Historiallinen määrä ihmisiä on nälkiintymisen partaalla

Maailmaa uhkaa historiallinen ruokakriisi, joka voi johtaa valtaisan nälänhädän lisäksi kansannousuihin.

Ruokakriisi uhkaa pahiten niitä maita, joiden tilanne on valmiiksi heikko. Kuva Somaliasta huhtikuulta 2022.

29.5. 2:00 | Päivitetty 29.5. 10:01

Jos haluaa nähdä tulevaisuuteen, yksi vaihtoehto on katsoa Sri Lankaan.

Suoraan Intian eteläpuolella sijaitseva pisaranmuotoinen saarivaltio tuntuu Suomesta käsin kaukaiselta. Pinta-alaltaan Liettuan kokoinen maa saattaa olla tuttu lähinnä houkuttelevia surffauspaikkoja tarjoavana eksoottisena lomakohteena.

Viime kuukausina Sri Lankasta on kantautunut uutisia, jotka kertovat väkiluvultaan yli 21-miljoonaisen maan asukkaiden absoluuttisesta hädästä.

Sri Lankassa on pulaa kaikesta. Hiljattain pääministeriksi noussut Ranil Wickremesinghe ei ole antanut puheissaan toivoa tilanteen nopeasta paranemisesta, päinvastoin.

Nyt ihmiset pelkäävät, että maasta loppuu ruoka.

”Ilman ruokaa kuolemme”, tiivisti paikallinen asukas Mohammad Shazly tunnelmat uutistoimisto Reutersille viime viikolla.

Haastattelu tehtiin ruoanlaittotarvikkeita myyvän kaupan jonossa, jossa Shazly kertoi olevansa kolmatta päivää. Tarvikkeita ei ole tarpeeksi, ja niiden hinnat ovat nousseet räjähdysmäisesti.

Sri Lankan hätään on monia syitä. Maan valuuttavarannot ovat käytännössä loppuneet. Hallitus on syyttänyt tilanteesta koronapandemian aiheuttamaa turismin kuihtumista, mutta asiantuntijoiden mukaan ongelmana ovat myös huonot taloudelliset päätökset.

Oma lukunsa on se, että viime vuonna presidentti Gotabaya Rajapaksa kielsi kemiallisten lannoitteiden käytön maanviljelyssä, mikä on vähentänyt kotimaista satoa ratkaisevasti. Nyt kielto on kumottu, koska maalla ei ole varaa tuoda ruokaa muualta.

Sri Lankassa kansa on vaatinut viikkojen ajan johtajien eroa. Massiiviset, väkivaltaisetkin mielenosoitukset ovat jo arkipäivää. Pääministeri Mahinda Rajapaksa joutui jo lähtemään, mutta hänen veljensä pitää vielä kiinni paikastaan presidenttinä.

Levottomuuksissa on loukkaantunut satoja ihmisiä. Toukokuun alkupuolella puolustusministeriö antoi ampumis­käskyn mellakoiden tukahduttamiseksi.

Sri Lankassa on puututtu rajusti mielenosoituksiin. Kuva toukokuulta 2022.

Sri Lanka on tuorein esimerkki siitä, mihin jokapäiväisten tarvikkeiden hinnannousu ja inhimillinen hätä johtavat – erityisesti niin sanotuissa hauraissa valtioissa, joissa ei ole vakaata hallintoa ja jotka ovat alttiita levottomuuksille. Autoritaarisissa valtioissa kansan kapinointia pyritään hillitsemään rajuilla keinoilla.

Elinkustannusten nousu tietyn kynnyksen yli on ennenkin johtanut kansannousuihin ja jopa vallankumouksiin. Vuoden 2008 finanssikriisi johti monien muiden asioiden ohella ruoan hinnan voimakkaaseen nousuun ja siten levottomuuksiin useissa maissa, kuten Haitissa, Mosambikissa ja Bangladeshissa.

Ruoan hinnannousua on pidetty yhtenä syynä myös vuoden 2011 arabikevääseen.

Vuonna 2018 Ranskassa sai puolestaan alkunsa niin sanottu keltaisten liivien liike, kun bensan hinta nousi ihmisten mielestä liikaa.

Nyt maailmaa uhkaa historiallisen paha ruokakriisi.

Sen syyt ovat enimmäkseen aivan erilaiset kuin Sri Lankassa, mutta seuraukset voivat olla samanlaisia: käsittämätön määrä inhimillistä hätää ja koko hallinnon kaatamiseen tähtääviä väkivaltaisia kansannousuja jo entuudestaan epävakaissa valtioissa.

YK:n alaisen Maailman ruokaohjelman (WFP) Pohjoismaiden-johtajalla Anne Poulsenilla on vaikeuksia löytää sanoja, kun hän yrittää kuvailla tilannetta puhelimitse.

”Humanitaarisen avun tarve ei ole ollut suurempi kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen”, hän aloittaa.

”Tilanne on todella epätoivoinen. Tämä on inhimillinen katastrofi. On täysin anteeksiantamatonta, että annamme tämän tapahtua yltäkylläisyyden maailmassa. Annamme lasten kuolla nälkään.”

Jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan kriittisesti nälkäisten ihmisten määrä oli kasvanut 276 miljoonaan. Tähän on syynä Poulsenin ”tuhoisaksi cocktailiksi” kuvailema yhdistelmä talouskriisejä, ilmastonmuutosta, väkivaltaisia konflikteja ja koronapandemiaa.

Joissain maissa nämä kriisit ovat johtaneet myös siihen, että maat ovat estäneet ainakin osittain ruoan viennin muihin maihin turvatakseen oman tilanteensa. Esimerkiksi ennätyksellisen lämpöaallon piinaama Intia on kieltänyt vehnän viennin ulkomaille.

Ukraina on tunnettu maailman vilja-aittana. Se olisi ollut tänä vuonna maailman kolmanneksi suurin vehnän viejä. Kuva vuodelta 2020.

Venäjä on aiheuttanut sotatoimillaan sen, että 400 miljoonalle ihmiselle ruokaa tuottava Ukraina ei pysty toimittamaan normaalisti vehnää, auringonkukkaa ja maissia esimerkiksi Pohjois-Afrikkaan, Lähi-itään ja Afrikan sarveen.

Valmiiksi surkea tilanne huononee siksi radikaalisti. Nälkiintymisen partaalla olevien ihmisten määrä kasvaa Poulsenin arvion mukaan 45 miljoonalla.

Ruoka on jo nyt kalliimpaa kuin vuosina 2008–2010, Poulsen sanoo. Tämä näkyy konkreettisesti myös ruoka-avusta vastaavan WFP:n toiminnassa. Se on ostanut ison osan vehnästään Ukrainasta.

”Meidän pitäisi saada kuukausittain 73 miljoonaa dollaria [68 miljoonaa euroa] enemmän, jotta voisimme ruokkia saman määrän ihmisiä kuin aiemmin. Jos emme saa lisärahoitusta, joudumme ottamaan ruoka-avun pois neljältä miljoonalta ihmiseltä. Joudumme arvioimaan, ketkä ovat vähemmän hädässä kuin toiset”, Poulsen sanoo.

”Kuten johtajamme David Beasley sanoi: otamme ruokaa nälkäisiltä ja annamme sitä nälänhädästä kärsiville. Siinä tilanteessa emme haluaisi olla.”

Poulsenin mukaan ei ole epäilystäkään, etteikö ruokakriisi johda myös kapinoihin ja väkivaltaisuuksiin.

”Kun ihmisillä ei ole varaa päivittäiseen leipään, heistä tulee epätoivoisia. Silloin he reagoivat, väkivaltaisestikin.”

On helppo löytää esimerkkejä maista, joiden ruokatilanteeseen Ukrainan sota vaikuttaa erityisen raskaasti ja joiden poliittinen tilanne on huolestuttavan epävakaa.

Maininnan arvoisia ovat esimerkiksi Pohjois-Afrikassa sijaitseva Tunisia, Lähi-idän Libanon ja Afrikan sarveen kuuluva Somalia.

Tunisia tuo vehnästään noin 40 prosenttia Ukrainasta, Libanon 50 prosenttia ja Somalia jopa 90 prosenttia, Poulsen sanoo.

Samalla kyse on maista, joissa on raportoitu viime vuosina levottomuuksista ja poliittisen järjestelmän epävakaasta tilanteesta. Jos ruoan hinta jatkaa nousuaan ja ihmisten nälkiintyminen pahenee, esimerkiksi näissä kolmessa maassa voi olla edessä nälänhädän lisäksi ihmisten lähteminen kadulle. Tässä vaiheessa seurauksia voi vasta arvailla.

Hassan Sheikh Mohamud (oik.) valittiin Somalian johtajaksi vaikeassa tilanteessa.

Somaliassa valittiin kaksi viikkoa sitten uudeksi johtajaksi entinen presidentti Hassan Sheikh Mohamud. Valtaannousunsa yhteydessä hän peri poliittisen kaaoksen, joka on jatkunut maassa pitkään. Edellisen presidentin valtakausi päättyi yli vuosi sitten ilman uusia vaaleja.

Somalian turvallisuustilanne on vaikea, ja Mohamudin valinnan alla maan pääkaupungissa Mogadishussa kuultiin räjähdyksiä lähellä tarkasti vartioitua lentokenttäkompleksia, jossa parlamentaarikot äänestivät. Pääministerin neuvonantajana toiminut Hibaq Abukar kuoli viime syksynä autopommi-iskussa.

Terroristijärjestö al-Qaidaan yhdistetty järjestö al-Shabaab on yrittänyt kaataa Somalian hallintoa jo yli vuosikymmenen ajan. Lisäksi maa on syvästi velkaantunut ja kärsii tuhoisasta kuivuudesta, joka pahentaa maan nälänhätää.

Yhdysvaltalaisten Foreign Policy -julkaisun ja Fund for Peace -järjestön koostamassa hauraiden valtioiden listauksessa Somalia on ollut vuosia kärkisijoilla.

Tunisiassa on nähty presidentti Kais Saiedin vastaisia mielenosoituksia. Kuva toukokuulta 2022.

Tunisiassa poliittinen tilanne on niin ikään tulehtunut. Presidentti Kais Saied hajotti tänä keväänä parlamentin, joka oli kumonnut hänen asetuksiaan.

Saiedia on kritisoitu vallan haalimisesta itselleen, ja osa kansasta pelkää maan olevan ajautumassa kohti itsevaltiutta.

Talouskriisistä kärsivässä maassa on jo nähty väkivaltaisia mielenosoituksia, joissa on vastustettu maan taloudenhoitoa ja koronapandemiaan reagointia. Tunisian suurin ammattiliito on väittänyt maan olevan taloudellisen katastrofin partaalla.

Elokuussa 2020 Beirutin satamassa räjähti suuri määrä varastoitua ammoniumnitraattia. Räjähdys hävitti varaston kokonaan ja vei puolet sataman viljasiilosta. Yli 200 ihmistä sai surmansa.

Libanonista on raportoitu jo pitkään hurjasti heikentyneestä turvallisuustilanteesta.

Libanon luhistuu useiden kriisien puristuksessa, HS kirjoitti marraskuussa 2021. Maata ovat riepotelleet valuuttaromahduksen aiheuttama hyperinflaatio, joukkotyöttömyys, korruptoituneen politiikan halvaustila ja koronaepidemia. Talous on syöksykierteessä.

Israelin ja Libanonin välillä on jatkuva konfliktitilanne, ja maassa toimii Hizbollah-liikkeen kaltaisia aseistautuneita ryhmiä. EU pitää liikkeen aseellista siipeä terroristi­järjestönä.

Libanon on erittäin riippuvainen Ukrainalta ja Venäjältä tuodusta vehnästä, ja maan on arvioitu olevan todella pahan ruokakriisin edessä.

Viime syksynä Libanonin pääkaupungissa Beirutissa raportoitiin mielenosoituksesta, joka päättyi rajuun ammuskeluun. Ainakin kuusi kuoli väkivaltaisuuksissa, joiden sanottiin olevan maan vakavimmat sitten vuoden 2008.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat