Von der Leyen syytti Venäjää ruoan käyttämisestä aseena – Puolan pääministeri vertasi Venäjän toimintaa Stalinin aloittamaan nälän­hätään

Pitämässään puheessa von der Leyen painotti, että globaali yhteistyö on ”vastalääke Venäjän kiristysyrityksille”.

24.5. 20:43

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi tiistaina Davosin talousfoorumissa Venäjän käyttävän ruokaa aseena, jolla on maailmanlaajuisia vaikutuksia. Asiasta uutisoi Reuters.

Pitämässään puheessa von der Leyen painotti, että globaali yhteistyö on ”vastalääke Venäjän kiristysyrityksille”.

"Kremlin armeija takavarikoi viljavarastoja ja työkoneita Venäjän miehittämillä alueilla Ukrainassa [...] ja Venäjän sota-alukset Mustallamerellä estävät ukrainalaisia laivoja, jotka ovat täynnä vehnää ja auringonkukansiemeniä", von der Leyen lisäsi.

Britannian yleisradioyhtiö BBC:n mukaan Puolan pääministeri Mateusz Morawieck puolestaan syytti Venäjän presidentti Vladimir Putinia ukrainalaisten viljasatojen käyttämisestä aseena ja kiristämisen välineenä.

Morawieck sanoi, että Venäjän toiminta on sellaista ”mitä Stalin teki vuonna 1933” viitaten Ukrainan nälänhätään, Holodomoriin.

Holodomorilla tarkoitetaan Neuvostoliittoon kuuluneen Ukrainan alueella vuosina 1932–1933 riehunutta nälänhätää, jossa kuoli miljoonia ihmisiä. Nälänhädästä poikkeuksellisen teki se, että sen aiheutti Neuvostoliitto Josif Stalinin päätöksellä pakkolunastamalla talonpoikien viljaa ja ruokavarastoja.

YK:n alaisen Maailman ruokaohjelman johtaja David Beasley kertoi maanantaina, että maailmaa uhkaa vuosikymmenten pahin ruokakriisi koronapandemian, ilmastonmuutoksen ja Venäjän aloittaman sodan yhteisvaikutusten vuoksi.

”Tulevina kuukausina meillä voi olla ruoan hinnoitteluongelma, mutta sen jälkeen voi tulla pula ruoasta”, sanoi Beasley Maailman talousfoorumin paneelikeskustelussa Davosissa.

Helsingin Sanomat haastatteli maaliskuussa Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Hanna-Maija Karikalliota. Hänen mukaansa Euroopan vilja-aitaksi kutsuttuun Ukrainaan hyökkääminen ja laajamittainen sota vaikuttaa monen maan ruokaturvaan merkittävästi.

”Se aiheuttaa isoa vahinkoa varsinkin Afrikan maissa, jotka ovat tuoneet paljon viljaa erityisesti Ukrainasta. Jonkinlaisia varastoja on, mutta tämä vuosi tulee olemaan vaikea. Näköpiirissä on iso ruokakriisi näissä maissa”, Karikallio sanoi haastattelussa.

Libanonissa ja Libyassa yli 40 prosenttia kulutetusta vehnästä on peräisin Ukrainasta. Ukrainalaista vehnää ostavat erityisesti myös muut Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän maat, Indonesia, Bangladesh ja Filippiinit, mutta myös Euroopan unioni.

Ukrainasta tulee 16 prosenttia maailman maissiviennistä, 12 prosenttia vehnästä, 19 prosenttia ohrasta ja 22 prosenttia rypsistä.

Suurin osa Ukrainan vientiin tarkoitetusta viljasta on aiemmin kuljetettu meriteitse Mustanmeren kautta, mutta jo sodan ensimmäisistä päivistä lähtien kaikki Ukrainan Mustanmeren satamat ovat olleet poissa käytöstä.

Amerikkalaislehti The Washington Post kertoo, että Ukraina on investoinut 20 vuotta infrastruktuuriin, joka on mahdollistanut viljan viennin maatiloilta suoraan satamaan. Tästä syystä maateitse vietävän viljan osuus on vain murto-osa meriliikenteen osuudesta. Ukrainan viljanvienti on siis täysin riippuvainen meriteitse tapahtuvasta viennistä.

Reutersin mukaan Ukrainalta jää lähes 25 miljoonaa tonnia viljaa toimittamatta satamien saarron ja muun infrastruktuurin puutteen vuoksi.

Erityisesti Odessan satamien saarrolla on ollut merkittävä vaikutus ukrainalaisen viljan vientiin, sillä se on suurin Ukrainan Mustanmeren satamista.

Ukrainan suurimman yksityisen laivayhtiön Transinvestservicen johtaja, Andrey Stavnitser, kommentoi The Economist -lehdelle, että ukrainalaiset viljasiilot ovat suurimmalta osin täynnä, eikä tämän vuoden sadolle ole enää tilaa siiloissa.

Hän lisää, että mikäli viljaa ei kyetä säilömään asianmukaisesti, voi koko sato homehtua. Tästä syystä hän pitää tärkeänä Odessan sataman vapauttamista.

”Odessan sataman saarron purkaminen on yhtä tärkeää kuin aseiden toimittaminen Ukrainalle.”

Euroopan unioni on luvannut avata vaihtoehtoisia logistiikkareittejä, joiden avulla Ukraina voisi jatkaa viljan vientiä muihin maihin.

EU-maiden maatalousministerit keskustelivat näiden reittien käyttöönotosta tiistaina Brysselissä.

The Economistin mukaan EU yrittää lisätä rautatie- ja maantiekuljetusreittejä korvaamaan meriteiden menetettyä kuljetuskapasiteettia.

Kreml sanoi maanantaina, että länsimaat ovat vastuussa maailmanlaajuisesta ruokakriisistä Venäjälle asettamiensa talouspakotteiden vuoksi.

Kremlin mukaan Ukraina on tehnyt kaupallisen merenkulun mahdottomaksi miinoittamalla omia aluevesiään.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat