Ukraina sai Tanskalta käänteen­tekeviksi luonnehdittuja meritorjunta­ohjuksia – Niistä ei kuitenkaan ole hyötyä tänään, eikä huomenna

Parhaillaan käynnissä olevien taisteluiden kanssa ohjustoimituksella ei ole mitään tekemistä, kirjoittaa ulkomaantoimittaja Pekka Hakala.

Ohjusristeilijä Curtis Wilbur laukaisi Harpoon-ohjuksen harjoituksissa Filippiinien vesillä toukokuussa 2019.

24.5. 13:18

Yhdysvaltain puolustusministeri Lloyd Austin esitti maanantaina kiitoksensa Tanskalle, joka on hänen mukaansa luvannut toimittaa yhdysvaltalaisvalmisteisia Harpoon-meritorjuntaohjuksia Ukrainaan. Tanska ei kommentoinut lupaamansa aseavun laatua vaan ilmoitti toimittavansa ”aseita, joita Ukraina on pyytänyt”.

Ukrainalla on omia Neptun-ohjuksiaan, joilla se onnistui upottamaan Venäjän Mustanmeren laivaston lippulaivan, ohjusristeilijä Moskvan huhtikuussa. Venäjän laivasto ampui tämän jälkeen Mustaltamereltä ohjuksia Neptun-tehtaaseen Kiovan kupeeseen mutta tuhojen laajuudesta ei ole raportoitu. Aiemmin Britannia on tiedotusvälineiden mukaan toimittanut Ukrainalle Harpoon-ohjuksia.

Ukrainalaisen Mil.in-sivuston mukaan Tanskan rannikkopuolustuksella on kaksi Harpoon-patteria, joiden toimittamisesta Ukrainaan olisi kyse. Patteristot ovat melko vanhoja mutta päivitettyjä. Ajoneuvolaveteille sijoitetuilla ohjuksilla voidaan tuhota merimaaleja aina 240 kilometrin etäisyydeltä.

Tuoreissa kommenteissa ohjustoimitusta pidettiin käänteentekevänä. Innokkaimmat uumoilivat, että Ukraina voisi halutessaan iskeä Harpoon-ohjuksillaan jopa Sevastapolin laivastotukikohtaan Krimille. Näin ei ole, sillä Sevastopol on kaukana Ukrainan hallitsemilta alueilta, etelään aukeavan jyrkkärantaisen lahden perukalla. Harpoonit on suunniteltu lentämään lähes meren pinnassa.

Lisäksi Ukraina on pitänyt toistaiseksi tiukasti kiinni puolustustaistelusta. Venäjän puolelle on väitetysti isketty vain aivan rajan tuntumassa Brjanskin ja Belgorodin alueilla. Kohteina ovat olleet Venäjän asevoimien käyttämät polttoainevarastot ja rautatiet. Isku Sevastopoliin tarkoittaisi sodan merkittävää laajentamista.

Parhaillaan käynnissä olevien taisteluiden kanssa ohjustoimituksella ei ole mitään tekemistä. Venäjä ja Ukraina taistelevat Donbasin alueesta Itä-Ukrainassa metri ja kortteli kerrallaan ja pääasiallinen ase on tykistö.

Laivastonsa Venäjä on pitänyt Moskvan tuhon jälkeen etäällä Ukrainan rannikosta eikä sillä ole enää tarvetta maihinnousuille. Vähät miehistö- ja kalustotäydennyksensä Moskova saa rintamalle maitse.

Meriohjukset eivät ole tarpeen Ukrainalle tänään eivätkä huomenna vaan ne ovat osa pidemmän ajan yritystä saada rahtiliikenne Odessan satamasta kulkemaan uudelleen. Kaupalliset alukset ovat pysyneet kaukana Ukrainan rannikosta jo kolmen kuukauden ajan taisteluiden ja miinoitusten pelossa.

Sekä Venäjän että Ukrainan sanotaan miinoittaneen hallussaan olevaa rannikkoa. Perinteiset merimiinat ankkuroidaan pohjaan siten, että ne jäävät vedenpinnan alapuolelle ja miinoituksen syvyydellä pyritään määrittelemään, minkä kokoinen vene pääsee vielä miinakentän ylitse vahingoittumattomana. Miinoituksista laaditaan kartat, jotta niitä voidaan poistaa ja lisätä ja jotta omat alukset osaavat välttää niitä.

Ukrainan satamiin on jäänyt runsain mitoin elintarvikkeita, ennen kaikkea vehnää ja auringonkukkaöljyä. Sodan pelätään aiheuttavan jatkuessaan maailmanlaajuisen ruokapulan ja ruuan hintoja se on jo nostanut. Maanteitse tai rautateillä Ukrainan elintarvikeviennin tonnimääriä on todella vaikea kuljettaa, varsinkin sotaoloissa.

Jos Ukraina poistaisi Mustanmeren rannikon miinoituksiaan rahtilaivojen tieltä, se tarvitsisi jotain muuta uhatakseen Venäjän laivaston aluksia. Siis ohjuksia.

Pelkät lupaukset turvallisesta väylästä tuskin vakuuttaisivat yhdenkään kaupallisen aluksen päällikköä. Vaihtoehto voisi olla sama kuin Persianlahdella Iranin ja Irakin välisen sodan aikana 1980-luvulla eli kansainvälinen aseistettu saattue rahtilaivojen turvana.

Tähän tarvittaisiin Venäjän suostumus, muuten sen sotalaivat häiritsisivät Ukrainan vientiä minkä ehtisivät. Venäjän neuvotteluhalukkuuteen tarvittaisiin luultavasti lisää Ukrainan torjuntavoittoja maasodan rintamilla.

Harpoon-ohjukset voivat olla osa ratkaisua mutta vain osa. Eikä mitään ratkaisua mihinkään ongelmaan näytä juuri nyt olevan missään.

Oikaisu 24. toukokuuta kello 13.28: Vaihdettu otsikossa Ukraina ja Tanska oikeille paikoilleen.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat