Maailmalla jopa yli 200 apina­rokko­tartuntaa, ja niistä suurin osa on Euroopassa

Apinarokko on toukokuun aikana levinnyt Kanadaan, Yhdysvaltoihin, Australiaan ja vähintään viiteentoista Euroopan maahan.

Singaporesta saapuneen matkustajan ruumiinlämpö mitattiin apinarokon varalta lentokentällä Jakartassa Indonesiassa 2019.

25.5. 18:37

Apinarokko on levinnyt toukokuussa useisiin Euroopan maihin. Ensimmäinen epäily Suomessa tuli ilmi keskiviikkona.

Vaikka apinarokko on varsinkin Pohjoismaissa varsin tuntematon, virus löydettiin ensimmäisen kerran vuonna 1958. Ihmisillä tartuntoja on todettu 1970-luvulta alkaen. Yleensä ne keskittyvät Länsi- ja Keski-Afrikkaan.

Apinarokkovirus on isorokkoviruksen sukulainen.

Lue lisää: Suomeen levinnyt apinarokko on todennäköisesti peräisin ”supertartuntaketjusta” – Näin uusi virus voi tarttua

EU:n tartuntatautivirasto ECDC:n mukaan tartuntoja oli maanantaina todettu Itävallassa, Belgiassa, Britanniassa, Ranskassa, Saksassa, Italiassa, Portugalissa, Espanjassa, Ruotsissa ja Hollannissa. Keskiviikkona uutistoimisto Reuters kertoi, että varmistettuja tapauksia on maanantain jälkeen tullut ilmi myös Tšekissä, Tanskassa, Sveitsissä ja Sloveniassa.

Reutersin mukaan varmistettuja tapauksia sekä epäiltyjä tapauksia oli keskiviikkona yhteensä 237. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) puolestaan kertoi keskiviikkona tiedotteessaan, että Afrikan ulkopuolella varmistettuja tapauksia olisi noin 120.

Erityisen paljon tartuntoja on ilmennyt Portugalissa, Britanniassa ja Espanjassa.

Hollannin kansanterveysviranomainen RIVM päivitti sivuilleen tietoa apinarokosta tiistaina. Useat Euroopassa todetut tapaukset ovat levinneet seksin välityksellä, eritoten miesten välisessä seksissä. Euroopassa leviävä apinarokko ei vaikuta erityisen ärhäkältä tarttumaan, mutta tartuntatavoista ei ole vielä kattavaa tietoa. RIVM:n mukaan virus ei kuitenkaan leviä pisaratartuntana.

Viruksesta on kahta päämuunnosta. Kongon-muunnos on yleensä vakavampi ja sen kuolleisuus voi olla 10 prosenttia. Länsiafrikkalaisen muunnoksen kuolleisuus vastaa noin yhtä prosenttia tapauksista. Ainakin Britanniassa havaitut tapaukset on diagnosoitu länsiafrikkalaiseksi apinarokoksi.

ECDC:n mukaan apinarokko saattaa olla vakava pienille lapsille, raskaana oleville tai ihmisille, joiden puolustuskyvyssä on muita puutteita. Tämä tarkoittaa esimerkiksi elinsiirto- ja reumapotilaat, joiden lääkitys heikentää immuunijärjestelmää.

ECDC korostaa, ettei Euroopassa ilmenneiden tapausten käyttäytymisestä, kuolleisuudesta ja muista yksityiskohdista tiedetä vielä juuri mitään. Myöskään sitä, miten tapaukset ovat lähteneet leviämään Euroopassa, ei toistaiseksi tiedetä.

Esimerkiksi Britanniassa terveydenhuolto kuitenkin neuvoo ottamaan nopeasti yhteyttä, mikäli huomaa itsellään rakkoja kehittävää ihottumaa ja on joko ollut tekemisissä apinarokkoon sairastuneen kanssa tai matkustanut Länsi- tai Keski-Afrikassa edeltävien kuuden viikon aikana.

Aiemmista apinarokkoepidemioista tiedetään, että virus on tarttunut eläimistä ihmisiin.

Vuonna 2003 Yhdysvalloissa koettiin kuuteen osavaltioon levinnyt epidemia, joka sai alkunsa Afrikasta tuoduista jyrsijöistä kuten unikeoista ja afrikanhamstraajarotista. Niitä oli säilytetty lemmikeiksi tarkoitettujen preeriakoirien läheisyydessä, jolloin preeriakoirat saivat tartuntoja ja välittivät niitä eteenpäin lemmikkien omistajille, kertoi tiedejulkaisu Journal of Infectious Diseases.

Myös nyt toukokuussa 2022 Yhdysvalloissa on tavattu yksittäisiä tartuntoja, Kanadassa yli viisitoista. Myös Australiassa, Arabiemiraateissa, Israelissa ja Argentiinassa on raportoitu vähintään yksi tartunta.

Toukokuussa havaitut tartunnat ainakin Portugalissa, Saksassa, Belgiassa ja Yhdysvalloissa näyttävät olevan peräisin samasta lähteestä, jonka alkuperä on Länsi-Afrikassa, sanoi zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta HS:lle keskiviikkona.

Lisää tietoa kuitenkin tarvitaan edelleen samalla, kun viruksen leviäminen pitää estää. Esimerkiksi Belgia otti perjantaista alkaen käyttöön pakollisen 21 päivän karanteenin ihmisille, joilla on todettu apinarokkotartunta.

Tanskan terveysviranomaiset ryhtyivät puolestaan keskiviikkona harkitsemaan, olisiko apina­rokko­potilaiden lähipiirille syytä jakaa rokotteita.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat