EU tarkkailee Venäjän disinformaatiota Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksista – Pääviesti on se, että maat on ”pakotettu” Natoon

Disinformaatio on vielä yleisluontoista ja mukailee Venäjän pitkäaikaista Nato-puhetta.

EU laskee Venäjän ulkoministeriön tiedottajan Maria Zaharovan yhdeksi disinformaation levittäjäksi.

24.5. 14:37

Bryssel

Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksiin liittyvä disinformaatio eli harhaanjohtavan tiedon levittäminen on alkanut Venäjällä, mutta se ei ole levinnyt ainakaan vielä massiivisiksi kampanjoiksi sosiaalisessa mediassa.

”Disinformaatio on näkyvää ja havaittavaa, mutta ei ylikierroksilla”, EU-virkamies tiivistää.

EU:ssa toimivan East Stratcomin mukaan disinformaatio ja kritiikki Suomea ja Ruotsia kohtaan liikkuu vielä yleisellä tasolla. Usein disinformaatiossa on tyypillistä pureutua kiinni johonkin yksityiskohtaan ja paisutella sitä, mutta tällaista ei Nato-hakemusten suhteen ole vielä nähty.

Disinformaatiossa haetaan usein myös heikkoja kohtia ja haavoittuvuuksia, jotka voivat liittyä esimerkiksi sisäpolitiikan tapahtumiin. Tätäkään ei ole Suomen ja Ruotsin osalta vielä nähty.

EU:n ulkosuhdehallinnon yhteydessä toimiva East Stratcom etsii ja torjuu EU:n ulkopuolisten valtioiden levittämiä valheellisia uutisia.

East Stratcom on tarkkaillut jo pitkään, miten Venäjä kertoo Natosta. Sen nettisivuilla on listattuna lähes 1 500 esimerkkiä, jotka on poimittu muun muassa eri nettisivuilta.

Suomen ja Ruotsin jäsenyyshakemusten jättämisten jälkeen Kremliä myötäilevässä mediassa ja sivustoilla alkoi esiintyä juttuja, joiden mukaan Suomi ja Ruotsi on nyt pakotettu Natoon ja käymään sotaa Venäjää vastaan.

”Natosta on tullut disinformaatiotoiminnan keskipiste”, tiivistää EU-virkamies.

Venäjän pitkäaikaisena narratiivina eli kerrontatapana on kuvata Nato sodanlietsojana ja hyökkääjänä.

Natoa on Venäjällä jo pitempään syytetty Suomen ja Ruotsin houkuttelusta mukaan, ja toisaalta Suomea ja Ruotsia on kiitelty siitä, että ne eivät ole hakeneet jäseniksi.

Yksi disinformaation muoto on herättää epäilyjä siitä, että suomalaiset ja ruotsalaiset eivät tue jäsenyyttä muun muassa siksi, että pelkäävät hyvinvointivaltioidensa murenevan puolustusmenojen takia.

Lisäksi on jo esiintynyt epäilyjä, että maiden jäsenyys voisi loukata kansainvälisiä sopimuksia.

EU-arvion mukaan pohjoismaat ovat hyvin valmistautuneita Venäjältä leviävään disinformaatioon ja ymmärtävät hybridiuhkien luonteen. East Stratcom tekee maiden viranomaisten kanssa yhteistyötä.

East Stratcom laskee mukaan disinformaation levittäjiin myös viralliset tahot eli viranomaiset, Venäjän ulkoministeriön, valtion median – ei siis pelkästään sosiaalisen median sakeaa viidakkoa. Tyypillisiä ovat myös erilaiset uutisportaalit ja nettisivustot, joiden taustalta löytyy linkki Venäjän valtioon.

EU:ssa on laitettu merkille, että Venäjän johdon julkiset kommentit Nato-hakemuksesta ovat olleet maltillisia. Venäjän presidentti Vladimir Putin sanoi 16. toukokuuta, että Venäjällä ei ole ongelmia Suomen tai Ruotsin kanssa, joten Naton laajeneminen näihin maihin ei ole suora uhka Venäjälle.

EU-virkamiehen mukaan tätä kannattaa tulkita varovasti, koska kyse voi olla taktiikasta. Toisaalta jyrkintä laitaa on edustanut Venäjän ulkoministeriö, jonka tiedottaja Maria Zaharova on puhunut sotilaallisista toimista.

Lue lisää: Putin sanoi, että Suomen liittyminen Natoon ei ole suora uhka Venäjälle – Miten kommenttia pitäisi tulkita?

EU-virkamiehen tulkinnan mukaan Venäjällä on hyväksytty tosiasiana, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet toteutuvat, ja Venäjä ei disinformaatiollaan pyri estämään jäsenyyksiä vaan lähinnä hallitsemaan julkisuutta ja vaikuttamaan siihen, miten Nato toimii sen lähialueilla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat