Tukholma
Ruotsi on ollut toistaiseksi hyvin vaitonainen vaatimuslistasta, jonka Turkki on sille esittänyt.
Turkki julkaisi tiistaina virallisen vaatimuslistan, jotta se voisi hyväksyä Ruotsin Nato-jäsenyyden. Turkki vaatii Ruotsia muun muassa luovuttamaan ”terroristeja” Ruotsista Turkkiin ja lopettamaan ”terrorismin rahoittamisen”.
Ruotsin ministerit eivät ole listaa kommentoineet. Ulkoministeri Ann Linde ei halunnut kommentoida, koska diplomaattiset neuvottelut ovat parhaillaan käynnissä maiden välillä. Keskiviikkona Ruotsin ja Suomen edustajat tapaavat turkkilaiset kollegansa Ankarassa.
HS:n tietojen mukaan keskiviikon kokouksesta ei odoteta läpimurtoa, vaikka Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlu on kertonut toivovansa kirjallisen sopimuksen syntymistä.
Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto on arvioinut, että prosessi Turkin kanssa voi viedä viikkoja. Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson on todennut, että prosessi vie aikaa.
Turkin vaatimukset kohdistuvat ensisijaisesti Ruotsiin. Suomea kohtaan ei ole esitetty toistaiseksi mitään virallisia vaatimuksia, vain epämääräisiä syytöksiä ”terroristien tukemisesta”.
On selvää, että Ruotsi ja Suomi eivät pidä terroristeina samoja ihmisiä kuin Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan. Kaikki maat ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että Kurdistanin työväenpuolue PKK on terroristijärjestö. Erimielisyyksiä mailla on muun muassa Syyrian kurdijoukkojen yksikön YPG:n ja kurdipuolue PYD:n luonteesta.
Turkki kuitenkin syyttää suoraan Ruotsin hallitusta PKK:n rahallisesta tukemisesta. Turkin mukaan Ruotsin hallitus on päättänyt antaa PKK:lle tukea 376 miljoonan dollarin edestä. Lisäksi Turkki syytää Ruotsia PKK:n aseellisesta tukemisesta.
Nämä ovatkin Turkin vaatimuslistan ainoat kohdat, joita Ruotsi on toistaiseksi kommentoinut. Aikaisemmin Ruotsin ulkoministeri Linde on muistuttanut, että Ruotsi oli Turkin jälkeen ensimmäinen maa, joka luokitteli PKK:n terroristijärjestöksi.
Tiistaina Ruotsin ulkoministeriö kommentoi ruotsalaislehti Aftonbladetille, että Turkin vaatimuslistalla on virheellisiä väitteitä.
Ulkoministeriön mukaan Ruotsi ei ole antanut kurdijärjestöille mitään taloudellista tai sotilaallista tukea.
Turkin mainitsema 376 miljoonaa dollaria liittyy Ruotsin ulkoministeriön mukaan humanitaariseen tukeen, jota Ruotsi on lähettänyt Syyriaan.
”Ruotsi on suuri humanitaarisen avun antaja Syyrian kriisissä globaalien humanitaaristen toimijoiden kautta, ennen kaikkea YK-järjestöjen, jotka toimivat koko alueella (Turkki mukaan lukien)”, ulkoministeriö kirjoittaa sähköpostivastauksessaan.
Ulkoministeriön mukaan Ruotsi ei anna suoraa tukea Syyrian kurdeille tai Koillis-Syyriassa toimiville poliittisille tai sotilaallisille ryhmittymille.
”Mutta näillä alueilla asuvat ihmiset ovat luonnollisesti mukana näissä avustusprojekteissa”, ulkoministeriö jatkaa.
Voi olla, että Ruotsi pystyy vakuuttamaan Turkin siitä, että se ei ole rahoittanut tai aseistanut PKK:ta. Sitä Ruotsi ei pysty muuksi muuttamaan, että sosiaalidemokraattien ministerit ovat tukeneet eri kurdijärjestöjä, joita Turkki pitää terroristisina.
Lue lisää: Ruotsin ministerikolmikko tukee ihmisiä, joita Turkki pitää terroristeina
Siksi Turkin vaatimukset Ruotsille ovat vaikeita ja on hyvin vaikea nähdä, että Ruotsi suostuisi esimerkiksi luovuttamaan Turkin vaatimia ”terroristeja” Ruotsista Turkkiin.
Viime viikolla Turkin Ruotsin-suurlähettiläs Hakki Emre Yunt lipsautti haastattelussa, että Ruotsi voisi luovuttaa Turkkiin kurditaustaisen valtiopäiväedustajan Amineh Kakabavehin.
Seurasi nopea ja kiihkeä ulkopoliittinen debatti, jossa Turkki lopulta luovutti: Kakabaveh ryöpytti Turkkia ja kehotti suurlähettilästä lähtemään itse Turkkiin, suurlähettiläs taas perui puheitaan ja viittasi väärinymmärrykseen.
Pääministeri Andersson on sanonut Ruotsin pitävän kiinni ulkopoliittisesta linjastaan neuvotteluissa Turkin kanssa.
Ruotsille ja hallituspuolue sosiaalidemokraateille Turkki järjesti tukalan paikan, jossa Ruotsi ja Suomi seisovat nyt yhdessä. Tilanne lisää myös kritiikkiä Ruotsin nopeasti edenneelle Nato-prosessille. Nato-jäsenyyttä vastustaneet ympäristöpuolue ja vasemmistopuolue tekevät Nato-prosessilla jo sisäpolitiikkaa.
Vasemmistopuolueen puheenjohtaja Nooshi Dadgostar sanoi viime viikolla pitävänsä Turkin vaatimuksia vakavina.
Dadgostar piti aiemmassa Nato-kritiikissään esillä juuri sitä, että Naton jäsenenä Ruotsi joutuisi neuvottelemaan Turkin kaltaisten ”autoritaaristen hallintojen” kanssa.
”Juuri tällaisesta me olimme huolissamme”, Dadgostar sanoi Ruotsin yleisradion Aktuellt-keskusteluohjelmassa viime viikolla.
Ympäristöpuolue puolestaan julkaisi tiistaina oman Nato-vaatimuslistansa. Puolueen vaatimukset koskivat ennen kaikkea ydinaseita. Niitä ei saisi Ruotsiin tuoda, eikä Ruotsi saisi myöskään osallistua Natossa niiden käytön suunnitteluun.
Naton jäsenyydelle on Ruotsissa kuitenkin laaja tuki maan valtiopäivillä. Luottamus siihen, että sopu Turkin kanssa löytyy, on suuri.
Vasemmistopuolueen puheenjohtaja Nooshi Dadgostar puhui Natosta 16. toukokuuta Ruotsin valtiopäivillä.
Mutta miten sopu syntyy?
Ruotsi ei voi suostua Turkin kaikkiin vaatimuksiin, joten ratkaisijan on tultava jostain muualta.
Ratkaisijaksi voisi astua Yhdysvallat. Andersson on myös Turkin-kysymyksen suhteen vakuutellut, miten voimakkaasti Yhdysvallat tukee Ruotsin Nato-polkua.
Turkin painostuksen tähtäin saattaakin olla Yhdysvalloissa. Turkki haluaa Yhdysvaltojen hellittävän asevientirajoituksia ja päästävän Turkin takaisin Yhdysvaltojen F-35-hävittäjäohjelmaan.
Mutta mikä Turkille riittää? Sitä ei ainakaan vielä keskiviikkona Suomessa ja Ruotsissa tiedetty.
