Erdoğan saattaa valmistella kuolin­iskua Rojavan kurdi­alueelle Syyriassa

Venäjän keskittyminen Ukrainan sotaan sekä Suomen ja Ruotsin Nato-hakemukset antavat Turkille tilaisuuden vehkeilyyn etelärajallaan.

Turkin lippu vedettiin salkoon taisteluiden keskellä Tal Abyadissa Syyrian puolella rajaa, kun Turkki aloitti edellisen hyökkäyksensä Syyrian kurdialueille lokakuussa 2019.

25.5. 19:56

Suomea ja Ruotsia ”kurditerroristien” hyysäämisestä syyttänyt Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan julisti maanantaina aloittavansa ”sotilaalliset operaatiot” Turkin etelärajoilla. Erdoğanin mukaan operaatioiden avulla luodaan puskurivyöhykkeitä ”terroristisia iskuja” vastaan, kertoo uutistoimisto Reuters.

Operaatiot aloitetaan Erdoğanin mukaan heti, kun Turkin sotilas-, tiedustelu- ja turvallisuusjoukot ovat saaneet valmistelunsa tehtyä. Turkkilaisten lähteiden mukaan jatkotoimista on määrä päättää torstaina.

Luvassa on siis jatkoa Turkin aiemmille hyökkäyksille Syyrian raja-alueelle, joka kuuluu suurelta osin kurdien perustamaan Pohjois- ja Itä-Syyrian autonomiseen hallintoalueeseen eli Rojavaan. Ukrainan sota sekä Ruotsin ja Suomen Nato-hakemukset voivat antaa Erdoğanille tilaisuuden nujertaa koko hallintoalue.

Lue lisää: ”Selvä taktinen virhe ulko­politiikassa” – HS tapasi Turkissa oppositio­poliitikkoja, jotka arvostelevat Erdoğanin vaatimuksia Suomelle ja Ruotsille

Arviolta kahden miljoonan asukkaan kurdienemmistöinen alue Pohjois-Syyriassa julistautui autonomiseksi Syyrian sodan alussa 2012. Alueen puolustuksesta vastaa sotilasliitto SDF, jossa johtoasema on kurdien YPG-joukoilla.

Erdoğan pitää YPG:tä osana Kurdistanin työväenpuoluetta PKK:ta, jonka Turkin lisäksi myös Yhdysvallat ja Euroopan unioni ovat luokitelleet terroristijärjestöksi. Tämä taas juontaa juurensa vuosiin 1984–2013, jolloin PKK kävi aseellista taistelua Turkin hallitusta vastaan.

Turkki on vallannut noin kolmenkymmenen kilometrin levyisiä puskurivyöhykkeitä Syyrian pohjoisrajalta kolmeen otteeseen.

Operaatio Eufratin kilvessä turkkilaisjoukot valtasivat 2016 rajaseudun Aleppon maakunnasta ja katkaisivat Rojavan alueen kahteen osaan. Vuoden 2018 Oliivinoksa-operaatiossa Turkki ja sen syyrialaiset liittolaiset valtasivat kurdienemmistöisen Afrinin alueen rajaseudun länsiosasta.

Pahin isku Rojavan autonomiselle alueelle tuli lokakuussa 2019. Turkki aloitti Rauhanlähde-operaationsa heti, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump oli ilmoittanut yhdysvaltalaisjoukkojen vetäytymisestä Syyriasta. Terroristijärjestö Isisin kukistamisen ratkaisija ja Yhdysvaltain liittolainen YPG jäi oman onnensa nojaan.

Turkki valtasi noin 150 kilometrin mittaisen rajakaistan Rojavan alueen keskeltä. Erdoğan ja Venäjän presidentti Vladimir Putin hieroivat Koillis-Syyriasta sovun Sotšissa 22. lokakuuta 2019, ja Turkki valvoi rajavyöhykettä osin yhdessä venäläisten joukkojen kanssa.

Yhteensä Turkki on miehittänyt tähän mennessä lähes Uudenmaan kokoisen alueen Syyrian puolelta. Suurin vallattu kaupunki on Affrin. Miehitysalueen hallintokeskus on Azaz, jossa isännöi Istanbulissa Syyrian sodan alussa perustettu Syyrian väliaikaishallitus. Miehittäjiä on syytetty ihmisoikeusrikkomuksista ja etnisistä puhdistuksista.

Lokakuun 2019 operaation jälkeen Rojavan kurdihallinnon olot Kamishlin rajakaupungissa Itä-Syyriassa kävivät tukaliksi. Vuoden lopussa hallintoa ja SDF-joukkojen johtoa ryhdyttiin siirtämään Ain Issan kaupunkiin Raqqan kupeeseen.

Venäjän tukemat Syyrian hallituksen joukot ja SDF ovat ottaneet yhteen Kamishlissa. Viime kuun lopussa osapuolet pääsivät kuitenkin jonkinlaiseen sopuun, raportoi Syrian Observation or Human Rights -järjestö.

Venäjä on siis tullut kolmessa vuodessa raja-alueelle voimatekijäksi Yhdysvaltain tilalle. Moskova on yrittänyt pitää suhteita yllä myös kurdeihin, Erdoğanin ja Putinin Sotšin-sopimuksesta huolimatta.

Venäjän keskittyminen Ukrainaan antaa Turkille tilaisuuden valtansa kasvattamiseen Pohjois-Syyriassa. Suomen ja Ruotsin Nato-hakemukset puolestaan antavat Erdoğanille selkänojaa, jonka avulla hän voi yrittää pitää Yhdysvaltoja ja muita länsimaita loitolla Syyrian-puuhistaan.

Samalla Erdoğan voi onnistua kohentamaan viime syksystä lähtien laskussa olleita kannatuslukujaan, ensi vuoden presidentinvaaleja silmällä pitäen. Kaikki kolme edellistä Syyrian-operaatiota ovat lisänneet presidentin kansansuosiota Turkissa, ainakin joksikin aikaa.

Rojavan kurdihallinnon ja asejoukkojen syyttäminen terroristeiksi on joka tapauksessa vähintäänkin yliampuvaa. Syyrian kurdit ovat keskittyneet omien alueidensa puolustamiseen kaikilta Syyrian sodan osapuolilta.

Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n perustaja, vuodesta 1999 Imralin vankilasaarella Turkissa istunut Abdullah ”Apo” Öcalan on Rojavan sankari, jonka valokuva koristaa kaikkia hallinnon virallisia tiloja.

Terrorismin sijasta Apolta on kuitenkin imaistu Rojavan hallitsevan PYD-puolueen ideologia, ”libertaarinen sosialismi” tai ”demokraattinen federalismi”. Se on eksoottinen sekoitus sosialismia, anarkismia, ympäristöliikettä ja feminismiä.

Suomalaiset diplomaatit ja virkamiehet ovat olleet ajoittain tiiviissä yhteydessä Rojavan hallintoon, kun Suomen kansalaisia on kotiutettu Isis-terroristien perheenjäsenten leiriltä al-Holista autonomiahallinnon alueelta. Turkissa tätä on jo ehditty pitää ilmeisenä vehkeilynä Turkin vihollisten kanssa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat