Toimittajien ja sodan­vastustajien määrä Venäjän vankiloissa kasvaa

Lähes 15 500 venäläistä on sodan alkamisen jälkeen pidätetty Venäjällä sodanvastaisten mielenosoitusten vuoksi, ja rikostutkinnassa on yli 140 tapausta, kertoo riippumaton järjestö. Myös toimittajien riippumattoman ammattijärjestön toimintaa tutkitaan.

Poliisit pidättivät Moskovassa Venäjän hyökkäystä vastaan protestoineen miehen 27. helmikuuta.

27.5. 19:28

Nuori nainen vaihtaa ruokakaupassa hintalappuja toisiin, joissa kerrotaan Venäjän sotatoimista Ukrainassa.

Toimittaja jakaa someryhmässa tietoa Mariupolin pommituksista.

Kolmas tutkii korruptiota.

Kaikkia yllä mainittuja tapauksia yhdistää tutkintavankeus tai vankeustuomio, joka on langetettu puhumisesta Venäjälle epämieluisista asioista.

Venäjällä istuu kaltereiden takana tällä hetkellä kaksikymmentäneljä toimittajaa, ilmenee Euroopan journalistiliiton verkkosivuilta. Vielä huhtikuussa luku oli kahdeksantoista, kertoo venäläisen, riippumattoman Toimittajien ja media-alan työläisten ammattiliiton varapuheenjohtaja Sofja Rusova. Euroopassa samoihin lukemiin pääsee vain diktatuuri Valko-Venäjä, ja maailmankin mittaluokassa luku on kärkikastia.

Osa vankilarangaistukseen tuomituista tai tutkintavankeudessa odottavista toimittajista kärsii rangaistusta sodanvastaisten ulostulojensa vuoksi. Toisten vangitsemiseen ovat johtaneet esimerkiksi valtaapitäville epämieluisat korruptio- ja petostutkinnat, ”valheellisen” tiedon levittäminen Venäjän sotatoimista Ukrainassa, Krimin tataareihin kohdistuvan syrjinnän ja vainon sekä mielenosoitusten ja vaalivilpin uutisointi, ilmenee ammattiliiton sivuilta.

Lisäksi Venäjän uusi ”sotasensuurilaki” on tuonut oikeuden eteen sodanvastustajien aallon: sodan aloittamisen jälkeen jo 15 445 henkilöä on Venäjällä pidätetty mielenosoittamisesta sotaa vastaan, kertoo itsenäinen venäläinen OVD-info-järjestö. Rikostutkintaan on samaisen järjestön 24. toukokuuta julkaiseman tiedon mukaan joutunut 146 henkilöä, 51 heistä ”valeuutisten” levittämisen johdosta.

Pidättämisestä ei aina kuitenkaan seuraa rikosnimikettä, ja joukkopidätykset voivat toimia myös pelotteena. OVD-infon mukaan rikostutkintojen yksityiskohdat eivät aina ole selvillä, mutta ”yleinen konteksti ja tutkinnan kohteeksi joutuneen henkilöllisyys viittaavat siihen, että viranomaiset käyttävät sotaa tekosyynä [valtion linjasta] poikkeavien näkemysten tukahduttamiseen ja kansalaisyhteiskunnan täydelliseen puhdistamiseen”.

Sodanvastaista kylttiä kantava ihminen sotaa vastustavan joukon keskellä Moskovassa 24. helmikuuta. Kytissä lukee ”Ei sotaa. Vapaus poliittisille vangeille”.

Venäjän tiedotusvälineitä on kielletty käyttämästä esimerkiksi sanoja ”sota” ja ”hyökkäys”. Niiden sijaan on käytettävä ilmausta ”sotilaallinen erityisoperaatio”, ja lähteinä saa käyttää ainoastaan Venäjän virallisia lähteitä. Kiellon rikkominen voi johtaa sakkoihin tai jopa viidentoista vuoden vankeusrangaistukseen.

Sanojaan sensuroimaan ovat joutuneet myös mielenosoittajat, jotka ovat sensuurin puristuksissa käyttäneet luovuuttaan. Joku on osoittanut mieltään tyhjällä paperilla, toinen ”Miratorg”-nimisellä lihapaketilla, jonka loppuosa on vedetty yli niin, että jäljelle on jäänyt vain sana ”mir”, rauha.

Viime aikoina venäläisissä riippumattomissa uutisissa ovat olleet erityisesti sodanvastaisuudesta syytetyt toimittajat Aleksandra Skotšilenko ja Maria Ponomarenko.

Taiteilijaa ja pietarilaisen, Venäjällä estetyn Bumaga-verkkojulkaisun entistä toimittajaa Skotšilenkoa syytetään valheellisen tiedon levittämisestä Venäjän sotavoimista. Hän vaihtoi keväällä pietarilaisessa supermarketissa hintalappuja lappuihin, joissa kerrottiin Ukrainan sodasta. Näiden lappusten johdosta Skotšilenkoa uhkaa jopa kymmenen vuoden vankeusrangaistus, ja hänet on määrätty huhtikuussa tutkintavankeuteen toukokuun loppuun saakka.

Skotšilenko on ollut huomiota herättäneen tempauksensa lisäksi mediajulkisuudessa myös terveydentilansa vuoksi. Mielenterveyden häiriöistä kärsinyt ja keliakiaa sairastava Skotšilenko ei ollut saada vankilassa esimerkiksi gluteenitonta ruokaa.

Lue lisää: Venäjällä kansalaiset ovat ryhtyneet ilmi­antamaan toisiaan

RusNews-julkaisun toimittaja Maria Ponomarenko puolestaan pidätettiin huhtikuussa syytettynä Mariupolin draamateatterin pommituksia koskevista julkaisuista Telegram-pikaviestikanavalla. Häntä epäillään Venäjän armeijaa koskevien valeuutisten levittämisestä.

Ponomarenko on aikaisemmin saanut sakkoja osallistuttuaan mielenosoituksiin. Myös Ponomarenkoa uhkaa kymmenen vuoden vankeusrangaistus.

Ennätysmäärä toimittajia, lähes 500, oli pidätettynä ympäri maailmaa viime vuoden lopulla, kertoi kansainvälinen Toimittajat ilman rajoja -järjestö.

Tämän vuoden toukokuussa julkaistun lehdistönvapausindeksin mukaan Venäjä oli 180:stä maasta sijalla 155, kun esimerkiksi Valko-Venäjä sijoittui indeksissä Venäjää kaksi pykälää paremmin.

Yksittäisten toimittajien ja tiedotusvälineiden lisäksi Venäjän valvonta yltää järjestöihin. Toukokuun puolessa välissä Venäjän syyttäjänvirasto aloitti kuukauden kestävän tutkinnan vuonna 2016 perustetun Toimittajien ammattiliiton toiminnasta. Tutkinnasta vastaa ääriliikkeitä ja terrorismia tutkivan osaston johtaja.

Ammattiliiton varapuheenjohtajan Sofja Rusovan mukaan syyttäjänvirasto yrittää etsiä todisteita ”ääritoiminnasta”.

Rusova kertoo HS:lle pikaviestipalvelun kautta olleensa aiemmin tänään perjantaina kahden tunnin ajan kuulusteltavana liiton toiminnasta. Hän kertoo kuulustelijoiden olleen erityisen kiinnostuneita siitä, onko liitto järjestänyt luvattomia mielenosoituksia ja mistä sen rahoitus tulee.

Rusovan mukaan moni toimittaja, yhteiskunnallinen toimija ja voittoa tavoittelemattomien järjestöjen työntekijä on lähtenyt maasta turvallisuusorganisaatioiden sekaannuttua eri tavoin heidän toimintaansa.

Virallinen ilmoitus Toimittajien ja mediatyöläisten ammattiliittoon tehtävästä tarkastuksesta. Kuva: Sofja Rusova

Vielä on liian aikaista arvioida, minkälaiseen lopputulokseen tarkastus päättyy, Rusova sanoo. Hänen mukaansa tarkastus on toistaiseksi ollut rutiininomainen.

”Kokonaisuudessaan tilanne on tietysti huolestuttava, eikä millään tavalla edistä kansalaisyhteiskunnan kehittymistä”, Rusova kertoo.

Venäjän viranomaiset ovat myös rajoittaneet pääsyä useisiin venäläisiin ja ulkomaisiin tiedotusvälineisiin ja verkkosivuihin.

OVD-infon tietojen mukaan toukokuun lopulla lähes kaksisataa sivustoa oli estetty Venäjällä. Yhdeksänkymmentä niistä oli venäläisiä, muiden muassa opposition äänenä toiminut Eho Moskvy.

Eilen HS kertoi, että pääsy HS:n ja Politikenin verkkosivuille on nyt estetty Venäjällä.

Lue lisää: Pääsy HS:n ja Politikenin verkkosivuille estetty Venäjällä

Muita ulkomaalaisia, Venäjällä estettyjä medioita ovat muiden muassa Britannian yleisradioyhtiö BBC, saksalainen Deutsche Welle ja virolainen Postimees. Kielletyt sivustot toimivat Venäjällä vain VPN-yhteydellä.

Lisäksi uusia ”ulkomaalaisia agentteja” on sodan alkamisen jälkeen julistettu yli 50.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat