Miksi YK:n ihmis­oikeus­valtuutettu menee selvittämään uiguurien tilannetta Xinjiangiin? Pakkorako tai urahaaveet, otaksutaan

Tutkimusmatka ei olekaan tutkimusmatka, eikä mukana ole edes uiguuria puhuvaa tulkkia.

EU-maat sopivat Kiina-pakotteista uiguurivähemmistön kohtelun vuoksi.

24.5. 14:36

Peking

Kuka tätä oikein haluaa? Miksi YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Michelle Bachelet vierailee tällä viikolla Kiinan Xinjiangissa? Matka on haukuttu jo ennalta lyttyyn.

Kiina jarrutti matkaa pitkään. Bachelet on halunnut mennä Xinjiangiin jo vuosia selvittämään väitteitä Kiinan ihmisoikeusrikkomuksista.

Nyt kun matka vihdoin järjestyi, lukuisten maiden poliitikot ja kansalais­järjestöt varoittavat, että Xinjiangin-­matkasta uhkaa tulla Kiinan järjestämä näytös.

Kansalaisjärjestöt, tutkijat ja viestimet ovat kertoneet vuodesta 2018 alkaen Xinjiangin vähemmistöjen, erityisesti uiguurien sorrosta jättimäisine leirityksineen ja kidutuksineen.

Kiina kiistää kiivaasti vähemmistöjen huonon kohtelun. Se väittää vain estäneensä terrorismia kouluttamalla riskiryhmiä, ja syyttää lähes kaikkia paljastuksia Xinjiangista valheiksi.

Lue lisää: HS:n kirjeenvaihtajat ovat seuranneet Kiinan uiguurijahtia jo vuosikymmeniä — Kuukausiliitteen jutussa he kertovat salaisista haastatteluista, kadonneista ihmisistä ja Suomeen asti yltävästä pelosta

Bachelet’n piti siis mennä tutkimusmatkalle. Bachelet kuitenkin ilmoitti ennen matkaansa diplomaattitapaamisessa, että kyse ei olekaan tutkimuksesta, kertoi diplomaattilähde Pekingistä. Kiina on vastustanut tutkintaa ja korostanut, että matkan pitäisi lisätä keskinäistä yhteisymmärrystä.

Matkan tarkkaa ohjelmaa ei ole julkistettu. Kansalaisjärjestöt pelkäävät, että Bachelet ei pääse vapaasti kulkemaan, eikä tapaamaan henkilöitä, jotka voisivat kertoa ikäviä asioita kohtelustaan.

Turkin uiguurit näyttivät kuvia Kiinassa pidätetyistä sukulaisistaan tiedotustilaisuudessa Istanbulissa toukokuun 10. päivänä 2022.

Mikäli hän pääsee Xinjiangissa kulkemaan vapaasti ja tapaamaan kärsineitä ja nämä vieläpä uskaltavat puhua, se olisi järisyttävä yllätys kaikille Kiinaa tunteville tahoille.

Miksi Bachelet siis haluaa mennä Xinjiangiin, vaikka matka on suurella todennäköisyydellä tuomittu epäonnistumaan – ainakin jos tavoitteena on selvittää, mitä uiguureille oikeasti kuuluu?

”Bachelet on tavallaan ansassa”, analysoi Richard Gowan, joka on vastannut pitkään YK-suhteiden hoitamisesta kansainvälisessä järjestössä International Crisis Group.

Vaikka monet länsimaat ja järjestöt nyt narisevat Bachelet’n vierailun uhkaavan kutistua Kiinan lavastamaksi näytökseksi, juuri ne ovat aiemmin tutkivaa vierailua vaatineet.

Niille eivät kuitenkaan kelpaa salainen, ystävälliseksi viestinvaihdoksi kuvailtu matkaohjelma. Hyvä kysymys tietenkin on, että odottiko kukaan muunlaisen matkan Kiinaan olevan edes mahdollinen.

Vierailua on yritetty edistää vuosia.

”Tästä vierailusta on tullut hänelle henkilökohtainen testi. Samalla tavalla (YK:n pääsihteerin Antonio) Guterresin piti mennä Moskovaan ja Kiovaan viime kuussa välttääkseen kritiikkiä, ettei hän tee tarpeeksi Ukrainan hyväksi”, Gowan sanoo.

”Mutta Bachelet’n pitää myös välttää isoa välirikkoa Pekingin kanssa, sillä se voisi sitten aiheuttaa kostoksi taloudellista ja poliittista painetta YK:lle.”

Kiina on tätä nykyä YK:n toiseksi suurin rahoittaja, mikä on yksi syy sen painoarvon kasvuun järjestön sisällä. Kiina myös tekee hartiavoimin töitä YK:ssa saadakseen muut maat kannattamaan erityisesti ihmisoikeusasioissa kantojaan – eli välttämään Kiinan arvostelua.

Kiina on myös valmis antamaan yksittäisille maille taloudellista apua, jos ne ovat Kiinan kanssa samoilla linjoilla. Samoin se on valmis uhkaamaan maita taloudellisen avun menetyksellä, elleivät ne taivu sen linjaan. Tämä näkyy muun muassa YK:n ihmisoikeusneuvostossa ja sen päätöksissä.

Kiina sai lisättyä suuresti jalansijaa YK:ssa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin käännettyä YK:lle selkänsä. Joe Bidenin aikana Yhdysvallat on ottanut asemansa takaisin, ja Yhdysvallat on Gowenin arvion mukaan edelleen YK:n merkittävin vaikuttaja.

Tätä nykyä kaikkien YK:n elinten on kuitenkin huomioitava tarkasti myös Kiinan näkemykset.

Toukokuun 18. päivä 2022 otettu ilmakuva rakennustyömaasta Tacheninissa, Xinjiangin uiguurialueella.

Bachelet’n vierailun järjestelyiden taustalla voi olla myös henkilökohtaisia syitä, diplomaattilähde Pekingistä arvioi. Diplomaattipiireissä pohditaan, aikooko Bachelet hakea kaudelleen jatkoa – tai peräti tähdätä YK:n pääsihteeriksi.

Silloin hän tarvitsee Kiinan tukea pyrkimyksilleen.

Chilen entinen presidentti Bachelet ei ole hengeltään kallellaan Yhdysvaltoihin eli Kiinan viholliseen päin. Yhdysvallat auttoi Pinochetin hallinnon nousussa Chilessä, ja tuo hallinto kidutti Bacheletin isää.

Bachelet’lta riittää ymmärrystä Kiinan painotukselle taloudellisiin ja sosiaalisiin ihmisoikeuksiin, kuten ihmisten nostamiseen köyhyydestä. Hänen edeltäjänsä Zeid Ra'ad al Hussein puolestaan painotti toimissaan poliittisia ihmisoikeuksia ja tuomitsi usein Kiinan toimia.

Bachelet’a torutaan lammasmaisuudesta Kiinan edessä, mutta edeltäjää syytettiin riidan haastamisesta Kiinan kanssa. Diplomaattisiin asioihin keskittyvän Geneva Solutions -lehden mukaan vaatimus suunnanmuutoksesta on voinut tulla itse YK:n pääsihteeriltä.

Diplomaattilähde Pekingistä muistuttaa, ettei Bachelet ole julkaissut kaudellaan yhtään tiedotetta Xinjiangin tilanteesta, Hongkongin liikehdinnän tukahduttamisesta sentään yhden. Moneen muuhun maailman kolkkaan ja tilanteeseen hän on puuttunut herkällä kädellä.

Ihmisoikeusvaltuutetun pitkään odotettu raportti Xinjiangista on ollut valmis elokuusta alkaen. Sen julkaisemista on kuitenkin lykätty useita kertoja, eikä se ole vieläkään julki. Syytä ei ole kerrottu julki, mutta moni epäilee Kiinan painostusta.

Diplomaatin mukaan Bachelet’n kanssa matkaavassa ryhmässä ei ole ketään varsinaista Kiinan-tuntijaa ja sen tulkitkin tulkkaavat vain kiinasta, eivät vähemmistöjen kielistä kuten uiguurista.

Lähde suhtautuukin epäillen Bachelet’n vakuutuksiin, että tämä osaa lukea Kiinaa ja aikoo nostaa esille kaikki mahdolliset ihmisoikeusasiat Kiinan kanssa.

Vierailu järjestetään niin sanotussa kuplassa, mikä tarkoittaa sitä, että mitään spontaaneja pyyntöjä ei toteuteta. Kiina on ennalta järjestellyt tapaamiset ja vierailut. Tätä perustellaan covidia ennaltaehkäisevällä toiminnalla.

Bachelet on sanonut saaneensa vaikutettua matkan ohjelmaan paljonkin, mutta salaista ohjelmaa on vaikea ulkopuolisten arvioida. Toimittajia hänen matkaansa ei päästetä, mutta retken lopuksi lauantaina on tiedotustilaisuus.

Diplomaattilähteen mukaan Bachelet valmisteli diplomaattitapaamisessa kuulijoita tulevaan. Bachelet sanoi matkan odotusten olevan niin korkealla, että tulee varmasti pettymyksiä.

Matkan tavoitteen Bachelet oli muotoillut olevan ”saada siitä mahdollisimman paljon irti”.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat