkeaisi sillä, että Suomi puhuu mukavia ja alkaa valvoa yksittäisiä kurdeja.”

Özsoy muistuttaa, että maanpakoon joutuneet kurdit elävät jo valmiiksi vaikeissa oloissa.

”On suuri pettymys meille, jos Suomen ja Ruotsin hallitukset taipuvat näiden törkeiden vaatimusten edessä.”

Özsoy pitää häpeällisenä, että Erdoğan käyttää veto-oikeuttaan Natossa edistääkseen omaa etuaan. Hän uskoo, että todellisuudessa presidentti ajaa takaa Turkin vastaisten pakotteiden purkamista, hävittäjäkauppoja Yhdysvaltojen kanssa ja sitä, että Nato-maat peruisivat tukensa Syyriassa Isisiä vastaan taistelleille kurdeille.

”Ja kun Turkin talous on näin huonossa jamassa, en ihmettelisi, vaikka hän seuraavaksi pyytäisi ihan vain rahaakin”, Özsoy vitsailee.

Turkin sisäpolitiikka vaikuttaakin epäilemättä siihen, millaisia palopuheita Erdoğan pitää.

Vaalit käydään ensi vuonna, ja Erdoğanin puolue AKP on kohdannut paljon arvostelua paitsi taloudesta myös EU:n kanssa solmitusta pakolaissopimuksesta, jota pidetään Turkissa laajasti epäonnistuneena.

Özsoy ei silti elättele suuria toiveita opposition voitonmahdollisuuksista vaaleissa.

”Erdoğan saattaa voittaa siksikin, että oppositio ei ole onnistunut tarjoamaan riittävän hyvää ja helposti ymmärrettävää vaihtoehtoa.”

Vaikka HDP on maan merkittävin laillinen kurdien asiaa ajava puolue, se ei aio edes yrittää nostaa esiin kurdikysymystä ennen seuraavia vaaleja.

”Nykyilmapiirissä siitä ei voi edes puhua.”

Suomalaiset saavat itse päättää, menevätkö Natoon, Özsoy sanoo. HDP:n puolesta siitä ei ole kysymystäkään. Hän kuitenkin varoittaa, ettei Nato välttämättä tuo tullessaan pelkkää vakautta ja turvaa.

Syyriassa kurdit taistelivat Isisiä vastaan Yhdysvaltojen tukemina, kunnes jäivät yksin Turkin, Venäjän ja Syyrian presidentin Bashar al-Assadin joukkojen armoille. Kurditaistelijoita on kuollut sodassa valtava määrä. Loput yrittävät selviytyä jotenkuten.

”Rojava [Kurdien itsehallintoalue Syyriassa] on meille herkkä paikka. Kurdit taistelivat Isisiä vastaan itsensä mutta myös muun ihmiskunnan puolesta. Heidät on petetty moneen kertaan, ja mielestäni olemme kaikki velkaa heille.”

Turkin pääoppositio­puolueen CHP:n päämaja on vaikuttava retrofuturistinen kolossi.

Punainen matto johdattaa kiviportaita kolmen tai neljän asuinkerroksen korkuiseen aulaan, jonka takaseinää koristaa puolueen ja koko nyky-Turkin isän Kemal Atatürkin kuva.

CHP-puolueen päämaja Ankarassa.

CHP:n puoluejohtajan korkeimmalla neuvonantajalla Unal Ceviközillä on 11. kerroksen toimistossaan kolme assistenttia. Yksi ohjaa meidät käytävältä toimistoon, toinen varmistaa, että tittelit ovat toimittajan tiedossa ja kolmas kysyy, haluammeko teetä.

Ceviköz on entinen suurlähettiläs, joka aloitti uransa 80-luvulla Neuvostoliiton-lähetystössä. Suomi oli tuolloin paikka, johon Moskovan diplomaatit kuljetettiin sairastapauksissa hoitoon.

Ceviközin perspektiivi Suomen Nato-dilemmaan on sekin historiallinen.

”Suomihan ei koskaan osoittanut kiinnostusta Natoa kohtaan, ei kylmän sodan aikaan eikä edes Neuvostoliiton hajottua. Silloin vallitsi tasapaino, jossa teihin ei yksinkertaisesti kohdistunut suoraa uhkaa.”

Ceviközin analyysin mukaan tilanne muuttui, kun Nato alkoi laajentua ja Venäjä väittää, että se on uhka, joka rikkoo Naton ja Venäjän perustamissopimusta.

“Se on kyllä vale. Venäjä tietysti haluaa tulkita asiat parhain päin itselleen, mutta minä olin itse mukana tekemässä sitä sopimusta, emmekä koskaan antaneet Venäjän ymmärtää, että heillä olisi minkäänlaista veto-oikeutta Naton laajentumiseen.”

Suomen nyt kokemat turvallisuushuolet ovat Ceviközin mielestä täysin perusteltuja Venäjän viimeaikaisten sotatoimien takia. CHP olisi valmis tukemaan Suomen Nato-jäsenyyttä.

Erdoğanin terrorismiväitteistä CHP tosin on varovaisesti samaa mieltä: Suomi ei ole suhtautunut Turkin turvallisuushuoliin riittävällä herkkyydellä. Sen ei kuitenkaan pitäisi olla syy puuttua Suomen Nato-jäsenhakemukseen.

”Suomeen on ehkä paennut joitain PKK:n ihmisiä. Minä en tiedä, keitä. Mutta oli miten oli, tämä on kahdenvälinen ongelma, joka Turkin pitäisi hoitaa suoraan Suomen kanssa”, Ceviköz sanoo.

”Tämän asian nostaminen esteeksi Suomen Nato-jäsenyydelle on Erdoğanilta selvä taktinen virhe ulkopolitiikassa. Ei ihme, että se on aiheuttanut vahvoja reaktioita Nato-kumppaneissamme.”

Unal Ceviközin mielestä Turkin presidentin vaatimukset Ruotsille ja Suomelle ovat taktinen virhe. Hän uskoo, että lopulta Suomesta ja Ruotsista tulee Naton jäseniä.

Ceviközin mielestä Turkin pitäisi keskittyä saamaan näkemyksensä kurdijärjestöjen aiheuttamasta terrorismiuhasta läpi suoraan Natossa. Se voisi pyytää, että Naton sääntöihin kirjataan velvollisuus taistella Turkin ilmaisemaa terrorismiuhkaa vastaan esimerkiksi valvomalla kurdijärjestöjen toimintaa Nato-maissa yhteisen turvallisuuden nimissä.

”Tämä tietenkin sitoisi myös tulevia jäsenmaita kuten Suomea.”

Turkin johdon ei pitäisi unohtaa, että Suomi ja Ruotsi tukivat aikoinaan Turkin mahdollista EU-jäsenyyttä, Ceviköz sanoo. Vanhan diplomaatin elkein hän mainitsee muun muassa, että itse Atatürk piti Suomesta.

”Olen varma, että menivät keskustelut nyt miten vain, Suomi kyllä lopulta päätyy Natoon ja hyviin väleihin Turkin kanssa”, Ceviköz toteaa haastattelun lopuksi.

“Ja hei, tiedäthän kansainvälisen politiikan kentällä tunnetun suomettumisen käsitteen? Se on teille aika nöyryyttävä termi, eikö? No, Natoon liittymisen jälkeen voitte rentoutua, siihen loppuu suomettuminen.”

HS pyysi tätä juttua varten haastattelua myös Erdoğanin puolueelta AKP:ltä, mutta pyyntöön ei keskiviikkoaamuun mennessä vastattu.

Oikaisu 25.5. kello 14.03: Korjattu kohtaa, jossa vasemmistopuolue HDP:n kansanedustajaa Hişyar Özsoyta kutsuttiin virheellisesti Hişyar Özsoyniksi.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat