On monta syytä olettaa, että lasten veri­löyly Texasissa ei muuta mitään – Amerikka on turta, ja se näkyy

Harva uskoo, että Uvalden tragedia johtaisi aselakien merkittäviin kiristyksiin, kirjoittaa HS:n Washingtonin-kirjeenvaihtaja Elina Väntönen.

Ihmiset surivat Texasin Uvaldessa tapahtunutta kouluampumista paikallisen hallintokeskuksen luona. Koulun oppilaita oli tuotu sinne ampumisen jälkeen.

25.5. 8:29 | Päivitetty 25.5. 13:22

Washington

TiistainA Texasin Uvaldessa oltiin jo lomatunnelmissa: käynnissä oli viimeinen kouluviikko ennen lomakauden alkua.

Se keskeytyi, kun 18-vuotias mies ajoi pikkukaupungin koululle ja tappoi ainakin 19 lasta ja kaksi aikuista. Lapset olivat ilmeisesti alle kymmenvuotiaita.

Kyseessä on Yhdysvaltojen pahin peruskouluun kohdistunut joukkosurma sitten Sandy Hookin vuonna 2012. Tuolloin Connecticutissa kuoli 28 ihmistä, joista 20 oli 6–7-vuotiaita lapsia.

Lue lisää: Ainakin 19 lasta ja kaksi aikuista kuollut koulu­ampumisessa Texasissa

Moni kuvitteli, että kyseinen joukkosurma olisi pohjakosketus, josta on suunta vain ylöspäin. Presidentti Barack Obaman johdolla monet vaativat uutta, tiukempaa aselainsäädäntöä.

Juuri mitään ei ole tapahtunut. Liittovaltion aselait ovat hädin tuskin muuttuneet.

Sen sijaan sittemmin on nähty yli 3 500 joukkoampumista, joissa on haavoittunut tai kuollut vähintään neljä ihmistä. Koulujen alueella on raportoitu yli 900 ampumatapausta. Aseiden myynti on lisääntynyt: erityisesti vuosina 2020 ja 2021 nähtiin selvä piikki.

Mediassa esitetyissä ensiarvioissa näkyi toistojen mukanaan tuoma kyynisyys: joukkoampumiset ovat fact of life, elämän ikävä tosiasia, jolta ei voi välttyä.

Politiikan kommentaattorit ennustivat kilvan, että mikään ei muutu. Luvassa on kauniita ajatuksia ja rukouksia läheisensä menettäneille, mutta tuskin mitään sen enempää.

Poliiseja ja pelastushenkilökuntaa tapahtumapaikalla tiistaina.

Joukkoampumiset tekevät Amerikan kahtiajaon poikkeuksellisen näkyväksi.

Parikymmentä minuuttia tapahtumien selviämisen jälkeen television kaapeliuutiskanavilta avautuvat erilaiset todellisuudet.

Liberaalilla CNN-uutiskanavalla keskustelu pyöri aselakien kiristämisen ympärillä. Mitä voitaisiin tehdä? Miten?

Samaan aikaan konservatiivisella Foxilla haastateltu oikeusoppinut puhui aseistautumisen puolesta: jos kantaa asetta, voi sentään puolustautua.

Moni amerikkalainen todella ajattelee, että paras keino suojautua aseväkivallalta on oma ase. Texasin oikeusministeri Ken Paxton ehdotti heti tapahtuneen jälkeen opettajien aseistamista. Näin teki myös presidentti Donald Trump Floridan Parklandissa vuonna 2018 tapahtuneen joukkosurman jälkeen.

Tämä eurooppalaisittain erikoinen perustelu toistuu lähes joka kerta: lisää aseita, lisää turvaa.

Jonkinlaista yhteisymmärrystä voisi ehkä löytyä ikärajojen nostosta.

Uvalden ampuja osti käyttämänsä aseet ilmeisesti äskettäin 18-vuotis­syntymä­päivänään luvalliselta jälleenmyyjältä.

”Onko siinä mitään järkeä, että ei ole lain mukaan oikeutettu ostamaan kaupasta kaljaa, mutta on ihan ok ostaa aseita?” kysyi presidentti Obaman neuvonantajana työskennellyt David Axelrod tiistai-iltana.

Floridan joukkosurman jälkimainingeissa Trump jo ehdotti ikärajan nostoa, mutta Iuopui siitä pian.

Presidentti Joe Biden piti heti tiistai-iltana Uvalden tapahtumien valjettua puheen, jossa hän nosti tikunnokkaan selvät syylliset: aseoikeuksien lobbaajat ja aseteollisuuden.

Vaikutusvaltaista aseharrastajien etujärjestöä NRA:ta pidetään yhtenä syynä sille, että aselakien rajoittaminen on vaikeaa.

"Miksi siedämme tällaisia verilöylyjä?" Biden kysyi ja huomautti puheessaan myös, ettei mikään muu maa maailmassa kärsi joukkoampumisista niin kuin Amerikka. Vastikään runsas viikko sitten 18-vuotias valkoinen mies tappoi 10 mustaa supermarketissa Buffalossa.

Mutta presidentti ei tehnyt lupauksia tai oikeastaan henkinyt minkäänlaista optimismia siitä, että jotain olisi tehtävissä.

Bidenin keskeisin ongelma on republikaanipuolue, jolla on tarpeeksi senaattoreita kaikenlaisten lakimuutosten estämiseksi. Monet republikaanit ovat läheisissä väleissä NRA:n kanssa ja saavat siltä myös merkittävää vaalirahoitusta.

Heti tiistaina, vain tunteja Uvalden ampumisen jälkeen, demokraatit kiiruhtivat kyllä edistämään äänestystä kahdesta lakiesityksestä, jotka muun muassa kiristäisivät aseenostajien taustojen tarkistusta. Senaatin republikaaniryhmän johtaja Mitch McConnell ei kuitenkaan antanut viitteitä siitä, että hänen puolueensa olisi valmis tukemaan esityksiä.

Yhdysvaltain aselaissa ei ole kyse vain aseista. Kyse on suuremmista periaatteista: vapaudesta ja kansalaisoikeuksista.

Aseenkanto-oikeutta suojelee perustuslaki. Se on tärkeä perusoikeus, samassa linjassa sananvapauden ja äänestysoikeuden kanssa.

Pian perustuslain tarjoamaa suojaa testataan taas.

Korkeimmalta oikeudelta odotetaan vielä lähiviikkoina linjausta tapaukseen New York State Rifle & Pistol Association Inc. v. Bruen.

Päätöksessä New Yorkin osavaltion poikkeuksellisen tiukat aselait voitaisiin tulkita perustuslain vastaiseksi. Kätkettyjen aseiden kantamista ei voisi enää kieltää.

Jos näin käy, Yhdysvalloissa nähtäisiin todennäköisesti entistäkin enemmän aseita.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat